Lukijan kirje: En ollutkaan surkea
Ei pidä antaa kenenkään lannistaa, vaan on uskottava itseensä.
Kuvittelin vuosia olevani surkea ja kuuluvani epäonnistujien kastiin. Aloin nuorena opiskella ammattia, jossa minun olisi pitänyt olla seppä syntyessäni. Luokkamme oli kuriton, ja käytöshäiriöiset koulukiusaajat saivat opettajan luvalla olla ilkeitä ja väkivaltaisia kiltimmille. Opettajalta löytyi aina selitys heidän käytökselleen.
Minkäänlaista kannustusta tai tukea opettajalta ei herunut. Hän piti minua epäonnistuneenaj a haukkui ammattitaitoni. Kaikille sattui joskus epäonnistumisia ammattityön tunneilla, myös minulle. Mutta minulle niitä ei olisi saanut sattua edes vahingossa. Olin alaarvoinen oppilas, joka ei tulisi koskaan pärjäämään.
Vaihdoin toiselle opettajalle, mutta koska opettajat olivat kavereita, uudenkin opettajan asenne oli tuomitseva. Hän parjasi taitojani jatkuvasti, ja itseluottamukseni mureni entisestään.
Jokaisella ammattityön tunnilla tunsin kauheita suorituspaineita ja epäonnistumisen pelkoa. Kun sain työharjoittelusta hyvät numerot ja pienen lahjankin kiitokseksi hyvästä työstä, uusi opettaja ei edes yrittänyt peitellä kiukkuista ilmettään.
Valmistuttuani en uskaltanut hakea työpaikkaa, kunnest yövoimatoimisto pakotti minut töihin. Alun epävarmuudesta selvittyäni opin tehtäväni ja aloin loistaa työssäni.
Määräajan päätyttyä sain kiitettävän työtodistuksen, mutta en uskonut siihen. Hakeuduin terapiaan. Terapeutti sanoi, että minut on tahallaan lannistettu. Hän käski ottaa kehut vastaan ja uskoa niihin.
Itseluottamukseni on vahvistunut. Yllätyksekseni olen huomannut, että opin koko ajan uusia asioita – sellaisiakin, joita pidin ylivoimaisen vaikeina. Olen myös tajunnut, että jos ei jotakin osaa tai opi heti, se ei ole maailmanloppu vaan merkki siitä, että täytyy jatkaa harjoittelemista. Tärkeintä on, ettei anna kenenkään lannistaa vaan uskoo itseensä. Periksiantamattomuus palkitaan.
Vanha sanonta ”harjoitus tekee mestarin” pitää paikkansa. Kaikki ovat yksilöitä, eivätkä opi samoja asioita yhtä aikaa tai yhtä nopeasti. Mutta me opimme – sitä paremmin, mitä turvallisempi ja tukea antavampi yhteisö meillä on ympärillämme.
Tyvestä puuhun nousija
Huom. Kun kommentoit kirjettä, laitathan itsellesi nimimerkin, kiitos!
