Vanhempani vanhenevat eivätkä kohta pärjää ilman apua. He eivät kuitenkaan suostu muuttamaan lähemmäksi minua ja perhettäni.

Olen aina ollut se huonompi lapsi, ja sisarukseni on ollut vanhempieni mielestä kaikessa minua parempi. Todellisuudessa tilanne on toinen: sisarukseni ei ole saanut omaa elämäänsä ollenkaan hallintaansa.

Vaikka vanhempani eivät ole arvostaneet minua, olisin valmis auttamaan heitä, kun he vanhenevat. He kuitenkin asuvat kaukana eivätkä ole halukkaita muuttamaan lähemmäs minua ja perhettäni.

Kun vanhempani alkavat olla siinä kunnossa, että he tarvitsevat apua, sisarukseni ei tule heitä auttamaan. Eihän hän pysty huolehtimaan omistakaan asioistaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vanhempiani odottaa todennäköisesti ikävä vanhuus hoitokodissa täysissä vaipoissa, sillä minä en pysty käymään hoitamassa heitä 500 kilometrin päästä. En myöskään voi jättää omaa työtäni ja muuttaa lähemmäksi heitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tilanne on surullinen, mutta mietin, mikä on vanhempien oma vastuu tässä tilanteessa? Heillä olisi mahdollisuus muuttaa lähemmäs minua ja perhettäni, jolloin apuakin olisi saatavissa, mutta he eivät halua. Silloin pitää tyytyä siihen, mitä saa.

Tjaa

Herkkä tytär

Ymmärrän huolesi. Muutto hyvin kauas tutusta elämänpiiristä on kuitenkin useimmille ikäihmisille liian vaikeaa. Olet tarjonnut tätä vaihtoehtoa, muuta et ehkä voi tehdä. Sinulla on kuitenkin oma elämäsi elettävänä.

Minun vanhempani ovat asuneet melko lähellä ja itselläni olisi ollut mahdollisuus auttaa ja järjestää palveluita. He ovat kuitenkin jyrkästi vastustaneet kaikkea "holhoamista", vaikka ilmiselvästi ovat olleet avun tarpeessa.

Ulkopuolisena on usein helppo tietää ja arvostella muita, mutta perheitten sisäiset suhteet ja suosikkijärjestelmät vaikuttavat asioihin. Joillakin lapsista on enemmän herkkyyttä ja empatiaa, joskus ehkä syyllisyydentunnettakin, että on jotain velkaa vanhemmilleen. Toisilla ei tällaista ole ollenkaan ja heidän on helppo suhtautua viileästi. Tuntuu ikävältä, että joku ulkopuolinen syyttää itsekkyydestä.

Vierailija

Ei pidä lähteä määräilemään ikääntyviä vanhempiaan. Muuttaminen toiselle paikkakunnalle ei ole pikkujuttu ja kun kirjoituksesta ennakoin, että he eivät vielä edes tarvitse apua, asia ei ole ajankohtainen. Mieti vielä sitäkin, miten oikein pystyisit heitä käytännössä auttamaan, ainakaan siinä vaiheessa kun pärjääminen on todella heikkoa. Silloin tarvitaan hoivaa - vaikkapa kotihoitoa - päivittäin ja monta kertaa päivässä, jos käyt töissä et pysty siihen. Toivot vanhempiesi muuttavan oman mielenrauhasi tähden, et ajattele heitä, vaan itseäsi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla