Mikä on se tarve, joka saa ihmiset kritisoimaan toisten elämänvalintoja, esimerkiksi minun lapsettomuuttani.
Olen vapaaehtoisesti lapseton viisikymppinen nainen. En ole koskaan halunnut lapsia. Lapset ovat kivoja, mutta minulla ei ole tarvetta täyttää normeja ja olen onnellinen näin. Minulla on hyvä parisuhde, ystäviä, kiva työ ja tykkään matkustella.
Työpaikalla olen ollut hiljaa lapsettomuudestani, koska olen huomannut, että se herättää ihmettelyä. Itsekseni mietin, miksi osalla ihmisistä näyttää olevan tarve kritisoida toisten elämää. Heidän omat ratkaisunsa ovat oikeita, muiden säälittäviä.
Sellaisiin ihmisiin kannattaa pitää etäisyyttä ja antaa heidän elää omassa kuplassaan. Tietysti on harmi, jos ystäväksi luulemasi nainen muuttuu lapsen saatuaan yhtä totuutta julistavaksi tiukkapipoksi. Hänelle kannattaa sanoa suoraan, miten loukkaavaa sellainen kommentointi on. Jos asia ei mene perille, annan ystävän muuttua entiseksi ystäväksi.
Pitäkää huoli omasta elämästänne
