Mies puhuu aina vain ajasta, jolloin hänen entinen perheensä oli kasassa.

Miesystäväni on jäänyt kiinni menneeseen eli aikaan, jolloin hänen entinen perheensä oli kasassa. Miehelleni ja hänen ex-puolisolleen oli tullut ero vuosia ennen kuin tapasimme.

Nyt meillä on tiedossa vakava keskustelu siitä, pystyykö hän päästämään menneestä irti. Jos pystyy, voimme jatkaa yhdessä. Muuten jatkamme kumpikin omaa elämäämme.

Jatkossa en enää kuuntele, mitä he tekivät perheenä, enkä kuuntele myöskään ex-vaimon haukkumista.

Kaikki loppuu aikanaan

saint

Lukijan kirje: Miten mies irti entisestä?

Koen, ettei menneisyydessä elävä henkilö ole tehnyt eroon liittyvää tervettä 'suru' tai kutsuttakoon sitä vaikka'erkanemistyötään'. Elämään kuuluu eri vaiheita, jopa aikuisena! Aikuinen ihminen eroaa lapsesta kyeten käsittelemään asioita, myös ikäviä sellaisia, rinnastamatta niitä menneisiin tapahtumiin. Huokaus...paljon on tehtävää ja ei hyvältä näytä(surullinen).
Lue kommentti
yksin_parempi

Lukijan kirje: Miten mies irti entisestä?

Reilusti kirjoitti: Miehesi käytös kertoo vain siitä, ettei hän ole käsitellyt eroaan. Siinä olen nimimerkin, Saint, kanssa samaa mieltä. Painolasti pysyy niin kauan kuin se on käsitelty. Olisi viisasta, ettet painostaisi miestäsi. Anna hänelle aikaa ja rohkaise vaikka perheterapiaan. Esimerkiksi seurakunnan perheterapiaan voi mennä yksinkin. Siellä saa keskustella kaikki äpi ammattilaisen kanssa. Jos painostat miestäsi, hän voi lopettaa menneistä puhumisen sinulle, mutta se ei tarkoita, että...
Lue kommentti

Eikö todellinen urheilumieli mitata siinä, että kannustamme urheilijoita silloin, kun he kannustustamme eniten tarvitsevat?

Kuinka äkkiä meistä tulikaan koriskansa Susijengin voittojen huumaamana!

Jokin aika sitten olimme vielä vannoutunutta talviurheilukansaa. Hurrasimme hiihtäjille ja juhlimme jääkiekon maailmanmestareita.

Mutta eipä tarvittu kuin yksi dopingskandaali, kun sanouduimme irti hiihtäjistä. Yleisurheilijoitakaan emme jaksa enää kannustaa, sillä maaottelutappiot masensivat.

Olemmeko siis uskottomia? Pelkästään voiton perässä juoksijoita? Eikö todellinen urheilumieli mitata siinä, että kannustamme urheilijoita silloin, kun he kannustustamme eniten tarvitsevat?

Onko ihme, etteivät urheilijat jaksa, jos tukijoukot lipeävät heti ensimmäisten vastoinkäymisten ja tappioiden tullessa?

Selkärankaa penkkiurheiluun

Viime vuosisadalla huutolaiset sijoitettiin vähiten maksua ottavaan taloon. Samalla tavoin nykyisin heikoimmassa asemassa olevat saa hoitaakseen se, joka tekee homman halvimmalla.

Kauhistelemme viime vuosisadan huutolaisten kohtelua ja ihmettelemme, miten sellaista on voinut olla. Samalla emme huomaa, että kohtelemme oman aikamme vähäosaisia samalla tavalla. Etenkin vanhukset ja vammaiset ovat altavastaajan asemassa, kun kaikki lasketaan vain rahassa.

Yksi suurimpia syitä on kilpailutus. Viime vuosisadalla huutolaiset sijoitettiin vähiten maksua ottavaan taloon. Nykyinen kilpailutus johtaa siihen, että heikoimmassa asemassa olevat saa hoitaakseen se, joka tekee homman halvimmalla. Ne, jotka eivät pysty itseään puolustamaan, saavat tyytyä siihen, mitä annetaan.

EU:n kilpailutussäännökset vaativat kilpailun järjestämistä, jos hanke ylittää raja-arvot. Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan anna perustoimintojaan kansainvälisille kauppiaille. Miten se onnistuu muualla, mutta ei meillä ”pohjolan mallimaassa”?

Turhautunut