Ystäväni sanoo, että jään nykymaailmassa joka junasta, jos en opi tekemään nopeita päätöksiä.

Olen harkitseva ihminen, ja minua ahdistaa, jos joudun tekemään liian nopeita päätöksiä. Hyvä ystäväni on päinvastainen. Hän nappaa asiat kiinni lennossa, on vaihtanut monta kertaa työpaikkaa ja tekee päätöksen vaikka saman tien. Hän on tehnyt monia hyviä päätöksiä, mutta myös huonoksi osoittautuneita valintoja.

Olen katsellut uutta työpaikkaa, ja joku aika sitten minulta kysyttiin, olisinko kiinnostunut työpaikasta, joka on tulossa auki. Pohdin asiaa, ja vaikka työ oli kiinnostava, siinä oli muutama puoli, joiden vuoksi halusin miettiä asian kunnolla. Sitten kävi niin, että paikka meni toiselle ennen kuin ehdin vastata.

Ystäväni ei tunnu pääsevän yli asiasta. Hän moittii minua yhä uudelleen hidastelusta ja sanoo, että nykymaailmassa jään jokaisesta junasta, jos en opettele tekemään päätöksiä nopeammin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mutta miten sellaista voi opetella, kun ei se ole minulle luontaista? Voiko ihminen muuttua perusluonteeltaan? Voiko kasvaa irti omasta itsestään?

Hitauteensa kyllästynyt

Sisältö jatkuu mainoksen alla
not-so-speedy

On tuossa ystäväsi näkemyksessä totuutta. Jos liian kauan miettii, nopeat syövät hitaat. Kokonaan ei tarvitse eikä pystykään luonnettaan muuttamaan,  mutta jos jää liikaa vatuloimaan, toiset valitsevat puolestasi.

Vierailija

Käytä hyvissä ajoin ja rauhassa aikaa suurten "ylätason" kysymysten pohdintaan, kuten mitä haluat elämältäsi ja miksi, millaiset arvot ovat sinulle tärkeitä jne. Kun olet pohtinut asiat tällä tasolla itsellesi tarpeeksi selviksi, pystyt sen pohjalta kenties päättämään nopeammin, miten reagoit yksittäiseen mahdollisuuteen (kuten tiettyyn avoimeen työpaikkaan).

Sisältö jatkuu mainoksen alla