Mihin meidän postilähetyksemme putoavat?

Täytin syyskuussa pyöreitä. Läheiseni postitti minulle kirjeen, jossa oli onnitteluna ohut kirja.

Lähetys ei ole edelleenkään saapunut minulle. Lähettäjä kyseli kotikaupungissaan lähetyksen perään, ja hänelle vastattiin, että se on voinut pudota jonnekin.

Olisi kiinnostavaa tietää, mihin meidän postilähetyksemme voivat pudota.

Hely

Nella
Seuraa 
Liittynyt31.1.2016

Lukijan kirje: Onnittelukirje katosi

Juuri näin! Mummoja ulkoilutetaan (ja ilmeisesti hukataan), ruokaa jaetaan ja nurmikkoja ajellaan. Jospa postipojat-ja tytöt tekisivät sitä "oikeaa" postiljoonin työtä eli toimittaisivat kirjeet ja kortit perille. Postimaksut nousevat joka vuosi ja paketit hajoavat ja kirjeet katoavat. Moni lähettämäni kortti on vain kadonnut matkalla. Tutun paketti on hajonnut, kun ovat ajaneet trukilla yli varastossa. Korvaus painon, ei arvon mukaan. :D Ei enää tiedä itkeäkö vai nauraako!
Lue kommentti

Eikö todellinen urheilumieli mitata siinä, että kannustamme urheilijoita silloin, kun he kannustustamme eniten tarvitsevat?

Kuinka äkkiä meistä tulikaan koriskansa Susijengin voittojen huumaamana!

Jokin aika sitten olimme vielä vannoutunutta talviurheilukansaa. Hurrasimme hiihtäjille ja juhlimme jääkiekon maailmanmestareita.

Mutta eipä tarvittu kuin yksi dopingskandaali, kun sanouduimme irti hiihtäjistä. Yleisurheilijoitakaan emme jaksa enää kannustaa, sillä maaottelutappiot masensivat.

Olemmeko siis uskottomia? Pelkästään voiton perässä juoksijoita? Eikö todellinen urheilumieli mitata siinä, että kannustamme urheilijoita silloin, kun he kannustustamme eniten tarvitsevat?

Onko ihme, etteivät urheilijat jaksa, jos tukijoukot lipeävät heti ensimmäisten vastoinkäymisten ja tappioiden tullessa?

Selkärankaa penkkiurheiluun

Viime vuosisadalla huutolaiset sijoitettiin vähiten maksua ottavaan taloon. Samalla tavoin nykyisin heikoimmassa asemassa olevat saa hoitaakseen se, joka tekee homman halvimmalla.

Kauhistelemme viime vuosisadan huutolaisten kohtelua ja ihmettelemme, miten sellaista on voinut olla. Samalla emme huomaa, että kohtelemme oman aikamme vähäosaisia samalla tavalla. Etenkin vanhukset ja vammaiset ovat altavastaajan asemassa, kun kaikki lasketaan vain rahassa.

Yksi suurimpia syitä on kilpailutus. Viime vuosisadalla huutolaiset sijoitettiin vähiten maksua ottavaan taloon. Nykyinen kilpailutus johtaa siihen, että heikoimmassa asemassa olevat saa hoitaakseen se, joka tekee homman halvimmalla. Ne, jotka eivät pysty itseään puolustamaan, saavat tyytyä siihen, mitä annetaan.

EU:n kilpailutussäännökset vaativat kilpailun järjestämistä, jos hanke ylittää raja-arvot. Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan anna perustoimintojaan kansainvälisille kauppiaille. Miten se onnistuu muualla, mutta ei meillä ”pohjolan mallimaassa”?

Turhautunut