Moni on alkanut käyttää vaihtoehtoisia kuljetuspalveluita, koska postin perille menoon ei ole luottamista. Nyt postinjakelua harvennetaan vedoten siihen, että postia on vähemmän.

Menetimme töissä tärkeän sopimuksen, kun posti hukkasi paperit. Edelleen on paljon asioita, joita ei hoideta sähköisesti.

Kirjeitäni ja pakettejani on myöhästynyt tai hukkunut kokonaan. Syntymäpäiväkortit menivät ennen 1. luokassa päivässä, viimeistään kahdessa. Nyt siihen ei kannata luottaa, joten moni siirtyykin käyttämään sen vuoksi sähköisiä onnittelumahdollisuuksia.

Postia jaetaan toistuvasti vääriin osoitteisiin. Kotiin tilatut lehdet eivät tule aina ilmestymispäivänä. Joinakin päivinä meillä ei jaeta postia ollenkaan.

Posti menettää asiakkaita, koska sen toimintaan ei voi enää luottaa. Postijohtajat puolustautuvat valittamalla, ettei postia enää käytetä.

Moni on alkanut käyttää vaihtoehtoisia kuljetuspalveluita, koska postin perille menoon ei ole luottamista. Nyt sitten postinjakelua harvennetaan vedoten siihen, että postia on vähemmän!

Postinkulku on yksi kansalaisten perusoikeuksista. Jos postinkulku alkaa olla yhtä varmaa kuin pulloposti, ollaan kohta palattu keskiaikaan, jossa kirjeet ja paketit lähetettiin kulkevaisten mukana. Vai olenko yksin kokemusteni kanssa?

Postipalvelu takaisin

Vierailija

Lukijan kirje: Posti saa syyttää itseään

Niinpä, postiin ei voi todellakaan luottaa. Lasku tuli 2 kuukautta myöhässä ja me maksoimme viivästyskorot. Tästä oppineena olen alkanut pitää kirjanpitoa milloin mikäkin lasku tulee. Joulupostikortitkin saapuivat tänään 29.12. vaikka postettu ennen 14.12. En luota postiin yhtään, turha heidän selitellä julkisuudessa yhtään mitään.
Lue kommentti

Eikö todellinen urheilumieli mitata siinä, että kannustamme urheilijoita silloin, kun he kannustustamme eniten tarvitsevat?

Kuinka äkkiä meistä tulikaan koriskansa Susijengin voittojen huumaamana!

Jokin aika sitten olimme vielä vannoutunutta talviurheilukansaa. Hurrasimme hiihtäjille ja juhlimme jääkiekon maailmanmestareita.

Mutta eipä tarvittu kuin yksi dopingskandaali, kun sanouduimme irti hiihtäjistä. Yleisurheilijoitakaan emme jaksa enää kannustaa, sillä maaottelutappiot masensivat.

Olemmeko siis uskottomia? Pelkästään voiton perässä juoksijoita? Eikö todellinen urheilumieli mitata siinä, että kannustamme urheilijoita silloin, kun he kannustustamme eniten tarvitsevat?

Onko ihme, etteivät urheilijat jaksa, jos tukijoukot lipeävät heti ensimmäisten vastoinkäymisten ja tappioiden tullessa?

Selkärankaa penkkiurheiluun

Viime vuosisadalla huutolaiset sijoitettiin vähiten maksua ottavaan taloon. Samalla tavoin nykyisin heikoimmassa asemassa olevat saa hoitaakseen se, joka tekee homman halvimmalla.

Kauhistelemme viime vuosisadan huutolaisten kohtelua ja ihmettelemme, miten sellaista on voinut olla. Samalla emme huomaa, että kohtelemme oman aikamme vähäosaisia samalla tavalla. Etenkin vanhukset ja vammaiset ovat altavastaajan asemassa, kun kaikki lasketaan vain rahassa.

Yksi suurimpia syitä on kilpailutus. Viime vuosisadalla huutolaiset sijoitettiin vähiten maksua ottavaan taloon. Nykyinen kilpailutus johtaa siihen, että heikoimmassa asemassa olevat saa hoitaakseen se, joka tekee homman halvimmalla. Ne, jotka eivät pysty itseään puolustamaan, saavat tyytyä siihen, mitä annetaan.

EU:n kilpailutussäännökset vaativat kilpailun järjestämistä, jos hanke ylittää raja-arvot. Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan anna perustoimintojaan kansainvälisille kauppiaille. Miten se onnistuu muualla, mutta ei meillä ”pohjolan mallimaassa”?

Turhautunut