”Minulla on vatsavaivoja, jotka rajoittavat elämääni todella paljon. Olen alkanut pelätä julkisilla paikoilla liikkumista ja uusiin ihmisiin tutustumista”, lukijamme kirjoittaa.
Tästä tuntuu nololta kirjoittaa, mutta uskon, etten ole yksin tällaisessa tilanteessa.
Minulla on vatsavaivoja, jotka rajoittavat elämääni todella paljon. Olen alkanut pelätä julkisilla paikoilla liikkumista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Minun pitää aina tietää, missä on lähin vessa.
”Toivon, että voisin löytää uusia ystäviä ja toivottavasti joskus vielä parisuhteenkin.”
Olen nelikymppinen nainen, eli aika nuori vielä. Toivon, että voisin löytää uusia ystäviä ja toivottavasti joskus vielä parisuhteenkin.
Samaan aikaan tuntuu hankalalta tai melkein mahdottomalta lähteä tutustumaan vieraaseen ihmiseen. Yritäpä siinä tehdä vaikutusta, kun samaan aikaan pitää kytätä vessaa ja miettiä, ehtiikö sinne ajoissa.
Tuntuu myös nololta alkaa kertoa ”kakkajuttuja” heti ensitapaamisella.
”En halua erakoitua kotiin, mutta usein se vain tuntuu helpoimmalta ratkaisulta.”
En halua erakoitua kotiin, mutta usein se vain tuntuu helpoimmalta ratkaisulta.
Tiedän, että ihmisillä on vakavampiakin sairauksia, mutta tällainenkin oireilu on yllättävän lamaannuttavaa.
Onko täällä kohtalotovereita? En kaipaa terveysvinkkejä vaan vertaiskokemuksia siitä, miten oppisin olemaan häpeämättä ja elämään tämän viheliäisen vaivan kanssa.
Nyyti
Millaisia ajatuksia kirje herätti? Kirjoita ajatuksiasi alla olevaan kommenttikenttään tai lähetä meille sähköpostia ihmisten.kesken@sanoma.com. Voit lähettää myös kirjeen omasta aiheestasi. Käsittelemme vastauksia ja yhteystietoja luottamuksellisesti. Lehdessämme julkaistujen kirjeiden lähettäjien kesken arvomme uutuuskirjoja ja muita palkintoja.
