
”Tiedän, että olettamus on, että tämän ikäiset ihmiset ovat loppuelämänsä yhdessä. Tajusin kuitenkin, että tällä menolla en kohta enää tiedä kuka olen ja mitä haluan”, lukijamme kirjoittaa.
Erosin kumppanistani puolisen vuotta sitten. Ystäväni ovat olleet hämmentyneitä päätöksestäni lopettaa parisuhde 70-vuotiaana. Ymmärrän ystäviäni.
Tiedän, että olettamus on, että tämän ikäiset ihmiset ovat loppuelämänsä yhdessä. Niin oletin minäkin vielä muutama vuosi sitten.
”Puhuimme kyllä paljon, mutta tajusin, että kumppani ei juurikaan kuuntele minua.”
Korona-ajan tuoma pitkä tapahtumattomuus sai minut pohtimaan elämääni, mitä se on ollut ja mitä sen haluaisin olevan tulevaisuudessa.
Keskusteluyhteys kumppaniin oli kovin yksipuolinen. Puhuimme kyllä paljon, mutta tajusin, että kumppani ei juurikaan kuuntele minua. Tai ei ymmärrä, ei halua tajuta, tai ei vain yksinkertaisesti ole samalla aaltopituudella.
Meillä ei ole ollut suuria riitoja eikä myöskään kolmansia osapuolia häiritsemässä yhteiseloa. Kumppani on luonteeltaan ok, mutta hän ei ole kovin hyvä tiimityöskentelyssä.
Tajusin, että tällä menolla en kohta enää tiedä kuka olen ja mitä haluan.
”Eteenpäin, sanoi mummo uutta elämää opetellessa.”
Ero tapahtui melko kivuttomasti. Aluksi ero synnytti suorastaan euforisen olotilan, joka tietysti asettui vähän ajan kuluttua. Vanhoista tavoista eroon opettelu on välillä kivuliasta, surullista ja jähmeää. Mutta eteenpäin, sanoi mummo uutta elämää opetellessa.
Mitä sitten odotan tulevalta?
Päällimmäisenä ajatuksissa on tuleva tekonivelleikkaus, johon yritän varautua selviämällä leikkauksen jälkeisestä elämästä ystävien ja mahdollisesti lapsen perheen avulla ja tuella. Varaudun viettämään juhlapyhiä yksin. Yritän toteuttaa matkoja, joista olen joskus haaveillut - yksin tai ehkä jonkun ystävän kanssa.
Ajattelen, että onpa minulla edessä elinvuosia paljon tai vähän, käytän ne niin, että voin tuntea eläväni omannäköistä elämää. Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia?
Vanha uusi elämä
Millaisia ajatuksia kirje herätti? Keskustele alla kommenttikentässä tai lähetä sähköpostia ihmisten.kesken@sanoma.com. Sähköpostiin voit lähettää myös kirjeen omasta aiheestasi. Lehdessämme julkaistujen kirjeiden lähettäjien kesken arvomme uutuuskirjoja.