Äidin passaamasta pojasta on tullut siivoton aviomies. Mitä tehdä?

Tunnen olevani umpikujassa. Avioliittomme sujuu muuten hyvin, paitsi että mieheni ei siivoa jälkiään. "Kiitos" siitä kuuluu hänen äidilleen, joka on passannut poikansa. Mieheni ei tarvinnut tehdä kotona ikinä mitään, ja hedelmä siitä on nyt pudonnut minun syliini. 

Mies jättää kaikki levälleen, ruuat ja astiat pöydälle, sukat siihen, missä sattuu riisumaan. Kun hän kuorii omenan, kuoret mätänevät lautasella maailman tappiin, jos en minä joko siivoa tai ala riidellä. 

Jos en siivoa kuoria vaan vaadin, että hän siivoaa ne itse, olen nalkuttava akka. Jos en sano mitään, kuoret seisovat pöydällä, kunnes hermostun ja korjaan ne. 

Mitä teen? En halua nalkuttaa, mutta en halua  myöskään kulkea hänen perässään siivoamassa. Olen kokeillut sitäkin, että en puhu enkä siivoa, mutta mies todellakin antaa likaisen lautasen olla pöydällä vaikka viikon! Se ei siis ole ratkaisu, että annan asioiden olla.  

Ansku

Huom! Kun kommentoit kirjettä, laitathan itsellesi nimimerkin, kiitos.