Anoppilassa mykkäkoulu on vakituinen ase, ja mies on tuonut sen omaan perheeseensä. Miten mykkäkouluperimän saisi katkaistuksi?

Mieheni vanhemmat ovat kautta vuosien harrastaneet mykkäkoulua. Anoppilassa on usein painostava tunnelma, ikään kuin ihmisten niskassa olisi vuosien katkerat lastit, joita ei ole puhuttu pois. Joku on loukkaantunut ja mököttää jossain, välillä jopa päiväkausia.

Kerran omat vanhempani olivat kylässä appivanhemmillani. Appeni oli pojalleen jostain loukkaantunut, eikä suostunut vaihtamaan hänen kanssaan sanaakaan edes ruokapöydässä, vaikka minun vanhempani olivat läsnä. Mieheni koki tilanteen hyvin noloksi, ja tilanne jätti häneen taas yhden haavan.

Mutta ei pelkästään mieheni isä vaan etenkin hänen alistettu äitinsä käyttää mykkäkoulua aseena sekä miestään että lapsiansa vastaan. Olen miettinyt, kuinka paljon tämä vaikenemisen ja vaientamisen kulttuuri rikkoo sukupolvia toisensa perään, kun tapa laitetaan eteenpäin lapsille ja heidän lapsilleen?

Mielestäni mykkäkouluperintö on suurin syy siihen, että mieheni on kykenemätön käsittelemään avioliitossamme eteen tulleita ongelmia. Mykkäkoulu on epäreilua sodankäyntiä. Siinä käytetään sääntöjen vastaisia aseita: kun toinen esittää toiveensa tai kritiikkinsä tai kertoo tunteistaan, häntä rangaistaan siitä. Mieheni nolaa minut sulkemalla suunsa ja kertoo mykkäkoulullaan, että tunteeni ovat vääriä, eivätkä ne kiinnosta häntä. Onko mitään keinoa saada mykkäkouluperimä katkaistuksi?

Suu puhtaaksi

Juho

Lukijan kirje: Miten lopettaa mykkäkoulu?

Lihava riita avaa patoja Leffe tarjoaa aivan erinomaista lyhytterapiaa, mutta minun kokemukseni mukaan mykkäkoulun korkeampi oppimäärä vaatii vahvat lääkkeet: äärimmäisyyksiin menevä suora puhe ja kunnon ukkosen lailla ilmaa puhdistavat lihavat riidat. Kaiken uhallakin sinulla ei ole muuta keinoa mykkäkoulun katkaisemiseen kuin se, että puhut suusi puhtaaksi. Kun seuraavan kerran olet anoppilassa ja huomaat mykkäkoulukurssin olevan käynnissä, käy vastaiskuun. Avaa mykkäkoulusta naivin...
Lue kommentti

Olin tutkinut netissä pyörän varaosien hintoja. Muutaman minuutin kuluttua sähköpostiin helähti polkupyörämainos.

Tuli kafkainen olo, kun sain mainospostia. Olin tutkinut netissä pyörän varaosien hintoja, ja muutaman minuutin kuluttua sähköpostiin helähti polkupyörämainos.

Kun avasin uudelleen netin, minulle mainostettiin pyöriä, pyörien varaosia ja pyöräilyvarusteita.

Haluanko oikeasti, että joku seuraa tekemisiäni 24/7? En todellakaan!

Mutta minkäs teet, kun ilman internetiä ei nyky-Suomessa pärjää. Kaupat purkavat myymäläverkostojaan, ja jos haluat tietää, mistä saa mitä ja millä hinnalla, tiedustelut on pakko tehdä netissä. Myymälässä sain viimeksi vastauksen, että katso netistä, mä oon vain harjoittelija.

Sanotaan, että Facebook tietää minusta jo enemmän kuin muistan itse itsestäni. Missä kulkee raja? EU:n tietosuojadirektiivi asettaa rajat teoriassa, mutta takaako se, etteivät kaupalliset toimijat kerää tietoa?

On pelottavaa, että joskus pelkkä tuotteen mainitseminen puhelimessa tuo minulle Facebookiin ja sähköpostiin mainoksia siitä tuotteesta. Minua siis myös kuunnellaan.

Pelottavaa

Olisiko syytä keskittää rahat ja toimenpiteet asioihin, jotka ovat oikeasti rikki, ja jättää rauhaan hyvin toimivat systeemit?

Suomessa on kummallinen tapa romuttaa toimivat systeemit ja jättää korjaamatta se, mikä toimii huonosti.

Kun koulussa toteutettiin aiempaa opetussuunnitelmaa, Suomi oli Pisa-tilastojen ykkönen. Sitten keksittiin, ettei vanha opetussuunnitelma ole hyvä, vaikka tulokset olivat loistavat. Tehtiin uusi, ja nyt putoamme Pisa-tilastossa alaspäin.

Suomen erikoissairaanhoito on ollut erinomaista. Nyt se meinataan romuttaa, koska terveyskeskuksiin ei joka paikassa saa tarpeeksi nopeasti aikoja. Sen sijaan, että hoidettaisiin terveyskeskukset kuntoon, pannaan päreiksi koko systeemi.

Aikaisemmin tuuletettiin avaamalla ikkunat, ja rakennukset voivat hyvin. Sitten tyyli ei enää kelvannut, vaan piti keksiä hienot ilmanvaihdot ja byrokraattiset rakennusmääräykset. Nyt rakennukset ovat homeessa.

Moneen asiaan puututaan, mutta ei esimerkiksi poikien syrjäytymiseen, vaikka se vaikuttaa jo syntyvyyteenkin.

Teitä ei korjata korkeasta autoverosta huolimatta, ja tiet ovat täynnä kuoppia. Päiväkotiryhmiä kasvatetaan, vaikka lasten mielenterveysongelmat lisääntyvät.

Olisiko syytä keskittää rahat ja toimenpiteet asioihin, jotka ovat oikeasti rikki, ja jättää rauhaan hyvin toimivat systeemit?

Terveisiä Hölmölästä

Drumpf

Lukijan kirje: Miksi syrjäytymiseen ei puututa?

En nyt ihan ymmärrä, mitä Joku Muu voisi tehdä poikien syrjäytymiselle. Eikös Suomessa ole eri instansseja nuorison auttamiseksi, vaikkakaan ei mikään ei varmaan täydellinen? Viime kädessä vastuu on ihmisellä itsellään, väkisin ei poikaa peräkammarista saa väännettyä ulos. Suorastaan pistää vihaksi vaatimuksesi, kun ajattelee kuinka Suomi hyysää ja tukee kansalaisiaan.
Lue kommentti
Vierailija

Lukijan kirje: Miksi syrjäytymiseen ei puututa?

No kerrohan viisaampana, millä rahalla tuo kaikki tehdään, kun huoltosuhdekin vain huononee? Tuollainen entisaikojen glorifiointi on muutenkin mielestäni aika haitallista. Ja typerääkin, kun katsoo miten paljon paremmin maailmalla menee nyt kuin ennen. Kannattaa lukea vaikka hieman Esko Valtaojaa niin saa perspektiiviä asioihin ja näkee, että ei nykyaika ihan niin kauhea olekaan.
Lue kommentti