Moni kaipaa elämäänsä kiireettömyyttä ja onnellisuutta.

Pyrkimys jatkuvaan talouskasvuun ei ole luonut työllisyyttä vaan työttömyyttä ja sosiaalista eriarvoisuutta. Lisäksi se on epäekologista. Silti Suomessa edelleen koetetaan saada kulutusta nousuun.

Samaan aikaan moni kaipaa elämäänsä kohtuutta, kiireettömyyttä ja onnellisuutta.

Hyvinvointivaltion idea on parantaa kansalaisten hyvinvointia kuten terveyttä, koulutusta ja oikeudenmukaisuutta. Niitä on rahoitettu korkealla verotuksella ja valtion omaisuuden tuotoilla. Ihmiseltä menee vuoden ansioista lähemmäs puolet veroihin ja veron luonteisiin maksuihin. Sekään ei ole riittänyt, vaan valtio on velkaantunut kestämättömästi.

Ruuan, asumisen ja energian hinnat ovat nousseet, kun omistukset keskittyvät muutamille suuryrityksille. Palveluja keskitetään, jolloin kansalaiset joutuvat ajamaan pitkiä matkoja ja hiilijalanjälki kasvaa.

Teknologia ja alemman elintason maat ovat vieneet suomalaisten työpaikkoja. Noin 400 000 suomalaista on työttömänä. Luonnolle ei anneta mitään arvoa. Arvomme ja toiveemme ovat ristiriidassa tehtyjen päätösten kanssa.

Vapaaehtoisesti vähempään tyytyviä ja ekologisempaan elämään pyrkiviä on syytetty elitismistä. Kysytään, miten hyvinvointiyhteiskunnan kävisi, jos kaikki hyppäisivät oravanpyörästä.Vastaus on, että siitä tulisi yhteiskunta, jossa ihmiset tyytyvät kohtuuteen.

Milloin säästäväisyydestä tuli pahe? Miten meidän käy, jos jatkamme nykyistä rataa?

Tarvitsemme ihmisiä, jotka kyseenalaistavat ajattelutapoja, muuten mikään ei muutu. Todellinen hyvinvointi syntyy säästämällä ja ymmärtämällä, mitä ilman voi elää.

Meidän pitää visioida elämäntapa, joka ei perustu velkaan. Meidän tulee tyytyä kohtuuteen, jolloin työtä voitaisiin jakaa tasaisemmin ja vapaa-aikaa olisi enemmän. Elämänhallinta ja onnellisuus lisääntyisivät.

Kysymys on tahdosta ja päätöksistä. Jokainen voi aloittaa itsestään, olipa yhteiskunta, jossa hän elää, millainen tahansa.

Kaarina

Huom. Kun kommentoit kirjettä, laitathan itsellesi nimimerkin, kiitos!