KK:n toimitus kertoo ensimmäisistä koulupäivistään. Mitä sinä muistat omasta tai lapsen koulun aloituksesta?

Helsingissä ja monissa muissa kaupungeissa kadut ovat tänä aamuna täyttyneet pienistä ja isommista koululaisista. Esimerkiksi Vantaalla ja Oulussa reppuselät aloittavat lukuvuotensa huomenna, Lahdessa vasta torstaina. 

Kodin Kuvalehden toimitus muisteli omia aivan ensimmäisiä koulupäivään. 

"Muistan ensimmäisen koulupäivän aamusta nimenhuudon. Superinnokkaana koulunaloittajana pinkautin käteni heti ylös, kun kysyttiin kenen nimi alkaa A:lla. Selvisikin, että ope tarkoitti sukunimeä… Pikkuisen nolotti, muttei niin paljon että olisi vaikuttanut innokkuuteeni. Menin myös aluksi koulun pihalle joskus jo tuntia ennen koulun alkua. No, se piirre hävisi kyllä sittemmin."

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"Vanhempani tajusivat jossain vaiheessa ensimmäistä kouluviikkoani, että minusta ei ollut otettu yhtään valokuvaa. Isä halusi korjata tilanteen ja pyysi illalla, että laittaisin repun selkään ja kävelisin kotiovesta sisään kuin olisin tulossa koulusta. Minusta ajatus oli tyhmä, joten ainoa kuva ekalta viikolta on sellainen, missä irvistän ja näytän kieltä ­- reppu kädessä."

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Saksassa asuva tätini oli ostanut minulle sikäläisen neliskanttisen, salkkumaisen repun. Se oli väriltään kirkkaan vaaleanpunainen ja täynnä neonvärisiä, heijastavia tähtikuvioita. Se oli varmasti Heinolan räikein reppu ja muistan hieman punastelleeni niin silmiinpistävää kapistusta."

Erään toimituksen jäsenen koulutaival alkoi näin hurjasti:

"Ensimmäisenä koulupäivänäni myöhästyin koulutaksista. Onneksi isoveljellä oli mopo, keltainen Tunturi Sport. Hän komensi minut taakseen istumaan ja päristi koulun suuntaan niin kovaa kuin pölisevällä maantiellä pääsi. Koululaukku vain liiteli vaakasuorana perässäni, siltä minusta tuntui. Mopokypärää ei ollut vielä keksitty. Vanhojen valokuvien perusteella kampaukseni kyllä näytti kypärältä. Isä oli sen muotoillut itse teroittamillaan taloussaksilla.

Veli jarrutti kaupan kohdalla – kyläkauppaa ei vielä 70-luvun alussa ollut lakkautettu, eikä kyläkoulua. Taksi näkyi parkissa sen pihalla. Kuski oli soittamassa kauppiaan puhelimesta meille, kysymässä, olinko sairas vai miksi en ollut ilmaantunut tien risteykseen."

 

Mitä sinä muistat omasta tai lapsen ensimmäisestä koulupäivästä? Miltä tuntui, mitä oli päällä? Kerro kommenteissa! 

Tuula Iinatti

Mieleeni on jäänyt ennen varsinaista kouluunlähtemistä ne pari kertaa kun pääsin kuunteluoppilaaksi kaksi vuotta vanhemman siskoni luokalle. Olin 6-vuotias kun sain viettää "tokaluokalla" olevan siskoni luokassa koulupäivän. Ruoaksi oli pinaattikeittoa ja lautasella oli keiton lisäksi puolikas keitetty kananmuna. Sellaista en ollut koskaan maistanut, joten sujautin sen vaivihkaa pöydän alle, lattialle. Tämä tapahtui vuonna 1970.

  • ylös 18
  • alas 5
Ria Hafren

Ensimmäistä koulupäivää en muista, mutta ensimmäisestä kouluvuodesta aika paljon. Ummikkosuomalainen äitini pani minut ja veljeni ruotsinkieliseen kouluun. Minut jo 6-vuotiaana, vuonna 1954. Meitä ruotsinkielisiä oppilaita oli lohjalla niin vähän, että olimme kaikki samassa luokkahuoneessa (2 vuotta vanhempi veljenikin).

Kävellessäni eränä aamuna kouluun, jouduin onnettomuuteen. Ylittäessäni Lohjan pääkatua, Laurinkatua, pyöräilija ajoi päälleni niin rajusti, että menetin tajuntani. Minut oli viety koululle, joka oli ihan vastapäätä. Äitini oli hälytetty sinne. Kun tajuntani palasi, äitini oli siinä. Sanoin ihan ekaksi hänelle: "Miksi sä sanoit, että mee varovasti Laurinkadun yli!" Olin sitä mieltä, että onnettomuus tapahtui juuri sen takia, että äitini hoki tuota varovaisuuskehoitusta joka aamu lähtiessäni kotoa!

6-vuotiaan aivoitus :0)

  • ylös 16
  • alas 12
Sisältö jatkuu mainoksen alla