"Puutarha on paras terapeutti"

Luontoyhteys, esimerkiksi puutarhanhoito, elvyttää ihmisen mieltä. Pelkästään luontoa katsomalla stressitila lieventyy ja mieli tulee tarkkaavaisemmaksi, puutarhatieteen dosentti ja Green Care -menetelmiä edistävä Erja Rappe sanoo.

Rapen työhuoneen seinällä on postikortteja, joissa on auringonkukkien kuvia. Luonto ja kukat virkistävät kuvinakin. Rappe kehottaa myös katsomaan ulos ikkunasta.

Pelkästään rakennetussa ympäristössä oleminen ei tee hyvää. Esimerkiksi sairaaloissa ja vanhusten hoitolaitoksissa sängyt olisi aina syytä sijoittaa niin, että vuoteesta näkee ulos.

– Arkkitehtien ei pitäisi ajatella vain sitä, miltä talo näyttää ulkoa. Pitäisi miettiä myös sitä, millaiset maisemat ikkunoista avautuu.

Ilman yhteyttä luontoon ihminen ei voi hyvin. 

Mehän tiedämme, miten kevään ensimmäiset krookukset ilahduttavat, kuinka ihanalta tuoksuvat ruusut ja miten kirpeältä maistuu se ensimmäinen, liian varhain puusta napsaistu omena.

– Puutarhassa on kaikille aisteille miellyttävää koettavaa. Mitä enemmän aistivirikkeitä, sitä enemmän keho ja mieli tykkäävät. Ilman aistiärtymyksiä tulee hulluksi, Rappe vakuuttaa.

– Vielä ennen toista maailmansotaa puutarhanhoitoa käytettiin paljonkin mielenterveyspotilaiden hoidossa, ja mielisairaaloiden yhteydessä oli puutarhat. Välillä mielialalääkkeiden käyttö lähes korvasi toiminnalliset terapiat, Rappe toteaa.

Viime aikoina viherympäristön ja puutarhatoiminnan käyttö mielenterveyden laitoshoidossa on taas lisääntynyt ja tavoitteellistunut.

Puutarha kasvattaa itsetuntoa

Keravan vankilassa on meneillään Juuret vapauteen -hanke, jossa vangeille tarjottiin mahdollisuutta osallistua puutarhatyöhön. Tulokset ovat vakuuttavia.

Vangit kertovat oppineensa pitkäjänteisyyttä, ja heidän itsetuntonsa ja luottamuksensa omiin taitoihinsa parantui. Vuorovaikutustaidot kohenivat, kun töitä tehtiin yhdessä. Puutarhanhoito rentoutti ja rauhoitti. Myös vankien usko elämänmuutoksen onnistumiseen kasvoi.

– Ilmiöt, jotka pätevät kaikkiin, tulivat suljetussa ympäristössä selkeästi esiin, hankkeessa mukana oleva Rappe kertoo.

Pieni yrttitarha ikkunalaudalla, oma puutarhapalsta kaupungin mailla, kaupunkiviljelyä kerrostalopihalla. Puutarhanhoito on nyt suosittua ja muodikasta. Rappe iloitsee tästä.

– Kaupunkiviljely ei ole ravinnontuotannon kannalta merkittävää, vielä. Mutta se antaa mahdollisuuden toteuttaa omassa ympäristössään itselleen tärkeitä arvoja. Yhdessä tekeminen lisää hyvinvointia. Myös huoltovarmuuden kannalta viljelytaitojen ylläpitäminen on tarpeellista, Rappe listaa.

Marjapensaat, kasvimaa, yrttitarha ja hedelmäpuut tuottavat iloa ja ruokaa pöytään mutta myös turvallisuuden tunnetta.

– Tulee tunne, että elämä on hallinnassa ainakin joltain pieniltä osin. Kyse on kaikkein tärkeimmän eli ravinnonsaannin hallinnasta.

Paljain jaloin pihalle

Sormien upottaminen multaan edistää myös fyysistä hyvinvointia. Mitä monimuotoisemmassa mikrobiympäristössä elämme, sitä vähemmän on allergioita. Multa altistaa hyville mikrobeille.  Samalla kunto kohoaa.

Erja Rappe keksii muitakin esimerkkejä positiivisista vaikutuksista.

– Puutarhanhoito aktivoi toimimaan ja antaa sosiaalista pääomaa. Luonnossa ulkoilu motivoi ihmisen immuunipuolustusta.  Lisäksi epätasaisella alustalla käveleminen tekee hyvää jaloille ja selälle.

Lukijat kertovat: "Parasta kesässä on punaherukoiden poimiminen"

"Meillä on omenapuita, karviais- ja viinimarjapensaita sekä pieni mansikkamaa. Myös mustikkaa saa omalta tontilta. Omenat viemme tuoremehuasemalle puristettavaksi, ja marjoista teen sekamehuja milloin milläkin kokoonpanolla. Joka kerta niitä juodessa tulee ylpeä olo, kun miettii, että ihan omasta pihasta nämä!"

"Rikkaruohojen kitkeminen on rauhoittavaa puuhaa töiden jälkeen ja kun ne vielä vie kompostiin, saa multaa omasta maasta. Olen höpsähtänyt kompostointiin: siirrän lämpökompostista ruokajätteet umpinaiseen puutarhakompostiin ja siitä vielä avokompostiin rikkaruohojen sekaan. Hyvää tulee."

"Keväällä kun maa on vielä jäässä  eikä pääse itse asiaan, on ihana ostaa puutarhakaupasta multapussi ja avata se. Mikä ihana maan tuoksu! Tulee toiveikas olo, vielä tästä selvitään. Kun ensimmäiset siemenet alkavat itää, niiden tuoreen vihreän väri on mykistävä."

"Kun koko koti on sotkussa, pidän sentään jostakin kiinni. Elämänhallinnaksi riittävät etuterassin saviruukut ja niihin täsmällisesti istuttamani kukat: pääsiäiseksi narsisseja, toukokuussa orvokit, kesäksi pelargoniat ja syksystä kevääseen callunat. Ehkä naapuritkin luulevat, että täällä asuu kätevä emäntä?"

"Punaherukoiden poimiminen on rentouttavinta puuhaa, mitä tiedän. Sinne vatiin vaan kaikki lehdet ja roskat, kyllä mehumaija niistä mehun tekee. Marjoja riipiessä käsien iho muuttuu rubiininpunaiseksi, jaloissa rehottavat vuohenputket ja niitetty heinä tuoksuu. Parasta kesässä."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehti Puutarhassa -lehden numerossa 1/2014.