Kun hoidat puutarhaasi, puuha on hyväksi sekä mielelle että keholle. Aina ei tarvitse kastella kukkaa, pelkkä katselukin auttaa.

Luontoyhteys, esimerkiksi puutarhanhoito, elvyttää ihmisen mieltä. Pelkästään luontoa katsomalla stressitila lieventyy ja mieli tulee tarkkaavaisemmaksi, puutarhatieteen dosentti ja Green Care -menetelmiä edistävä Erja Rappe sanoo.

Rapen työhuoneen seinällä on postikortteja, joissa on auringonkukkien kuvia. Luonto ja kukat virkistävät kuvinakin. Rappe kehottaa myös katsomaan ulos ikkunasta.

Pelkästään rakennetussa ympäristössä oleminen ei tee hyvää. Esimerkiksi sairaaloissa ja vanhusten hoitolaitoksissa sängyt olisi aina syytä sijoittaa niin, että vuoteesta näkee ulos.

– Arkkitehtien ei pitäisi ajatella vain sitä, miltä talo näyttää ulkoa. Pitäisi miettiä myös sitä, millaiset maisemat ikkunoista avautuu.

Ilman yhteyttä luontoon ihminen ei voi hyvin. 

Mehän tiedämme, miten kevään ensimmäiset krookukset ilahduttavat, kuinka ihanalta tuoksuvat ruusut ja miten kirpeältä maistuu se ensimmäinen, liian varhain puusta napsaistu omena.

– Puutarhassa on kaikille aisteille miellyttävää koettavaa. Mitä enemmän aistivirikkeitä, sitä enemmän keho ja mieli tykkäävät. Ilman aistiärtymyksiä tulee hulluksi, Rappe vakuuttaa.

– Vielä ennen toista maailmansotaa puutarhanhoitoa käytettiin paljonkin mielenterveyspotilaiden hoidossa, ja mielisairaaloiden yhteydessä oli puutarhat. Välillä mielialalääkkeiden käyttö lähes korvasi toiminnalliset terapiat, Rappe toteaa.

Viime aikoina viherympäristön ja puutarhatoiminnan käyttö mielenterveyden laitoshoidossa on taas lisääntynyt ja tavoitteellistunut.

Puutarha kasvattaa itsetuntoa

Keravan vankilassa on meneillään Juuret vapauteen -hanke, jossa vangeille tarjottiin mahdollisuutta osallistua puutarhatyöhön. Tulokset ovat vakuuttavia.

Vangit kertovat oppineensa pitkäjänteisyyttä, ja heidän itsetuntonsa ja luottamuksensa omiin taitoihinsa parantui. Vuorovaikutustaidot kohenivat, kun töitä tehtiin yhdessä. Puutarhanhoito rentoutti ja rauhoitti. Myös vankien usko elämänmuutoksen onnistumiseen kasvoi.

– Ilmiöt, jotka pätevät kaikkiin, tulivat suljetussa ympäristössä selkeästi esiin, hankkeessa mukana oleva Rappe kertoo.

Pieni yrttitarha ikkunalaudalla, oma puutarhapalsta kaupungin mailla, kaupunkiviljelyä kerrostalopihalla. Puutarhanhoito on nyt suosittua ja muodikasta. Rappe iloitsee tästä.

– Kaupunkiviljely ei ole ravinnontuotannon kannalta merkittävää, vielä. Mutta se antaa mahdollisuuden toteuttaa omassa ympäristössään itselleen tärkeitä arvoja. Yhdessä tekeminen lisää hyvinvointia. Myös huoltovarmuuden kannalta viljelytaitojen ylläpitäminen on tarpeellista, Rappe listaa.

Marjapensaat, kasvimaa, yrttitarha ja hedelmäpuut tuottavat iloa ja ruokaa pöytään mutta myös turvallisuuden tunnetta.

– Tulee tunne, että elämä on hallinnassa ainakin joltain pieniltä osin. Kyse on kaikkein tärkeimmän eli ravinnonsaannin hallinnasta.

Paljain jaloin pihalle

Sormien upottaminen multaan edistää myös fyysistä hyvinvointia. Mitä monimuotoisemmassa mikrobiympäristössä elämme, sitä vähemmän on allergioita. Multa altistaa hyville mikrobeille.  Samalla kunto kohoaa.

Erja Rappe keksii muitakin esimerkkejä positiivisista vaikutuksista.

– Puutarhanhoito aktivoi toimimaan ja antaa sosiaalista pääomaa. Luonnossa ulkoilu motivoi ihmisen immuunipuolustusta.  Lisäksi epätasaisella alustalla käveleminen tekee hyvää jaloille ja selälle.

Lukijat kertovat: "Parasta kesässä on punaherukoiden poimiminen"

"Meillä on omenapuita, karviais- ja viinimarjapensaita sekä pieni mansikkamaa. Myös mustikkaa saa omalta tontilta. Omenat viemme tuoremehuasemalle puristettavaksi, ja marjoista teen sekamehuja milloin milläkin kokoonpanolla. Joka kerta niitä juodessa tulee ylpeä olo, kun miettii, että ihan omasta pihasta nämä!"

"Rikkaruohojen kitkeminen on rauhoittavaa puuhaa töiden jälkeen ja kun ne vielä vie kompostiin, saa multaa omasta maasta. Olen höpsähtänyt kompostointiin: siirrän lämpökompostista ruokajätteet umpinaiseen puutarhakompostiin ja siitä vielä avokompostiin rikkaruohojen sekaan. Hyvää tulee."

"Keväällä kun maa on vielä jäässä  eikä pääse itse asiaan, on ihana ostaa puutarhakaupasta multapussi ja avata se. Mikä ihana maan tuoksu! Tulee toiveikas olo, vielä tästä selvitään. Kun ensimmäiset siemenet alkavat itää, niiden tuoreen vihreän väri on mykistävä."

"Kun koko koti on sotkussa, pidän sentään jostakin kiinni. Elämänhallinnaksi riittävät etuterassin saviruukut ja niihin täsmällisesti istuttamani kukat: pääsiäiseksi narsisseja, toukokuussa orvokit, kesäksi pelargoniat ja syksystä kevääseen callunat. Ehkä naapuritkin luulevat, että täällä asuu kätevä emäntä?"

"Punaherukoiden poimiminen on rentouttavinta puuhaa, mitä tiedän. Sinne vatiin vaan kaikki lehdet ja roskat, kyllä mehumaija niistä mehun tekee. Marjoja riipiessä käsien iho muuttuu rubiininpunaiseksi, jaloissa rehottavat vuohenputket ja niitetty heinä tuoksuu. Parasta kesässä."

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehti Puutarhassa -lehden numerossa 1/2014. 

Mikä Green Care?

Green Care -termi viittaa luonnon, kasvien tai eläinten hyvää tekeviin vaikutuksiin ihmiselle. Päiväkotilapsille järjestetään monilla paikkakunnilla mahdollisuus istuttaa kukkia ja kastella vihanneksia. Terapiakoirat käyvät ilahduttamassa vanhuksia. Ratsastusterapiaa käytetään esimerkiksi masennuksen tai CP-vamman hoidossa. Luostareissa, sairaaloissa ja vankiloissa on ollut hoitokäytössä puistoja ja puutarhoja läpi vuosisatojen.

Tiesitkö?

Mielisairaalat perustettiin Suomessa aluksi tarkoituksella luonnonkauniille paikoille, ensimmäisenä Lapinlahden sairaala vuonna 1841 Helsinkiin. Tätä seurasivat Kuopion Niuvanniemi 1885 ja Tampereen Pitkäniemi 1900. Molempien sijoituspaikan valitsi Lapinlahden silloinen ylilääkäri Thiodolf Saelan, toiselta ammatiltaan kasvitieteilijä.

Kuusi viihtyy viileällä kuistilla ja tekee valaistuna kodista tavallistakin kutsuvamman. Luonnonläheiset, vihreät kranssit syntyvät männyn, kuusen ja tuijan oksista sekä mustikanvarvuista.

Lämmin joulutunnelma syntyy helposti: tarvitset vain havuja, sammalta, käpyjä ja herkkiä joulukukkia.

Luonnonmateriaaleja voit kerätä metsästä ja pihasta jo hyvissä ajoin ennen joulua, mutta muista jokamiehenoikeudet. Kävyt, terhot ja lakastuvat kasvinosat ovat sallittua riistaa. Oksat, varvut ja sammal on sen sijaan parasta kerätä omasta pihasta tai vain maanomistajan luvalla. Älä kerää yhtä kohtaa tyhjäksi, jotta luonto paikkaa jäljet nopeammin. Havuja ja sammalta voit ostaa myös kukkakaupasta.

Istuta pesuvatiin minimetsä. Suihkaus valkoista spraymaalia saa aikaan huurteisen tunnelman. Tuijan oksista, sulista ja hamppunarusta syntyy helppo jouluköynnös.
Istuta pesuvatiin minimetsä. Suihkaus valkoista spraymaalia saa aikaan huurteisen tunnelman. Tuijan oksista, sulista ja hamppunarusta syntyy helppo jouluköynnös.

Kiedo lahjapaketit pakkauspaperiin, tai silkki- ja vahapaperiin ja sido hamppunarulla. Koristeeksi sopivat havunoksa, lehtikuusen käpynippu tai sulat.
Kiedo lahjapaketit pakkauspaperiin, tai silkki- ja vahapaperiin ja sido hamppunarulla. Koristeeksi sopivat havunoksa, lehtikuusen käpynippu tai sulat.

Kuusi tuo kotiin ihanan metsäisen tuoksun. Joulukuusiperinne tuli Suomeen Keski-Euroopasta ja alkoi jo reilut sata vuotta sitten kartanoista ja pappiloista. Pienen tilan joulupuuksi sopii myös ruukussa kasvava sypressi tai seetri.

Monet kukka-asetelmien pikkuhavut ovat puutarhasta tuttuja puu- ja pensaslajikkeita. Siksi ne voi säilyttää talven yli viileässä ja istuttaa keväällä puutarhaan.

Libanoninsetri on harottavine oksineen siro ja trendikäs joulutunnelman tuoja. Istuta taimi ämpäriin ja kastele ja sumuttele kasvia sisätiloissa ahkerasti. Kiedo tyvelle valoköynnös ja koristele.
Libanoninsetri on harottavine oksineen siro ja trendikäs joulutunnelman tuoja. Istuta taimi ämpäriin ja kastele ja sumuttele kasvia sisätiloissa ahkerasti. Kiedo tyvelle valoköynnös ja koristele.

Kielo sopii upeasti metsäisiin kukka-asetelmiin. Kansalliskukan vieno tuoksu valloitti joulukoteja 1900-luvun alussa, mutta sittemmin sen edelle suosiossa kiilasivat helpommin viljeltävät lajit. Nykyisin kieloa saa joulun alla ilahduttavan hyvin.

Kieloja saa nykyisin kaupoista joulun alla hyvin.
Kieloja saa nykyisin kaupoista joulun alla hyvin.

Hyasintti on niin edullinen ja kestävä, että sen suosio on taattu. Tuoksuherkälle sen läsnäolo voi kuitenkin olla suorastaan tyrmäävä. Helppohoitoisia ovat muutkin sipulikukat kuten tasetti ja amaryllis. Sipuli on ladattu niin täyteen voimaa, että mullan voi ravistella pois ja laittaa sipulikukat lasimaljaan, josta niiden kauniit juuret näkyvät.

Ritarinkukka eli amaryllis on kaunis sekä ruukussa että leikkokukkana. Sido kukka niininauhalla yhteen vaikkapa lehtikuusen oksan kanssa. Kieputa narua myös varren tyveen, jotta sen reunat eivät rullaudu.
Ritarinkukka eli amaryllis on kaunis sekä ruukussa että leikkokukkana. Sido kukka niininauhalla yhteen vaikkapa lehtikuusen oksan kanssa. Kieputa narua myös varren tyveen, jotta sen reunat eivät rullaudu.

Jouluruusu on herkkä kaunotar ja monivuotinen perenna, joka voi Etelä-Suomessa leutoina talvina puhjeta kukkaan puutarhassa joulun tietämillä. Useimmin sen kukinta ajoittuu kuitenkin keväälle. Voit säilyttää jouluruusuruukun kevääseen asti viileässä. Kastele ja sumuttele ruusua välillä. Älä säikähdä, jos lehdet nuupahtavat tai kellastuvat, sillä juurakossa voi olla vielä elinvoimaa. Istuta jouluruusu keväällä puutarhaan, jossa se ilahduttaa vuodesta toiseen.

Herkkä jouluruusu on parhaimmillaan yksinkertaisessa istutuksessa. Peitä astian multapinta sammalella ja kiedo kimallukseksi kukkasidonnassa käytettävää spiraalilankaa.
Herkkä jouluruusu on parhaimmillaan yksinkertaisessa istutuksessa. Peitä astian multapinta sammalella ja kiedo kimallukseksi kukkasidonnassa käytettävää spiraalilankaa.

Keskiajalla jouluruusuja istutettiin karkottamaan noitia, ja kasvista tehtiin rohtoja mielisairauksiin. Sittemmin laji on todettu myrkylliseksi.
Keskiajalla jouluruusuja istutettiin karkottamaan noitia, ja kasvista tehtiin rohtoja mielisairauksiin. Sittemmin laji on todettu myrkylliseksi.


Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 23/2016.

Talvikaudellakin tekisi mieli saada ruokaan tuoretta ja vihreää, mutta usein yrtit tahtovat sisällä nuupahtaa ennen aikojaan. Kokeile avuksi tyhjää lasipurkkia!

Kotiisi kertyy varmasti tyhjiä lasipurkkeja milloin mistäkin: pastakastikkeista, hilloista ja muista säilykkeistä. Niiden ylälaidassa on pieni syvennys, joka on juuri sopiva narun pyörittelyyn. Narun avulla purkista syntyy helposti yrttiamppeli.

Yrtit kukoistavat, kun ne saavat purkissa vettä sopivasti mutta eivät liikaa. Ikkunalle ripustettuna myös kaikki mahdollinen valo osuu kasveihin.

Näillä ohjeilla saat kaupan yrttiruukut kukoistamaan ja pidennät niiden käyttöaikaa.

Tee näin:

  1. Pese sopivan kokoinen purkki ja liota siitä etiketti pois.
  2. Kaada purkin pohjalle hiukan soraa salaojaksi. Lisää pohjalle multaa.
  3. Laita yrtti ilman suojaruukkua purkkiin. Lisää multaa siten, että ruukku on melkein täynnä. Painele multa kaikkiin koloihin.
  4. Kastele istutus hyvin.
  5. Sido purkin reunaan naru ja ripusta yrttiamppeli keittiön ikkunalle.
  6. Kastele kasveja ahkerasti parin päivän välein. Muista myös suihkuttaa!

Yrtit sopivat leivän päälle tuomaan raikkaan säväyksen. Lisää yrtit ruokaan kypsennyksen loppu­vaiheessa tai vasta valmiin ruuan pinnalle. Versot, kuten kuvan herneenverso, syödään aina raakoina.