Syksyllä kylvetyt porkkanat ehtivät kasvaa isoiksi aikaisemmin.
Syksyllä kylvetyt porkkanat ehtivät kasvaa isoiksi aikaisemmin.

Syyskylväjä huijaa porkkanan tuhohyönteisiä ja saa aikaisen sadon – kun ei vain erehdy kylvötöihin liian aikaisin.

Illat pimenevät, lehdet tippuvat puista, maa alkaa pikkuhiljaa jäätyä: mikä ihana aika lähteä kasvimaalle kylvötöihin.

Ei, tämä ei ole huijausta!

”Porkkanat voi hyvin kylvää jo syksyllä. Silloin ne lähtevät keväällä hyvin itämään, ja kevätkosteuden ansiosta niitä tarvitsee kastellakin vähemmän”, kertoo puutarha-asiantuntija Heidi Ovaska Pirkanmaan Martoista.

Aikaisin itäneet porkkanat ehtivät myös kasvaa vahvemmiksi, ennen kuin niitä himoitseva porkkanakemppi aloittaa lentonsa.

”Sillä tosin on merkitystä lähinnä ammattiviljelijöille. Pienissä kotipuutarhoissa tuholaiset on helppo pitää loitolla, kun laittaa porkkanapenkin päälle harson”, Heidi Ovaska muistuttaa.

Kylvä vasta syyssateiden jälkeen

Syyskylvöihin ei kuitenkaan pidä kiiruhtaa kesken syyssateiden. Jos siemenet saavat vettä, ne alkavat itää jo syksyllä. Pienet taimet eivät kestä hengissä talven yli.

Oikea kylvöaika koittaa loka-marraskuussa.

”Oikea kylvöaika koittaa loka-marraskuussa, kun alkaa olla jo pakkasia mutta maa ei ole vielä jäätynyt. Siemenet olisi hyvä kylvää kuivaan maahan”, Heidi Ovaska kertoo.

”Keväällä porkkanapenkin päälle voi sitten levittää harson lämmittämään ja suojaamaan taimia tuhoeläimiltä.”

Syksyllä voi kylvää muitakin juurikkaita. Esimerkiksi palsternakalla, mustajuurella ja retikalla on hyvin pitkä kasvuaika. Jos ne kylvää syksyllä, taimet pääsevät aloittamaan kasvunsa aikaisin keväällä. Myös persilja itää hitaasti, joten sekin voi hyötyä syyskylvöstä.

”Syyskylvö myös tasaa puutarhan pitäjän töitä. Kun osa kylvöistä on tehty syksyllä, keväälle jää vähemmän kiirettä.”

Ahkera herukkapensas tarvitsee kalkkia vähintään joka toinen vuosi.
Ahkera herukkapensas tarvitsee kalkkia vähintään joka toinen vuosi.

Mitkä puutarhakasvit kaipaavat kalkkia ja voiko sitä levittää syksyllä? Marttojen puutarha-asiantuntija vastaa.

Toiset levittävät kalkkia puutarhaan varhain keväällä, toiset jo syksyllä. Kummat ovat oikeassa, puutarha-asiantuntija Heidi Ovaska Pirkanmaan Martoista?

”Se on makuasia. Kevät on hyvä, mutta silloin puutarhassa on paljon muutakin työtä. Jos kalkitsee syksyllä, on keväällä vastassa yksi työ vähemmän.

Esimerkiksi kun siivoaa syksyllä kasvimaan ja levittää siihen kompostimultaa, samalla voi levittää myös kalkin.”

Happaman maan kasveille kalkki ei sovi.

Mitkä kasvit tarvitsevat kalkkia?

”Nurmikko, useimmat marjapensaat, hedelmäpuut ja perennat hyötyvät kalkista.

Sen sijaan happaman maan kasveille kalkki ei sovi, koska se nostaa maan pH:ta. Hortensia, havukasvit, alppiruusut ja pensasmustikka eivät pidä kalkista.”

Miten usein pitää kalkita?

”Tästäkin on erilaisia koulukuntia. Toiset ovat sitä mieltä, että kalkitseminen kannattaa joka vuosi. Itse kalkitsen kahden vuoden välein.

Vuosittainen kalkitus voi joskus olla tarpeen, jos marjoja ja omenia tulee oikein paljon tai jos puutarha sijaitsee metsätontilla. Muuten yleisohjeena on kalkitus joka toinen vuosi. Silloin kasveihin ei varmasti tule ravinnepuutoksia eikä tule kalkittua liikaakaan.”

Jos kalkitus unohtuu useammaksi vuodeksi, marjat voivat jäädä pienemmiksi.

Miten huomaan kasveista, että nyt ne kaipaavat kalkkia?

”Ei sitä oikein pysty silmämääräisesti sanomaan, että tämä kasvi on kalkin puutteessa. Jos kalkitus unohtuu useammaksi vuodeksi ja maa pääsee oikein kovasti happamoitumaan, se voi ajan mittaan näkyä kasveissa ravinnepuutoksina. Esimerkiksi marjat jäävät pienemmiksi, koska ravinteet eivät pääse kunnolla kulkeutumaan kasviin.

Kalkituksen tarkoituksena on nostaa maan pH-lukua tasolle, jossa kaikki 16 kasveille tärkeintä alkuainetta pystyvät liukenemaan veteen. Silloin kasvi pystyy käyttämään niitä hyväkseen.”

Mitä tapahtuu, jos kalkitsen liikaa?

”Silloin maan pH voi puolestaan nousta niin korkealle, että jotkut ravinteet ja alkuaineet eivät liukene veteen ja kasveilla on taas vaikeuksia käyttää niitä hyväkseen. Tavoitteena on saada pH asettumaan noin 6 – 6,5:een, maksimissaan 7:ään.”

Kalkkia pystyy hyvin annostelemaan, vaikka ei tietäisi oman pihan pH:ta.

Mistä tiedän, miten hapanta pihani maa on?

”Yleensä riittää, kun ostat kalkkipussin ja katsot sen kyljestä, miten paljon kalkkia mikäkin kasvi tarvitsee. Kotipihojen happamuus ei meillä merkittävästi vaihtele, joten kalkkia pystyy hyvin annostelemaan, vaikka ei tietäisi oman pihan pH:ta.

Jos kuitenkin haluat sen mitata, voit ostaa apteekista pH-liuskoja tai puutarhakaupasta pH-mittauspaketin. Sitten vain otat multanäytteen pihalta, sekoittelet sen paketin ohjeen mukaan veteen ja tarkistat pH:n liuskoilla.”

Mitä kuunliljoille tekisi, kun ne alkavat näyttää tältä?
Mitä kuunliljoille tekisi, kun ne alkavat näyttää tältä?

Kuunlilja mätänee syksyllä ikävän näköiseksi mättääksi. Saisiko sen leikata kompostiin ennen talvea?

Kuunliljoja löytyy melkein jokaisesta puutarhasta, ja joka syksy tulee vastaan sama pulma: leikkaanko ne alas talveksi vai jätänkö maatumaan penkkiin?

”Se onkin vähän makuasia. Toisten mielestä kuolleet kuunliljat näyttävät rumilta. He leikkaavat ne ja heittävät kompostiin sen jälkeen, kun ne ovat tuleentuneet eli muuttuneet keltaisiksi tai ruskeiksi. Toiset antavat kuunliljojen jäädä lumen alle”, kertoo puutarha-asiantuntija Heidi Ovaska Pirkanmaan Martoista.

Hän itse tunnustaa kuuluvansa jälkimmäiseen koulukuntaan.

”Jätän kuunliljat maatumaan penkkiin, ja jos ne keväällä näyttävät kovin roskaisilta, haravoin ne pois. Muuten jätän kuolleet lehdet ja varret siihen, sillä ne ovat hyvää luonnonlannoitetta.”

”Kasvit yleensä pitävät siitä, että ne saavat kunnon lumipeitteen. Toisaalta maatuva kasvikerros voi homehduttaa kasvustoa, jos talvesta tulee märkä”

Jos kuunliljat jättää leikkaamatta, ne keräävät päälleen paksumman lumikerroksen kuin leikatut: kun on enemmän kasvimassaa, lunta kertyy enemmän ja happi kiertää paremmin lumen alla.

”Kasvit yleensä pitävät siitä, että ne saavat kunnon lumipeitteen. Silloin juuristo on hyvin eristettynä maan sisällä. Toisaalta maatuva kasvikerros voi homehduttaa kasvustoa, jos talvesta tulee märkä”, Heidi Ovaska kertoo.

”Toisin sanoen tähän ei ole oikeaa vastausta. Parasta on tehdä oman mieltymyksensä mukaan.”