”Kosketus on usein sanaton viesti kiintymyksestä tai rakkaudesta”, sanoo Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen.
”Kosketus on usein sanaton viesti kiintymyksestä tai rakkaudesta”, sanoo Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen.

Onnellisissa parisuhteissa pyydetään apua, pyritään iloon ja riidellään rakentavasti. Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen kertoo, mikä onnellisia, kestäviä parisuhteita yhdistää.

1. Onnellisten parien suhteessa on myönteinen ilmapiiri ja pyrkimys iloon.

Tuliko taas motkotettua pyykkivuoresta? Jos tutkimuksia on uskominen, seuraavalla kerralla kannattaisi laskea kymmeneen.

”Jatkuva nalkuttaminen luo kumppanille tunteen, ettei hän ole hyväksytty sellaisena kuin on”, sanoo Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen.

”Kuvittelemme, että koska kumppani on turvallinen ja läheinen, se pehmentää häneltä tulevaa palautetta. Se näyttääkin olevan päinvastoin. Kumppanin arvostelu koetaan uhkaavampana kuin ystävän, koska hän on se kaikkein läheisin.”

Siksi on tärkeää kiinnittää joskus huomiota siihen, miten puolisolle puhuu – silloinkin, kun on pettynyt tai kiukkuinen. Rakentava keskustelu on usein tehokkaampi tapa muuttaa asioita kuin jatkuva valitus.

”Jatkuva nalkuttaminen luo kumppanille tunteen, ettei hän ole hyväksytty sellaisena kuin on.”

”Nyrkkisääntö on se, että sanoo asiat mieluummin minä- kuin sinä-muodossa, siis kertoo, mitä tunteita itsessä herää. Silloin ne on helpompi vastaanottaa”, Ojanen sanoo.

”Jos aloittaa kommunikoinnin syyttämällä, toinen nousee puolustuskannalle ja on vaikea löytää yhteistä agendaa.”

2. Onnelliset parit osoittavat rakkautta ja sitoutumista sanoilla ja teoilla.

Arkiset teot ja rutiinit lujittavat suhdetta. Siksi on tärkeää koskettaa ja muistaa kysyä, mitä toiselle kuuluu.

”Lähtösuukot ja vuosipäivien vietot ylläpitävät rakkauden ilmapiiriä. Ei kannata odotella spontaania fiilistä vaan tehdä lähtösuukosta rutiini, jonka tekee säällä kuin säällä. Niin osoittaa toiselle, että olet minulle rakas joka hetkessä”, Jaana Ojanen sanoo.

”Jos tunteita ei ilmaise, toinen voi alkaa pohtia, rakastaako tuo minua edelleen.”

3. He ovat avoimia. Kumpikin uskaltaa kertoa omista mietteistään.

Suhteen tilasta on Ojasen mukaan hyvä keskustella säännöllisesti, esimerkiksi vuoden tai puolen vuoden välein. Ovatko molemmat tyytyväisiä? Mihin toivotaan muutosta?

”On tärkeää kertoa toiselle, mikä suhteessa on hyvin ja mihin toivoisi muutosta. Myös avoin keskustelu seksielämästä on tärkeää”, Ojanen sanoo.

”Avoin keskustelu seksielämästä on tärkeää.”

Jos puhuminen on ylivoimaisen vaikeaa, apua voi saada esimerkiksi pariterapiasta. Kumppania voi rohkaista puhumaan olemalla itse avoin ja kärsivällinen.

”On tärkeää, ettei loukkaannu, vaikka toinen vastaisi lyhyemmin. Ihmisillä on erilaiset taustat. Toisissa perheissä on totuttu puhumaan, toisissa ei.”

4. He vaalivat yhteistä aikaa.

5. He viettävät aikaa toistensa perheiden ja ystävien kanssa.

”Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lujittaa sidettä toiseen. Yhtä tärkeää on, että kummallakin on omaa aikaa”, Jaana Ojanen sanoo.

Kun kumpikin saa toteuttaa omia intohimojaan, suhde pysyy kiinnostavana.

6. He nauravat yhdessä.

7. He jakavat kotityöt tasan tai molempia tyydyttävästi.

Jos kotityöt aiheuttavat riitaa, Ojanen kehottaa miettimään, mistä ärtymys kumpuaa. Miksi hoitamattomat tiskit eivät ärsytä joka päivä yhtä paljon? Onko kiukun todellinen syy jokin muu?

Miksi hoitamattomat tiskit eivät ärsytä joka päivä yhtä paljon?

”Tutkimusten mukaan suhteen rapautuminen alkaa usein siitä, että jää ilman tukea ja yhteyttä puolisoon. Riidan aiheet ovat usein pieniä, mutta niiden takana on muita tarpeita.”

8. He tarjoavat ja pyytävät tukea ja apua.

9. He ratkaisevat riidat rakentavasti ja ovat kärsivällisiä ja anteeksiantavia toisiaan kohtaan.

Joskus tulee sanottua pahasti, ja se on ihan normaalia. Olennaista on, pystyykö pyytämään ja antamaan anteeksi.

”Ja kiukustuuko kerran päivässä, vuodessa vai viikossa. Vaikeistakin asioista voi puhua monella eri sävyllä.”

Helsinkiin avattu Eron ensiapupiste auttaa, jos erosta on vaikea selvitä itse.
Helsinkiin avattu Eron ensiapupiste auttaa, jos erosta on vaikea selvitä itse.

Ero on usein kriisi, joka pistää elämän uusiksi. Eniten eroavia mietityttävät lapset ja käytännön asiat, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija.

Miten lapset?

Se on ensimmäinen kysymys, jota eroavat vanhemmat yleensä miettivät, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Maarita Kettunen.

Eron hetkellä kysymyksiä riittää, ja vastauksia on joskus vaikea löytää. Siksi Helsingin Itäkeskukseen on tänä syksynä avattu eron ensiapupiste. Sen tarkoitus on tarjota ilmaista, matalan kynnyksen tukea, keskusteluapua ja neuvoja eroa läpikäyville.

Ensiapupisteeseen voi tulla kuka tahansa eronnut tai eroa harkitseva, ilman ajanvarausta ja halutessaan nimettömänä. Kaupungin lisäksi mukana toiminnassa on lukuisia järjestöjä Suomen uusperheiden liitosta Mannerheimin lastensuojeluliittoon.

Osa paikalle tulevista on jo tehnyt eropäätöksen, osa kaipaa tukea sen pohdinnassa. Työntekijöiden kanssa keskustellaan esimerkiksi siitä, mitä ero käytännössä tarkoittaa.

”Joku saattaa kysyä esimerkiksi, miten erosta puhutaan lapsille. Tai olla huolissaan tapaamisten jatkuvuudesta”, Maarita Kettunen kertoo.

”On tullut myös ihmisiä, jotka ovat saaneet ihan vasta kuulla erosta ja ovat aikamoisessa kriisissä sen kanssa.”

”Ajattelen, että tilanne on hyvä, kun voimavarat riittävät lapsen tilanteen pohtimiseen.”

Kettusen mukaan ensiapupisteeseen tulevat pohtivat eniten kahta asiaa: lapsia ja käytännön asioita.

  • Mitä ero tarkoittaa lapsille? Miten se järjestetään hyvin?
  • Miten erosta kannattaisi lapsille puhua?
  • Miten arki saadaan toimimaan?
  • Millaiset asumisjärjestelyt toimisivat parhaiten? Täytyykö tästä muuttaa?
  • Miten tulen taloudellisesti toimeen?
  • Miten vaihdot hoidetaan?

”Ajattelen, että tilanne on hyvä, kun voimavarat riittävät lapsen tilanteen pohtimiseen. Haastavaa on silloin, kun eroaminen on niin suuri kriisi, että kaikki voimavarat menevät siitä selviytymiseen”, Kettunen sanoo.

Hän muistuttaa, että jokainen ero on erilainen. Pitkään harkittua päätöstä käsitellään eri tavalla kuin äkillistä kriisiä.

”On sellaisia tilanteita, joissa ero tulee toiselle osapuolelle yllättäen ja saattaa olla tosi iso äkillinen kriisi. Yhtäkkiä tuntuu, että happi loppuu ja kaikki menee uusiksi. Tuttu ja turvallinen elämä hajoaa, ja itse tipahtaa turvattomuuden tilaan.”

Surusta helpotukseen

Käytännön asioiden lisäksi eroavat käsittelevät tunteita laidasta laitaan. Pettymystä, epävarmuutta, ikävää, surua siitä, että joutuu luopumaan.

”Vaikka erot ovat tavallisia, kyllä ihmiset pääsääntöisesti yhteen mennessään ajattelevat, että tämä kestää”, Kettunen sanoo.

”Jos on ollut tosi riitaisa, voimia vievä avo- tai avioliitto, ero voi tuoda myös huojennusta ja helpotusta. Elämä asettuu.”

Jos lapset asuvat molempien vanhempien luona, eroon liittyy aina ikävää – lapsia ja joskus myös ex-kumppania kohtaan. Suhteen lisäksi eroava saattaa joutua luopumaan isosta ystävä- tai sukulaisverkostosta.

”Jos on ollut riitaisa, voimia vievä liitto, ero voi tuoda myös huojennusta.”

Eron ensiapupisteestä ohjataan tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi vertaistukiryhmiin, kotipalvelun piiriin, perheasioiden sovitteluun tai väkivaltatyön asiantuntijoille.

Espoon ensiapupisteessä on neuvottu esimerkiksi avioerohakemuksen etenemisessä ja väkivaltaisesta suhteesta irtautumisessa. Jotkut ovat tunteneet huolta siitä, miten toinen vanhempi kykenee huolehtimaan lapsista.

”On ollut hienoa huomata, miten rohkeasti ihmiset astuvat ensiapupisteelle, luottavat työntekijöihin ja jakavat vaikean, yksilöllisen tilanteensa”, sanoo erosensitiivinen sosiaaliohjaaja ja psykoterapeutti Sari-Anne Loisa-Lindberg Espoon ensiapupisteestä.

Eron ensiapupisteitä on Helsingin ja Espoon lisäksi Vantaalla, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Helsingin piste on avoinna keskiviikkoisin klo 12–16.

Aina ei tarvitse rakastua ensisilmäyksellä. Rakkaus voi syttyä myös hiljalleen.
Aina ei tarvitse rakastua ensisilmäyksellä. Rakkaus voi syttyä myös hiljalleen.

Onko tossun alla todella parempi kuin taivasalla? Näitä perinteisiä parisuhdeviisauksia kannattaa ehkä miettiä uudelleen.

  1. Onni ei tule etsien. Harvoin se onni ovellekaan kolkuttaa. Siksi kannattaa itse tehdä kivoja juttuja, tavata erilaisia ihmisiä eikä murjottaa kotona odottamassa.
  2. Tunnen kumppanini läpikotaisin. Omiakin tunteita on joskus vaikea tunnistaa. Miten siis voisimme kysymättä aina tietää, mitä kumppanimme ajattelee? Se on olettamista tai arvaamista, mikä voi johtaa pahasti hakoteille.
  3. Älä anna auringon laskea vihasi ylle. Väsyneenä riitojen selvittelemisestä ei välttämättä tule muuta kuin entistä pahempi sotku. Asiat ehtii puhua aamulla uusin voimin – jos vielä muistaa, mistä kina syntyi.
  4. Kyllä meressä kaloja riittää, älä yhden perään itke. Höpö höpö, itke pois vain! Tunteita ei kannata piilottaa. Jos ero ottaa koville, sure rauhassa aikasi. Erosta pääsee eteenpäin suremalla.
  5. Vaihtamalla ei parane. Jos tuntuu, että vaihtamalla olo voisi parantua, saattaa se ollakin niin. Jos suhteessa ei ole hyvä olla, kannattaa oloaan kuunnella ja miettiä, mistä se johtuu.
  6. Kumppanin pitää olla paras ystäväni. Eikä pidä! Kumppanin tehtävä on vain rakastaa. On liikaa vaadittu, että yksi ihminen täyttää kaikki toiveemme ja tarpeemme.
  7. Vastakohdat täydentävät toisiaan. Jos kumppanin kanssa on aina kaikesta eri mieltä, voi se pidemmän päälle alkaa ärsyttää.
  8. Jokaiselle on se oikea. Niin, tai sitten useampi sopiva ihminen eri elämän vaiheisiin.
  9. Eron jälkeen täytyy olla jonkin aikaa yksin. Kaikkiin suhteisiin ei tarvitse lähteä sillä ajatuksella, että tämä kestää loppuelämän. Ja saattaa niistä eron jälkeen solmituista suhteistakin leimahtaa ihan oikea lempi.
  10. Ihanin on ensisilmäyksellä alkanut rakkaus. Ihan yhtä ihana voi olla toisella, kolmannella tai vaikka sadannella silmäyksellä alkanut rakkaus. Salamarakkaus tuntuu toki huumaavalta, mutta yhtä hyvin voi rauhassa tapailla ja katsoa, alkaako toisesta tykätä. Heti ei tarvitse päättää mitään.
  11. Parempi tossun alla kuin taivasalla. No huh huh. Aikansa elänyt tämä sananparsi.
  12. Rakkaus voittaa kaiken. Ei voita. Esimerkiksi parisuhdeväkivaltaa ei tarvitse rakkauden varjolla sietää.
  13. Hän teki minusta kokonaisen. Parisuhteessakin puolisot ovat itsenäisiä tyyppejä, jotka vastaavat omasta onnellisuudestaan. Kuten Apulannan Toni Wirtanenkin laulaa: ”Ihmistä pitkin sä et ikinä voi itseesi matkustaa.”
  14. Täytyy osata ensin rakastaa itseään ennen kuin voi rakastaa toista. Ihminen, joka on sinut itsensä kanssa, on varmasti parempaa seuraa muille. Mutta se, että toinen välittää ja rakastaa heikolla hetkellä, voi myös auttaa kohentamaan itsetuntoa ja -luottamusta.
  15. Naiset rakastuvat renttuihin, eivätkä miehet eivät kestä itseään vahvempaa naista. Olisikohan aika uudistaa myös nämä hokemat?
  16. Rakkaudesta se hevonenkin potkii. Näin sanottiin lapsena, kun koulukaveri veti letistä tai tuuppi käytävällä. Olisi jo aika opettaa, että rakkaus ei ole kiusantekoa vaan kauniita tekoja! Huonoa käytöstä tai naljailua vitsin varjolla ei tarvitse hyväksyä. Se saattaa ihan oikeasti satuttaa.
  17. Hyvässä parisuhteessa täytyy myös riidellä. Hyvä suhde voi olla sellainenkin, jossa riitoja ei juuri synny. Jos puolisot ovat eri mieltä, asioista voi keskustella myös rauhassa ilman, että syntyy riitoja ja mykkäkouluja.
  18. Rakasta minua sellaisena kuin olen. Puolison ei tarvitse kestää jatkuvia kiukunpuuskia tai toisen nälvimistä. Kannattaa miettiä, millainen oikeastaan haluaa olla puolison silmissä.
  19. Teot puhuvat enemmän kuin sanat. Kumppani laittaa aamulla kahvin tippumaan ja käy tekemässä ruokaostokset koko viikoksi, ihanaa! Tekojen ei kuitenkaan kannata antaa kokonaan korvata sanoja. Toisen tunteita ei voi lukea, eikä puoliso välttämättä ymmärrä, että osoitat teollasi rakkautta. Siksi voi olla viisasta silloin tällöin myös sanoa, että tykkää.