Kenen lapset eivät tappele keskenään? Siitä ei voi vielä päätellä, millaiseksi sisarusten välit aikuisena muodostuvat.
Kenen lapset eivät tappele keskenään? Siitä ei voi vielä päätellä, millaiseksi sisarusten välit aikuisena muodostuvat.

Yhteinen tausta voi olla sisaruksille suuri voima tai painava taakka. Lapsuuden rooleihin ei tarvitse jäädä kiinni, vaan suhde voi muuttua koko elämän ajan.

Puhelut siskolle koskevat vain käytännön asioita, äidin syntymäpäivälahjaa tai kesämökin kunnostustöitä.

Välit veljeenkin ovat etäiset. Taustalla hankaavat vanhat kinat, ja kuulumisia vaihdellaan lähinnä jouluisin.

”Näitä tilanteita ja etäisiä sisarussuhteita on paljon. Etäinen suhde voi tuntua oudolta, mutta siihen on ymmärrettäviä syitä”, sanoo psykologi ja Väestöliitossa perhesuhteita tutkiva Venla Berg.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Suhde siskoon tai veljeen on yleensä elämän pisin ihmissuhde. Yhteisen historian vuoksi sisarus voi olla yksi elämän tärkeimmistä ihmisistä, mutta samasta syystä saattaa käydä myös toisin. Yhteisestä taustasta voi tulla taakka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Sisarusten temperamentit voivat olla todella erilaiset. Joidenkin ihmisten kanssa tulee luontaisesti heikommin toimeen, ja se pätee myös sisaruksiin.”

Kilpailua sylistä ja arvostuksesta

Sisarukset ovat lapsuudestaan asti paitsi toistensa auttajia myös kilpailijoita. Perheen lapset kilpailevat samoista vanhempiensa resursseista, kuten huomiosta ja huolenpidosta.

Sisarussuhteen ilmapiiriin vaikuttaa olennaisesti se, miten tuntee tulleensa kohdelluksi perheen sisällä. Sisarusten välit voivat tulehtua, jos vanhempien koetaan suosivan yhtä lapsista.

”Jos tuntuu, että toinen saa enemmän lämpöä ja syliä tai että yhtä rangaistaan tiukemmin kuin toista, sisaruussuhde voi huonontua jo lapsena. Samoista asioista kilpaillaan ja samat tunteet pätevät vielä aikuisenakin”, Venla Berg sanoo.

Aikuisena kilpailua voi syntyä esimerkiksi silloin, kun sisarukset alkavat saada omia lapsia. Jos vanhemmat huomioivat enemmän toisen sisaruksen lapsia tai tuntuvat pitävän toista aikuista lasta arvokkaampana kuin toista, voi tuntua syystäkin pahalta.

”Olennaista ei kuitenkaan ole, että kaikkien vanhemmilta saatujen asioiden pitäisi jakautua täysin tasan. Kyse on pikemminkin siitä, nähdäänkö erilainen kohtelu reiluna.”

Pysy aina pikkuveljenä?

Jos sisarussuhde on jäänyt kylmäksi siksi, että toinen tuntuu olevan aivan toista maata kuin itse, kannattaa katsoa peiliin.

”Toista ihmistä ei voi lähteä muuttamaan. Aina voi kuitenkin muuttaa omaa suhtautumistaan ja nähdä erilaisuuden avartavana”, Venla Berg sanoo.

Joskus lapsuudessa syntyneet asetelmat elävät vielä aikuisenakin. Esikoinen voi huolehtia yhä pikkusisaruksensa asioista, vaikka tämä olisi jo viisikymppinen. Kuopus taas saattaa odottaa huolenpitoa kuten lapsena.

29 % vastaajista tuntee, että yksi sisaruksista on muita läheisempi.

Jos sisarusten erilaiset roolit tuntuvat luontevilta ja sopivat kaikille, ei asialla Bergin mielestä tarvitse vaivata päätään.

”Mutta jos toinen jumittaa lapsuudessa ja hänen käytöksensä rajoittaa sisaruksen elämää, kannattaa rooleista pyrkiä irti. Pikkuveljen ei tarvitse pysyä pikkuveljenä, vaan hän voi kasvaa tasavertaiseksi asioista huolehtijaksi.”

Keskustele kuin aikuinen

Jos kokemukset eriarvoisesta kohtelusta painavat, niitä kannattaa käydä läpi. Se tosin edellyttää, että myös sisko tai veli haluaa puhua asioista.

”Vaikka itse kokisi saaneensa aina vähemmän kuin sisarus, toinen ei välttämättä ole ikinä ajatellut niin tai havainnut ongelmaa”, Venla Berg toteaa.

Jos näkemykset menneestä ovat kovin erilaiset, välejä voi olla hankala parantaa. Vaikeassakin tilanteessa on hyvä saada edes itselleen selväksi, mitä esimerkiksi lapsuuden kokemuksista ajattelee.

”Itseään ei kannata nähdä uhrina vaan ajatella, että tällaisia asioita minulle on tapahtunut ja tällainen olen nyt. Sisaruksen kanssa ei ole pakko olla läheinen, jo asialliset välit helpottavat elämää.”

79 % Kodin Kuvalehden nettikyselyyn vastanneista kuvailee suhdetta sisaruksiinsa läheiseksi tai melko läheiseksi.

Berg muistuttaa, että hyvä suhde sisaruksiin tuo usein elämään runsaasti lämpöä ja iloa. Sisaruuteen pätee silti sama ohje kuin muihinkin ihmissuhteisiin: suhdetta ei tarvitse pakottaa. Oli suhde sitten tiivis tai etäisempi, lämmin tai muodollinen, tärkeintä on, että sisarukset voivat olla siinä sellaisina kuin ovat.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 12/2017.

5 keinoa parantaa sisarussuhdetta

1. Anna sisaruksen muuttua.

Anna toisen olla sellainen kuin on, vaikka olisit lapsena tottunut erilaiseen ihmiseen.

2. Luo suhdetta teille sopivalla tavalla.

Onko pihan haravointi tai yhdessä saunominen teille parasta yhdessä oloa? Vai mikä?

3. Älä syyttele.

Jos haluat puhua suhteenne ongelmista, älä syyttele vaan kerro, mikä sinusta tuntuu pahalta.

4. Pyydä anteeksi.

Jos olet vaikka vahingossakin loukannut sisarusta, pyydä anteeksi. Sinulle pieni asia voi olla toiselle suuri.

5. Nauti siitä, mitä jo on.

Älä yritä väkisin tehdä sisaruksesta parasta ystävää. Ihan hyvä suhde on jo vaalittava asia.

Sisko

Ei sitä välttämättä pysty ikinä unohtamaan, mutta anteeksi pystyy antamaan. Hän on tehnyt omat virheet jotka taas ovat johtuneet ehkä häneen kohdistuneista toisten tekemistä virheistä. Jos pystytte juttelemaan asiasta niin kerro miltä sinusta on tuntunut tämä väkivaltaisuus ja miten se on sinuun vaikuttanut. Toivottavasti veljesi pyytää anteeksi. Jos ei, niin anna anteeksi silti. Itsesi takia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla