"Herkän on hyvä säädellä, minkä verran hän on muiden kanssa. Jos työpäivä on täynnä ihmisiä, ilta on kenties viisaampi rauhoittaa ja keskittyä lähimpiin", psykologi Heli Heiskanen sanoo.
"Herkän on hyvä säädellä, minkä verran hän on muiden kanssa. Jos työpäivä on täynnä ihmisiä, ilta on kenties viisaampi rauhoittaa ja keskittyä lähimpiin", psykologi Heli Heiskanen sanoo.

Herkkyys ja empatiakyky ovat mahtavia hyveitä, kunhan muistat pitää huolta myös itsestäsi. Onneksi muiden tunteiden omaksumista voi oppia säätelemään pieninkin keinoin.

Ystävä on surullinen. Yritän keksiä lohduttavia sanoja, mutta itku alkaa pistellä omien silmien takana ja kurkkua puristaa. Hölmöä, mutta käy niin sääliksi!

Puoliso tulee töistä kireänä. Minulla on ollut hyvä päivä. Kohta huomaan olevani itsekin ärtynyt, ilman syytä. Vaikkei puoliso edes sanonut mitään, murjotti vain itsekseen.

Joskus tuntuu, että imen toisten tunteet itseeni kuin pesusieni veden. Kaltaisiani tunneimureita on paljon, sanoo psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen. Alla on listattu viisi askelta terveeseen itsekkyyteen.

1. Mieti, mistä tunneherkkyys kumpuaa  

"Usein toisten tunteiden voimakas aistiminen on jo lapsuudessa omaksuttu tapa. Siihen voi liittyä myös opittu miellyttämisen suojakuori", Heli Heiskanen sanoo.

Lapsi on opetellut aistimaan perheenjäsenten mielialoja, jotta osaisi sopeuttaa oman käytöksensä toisten tunteisiin.

Miellyttämisen suojakuoresta on mahdollista vapautua.

Synnynnäisesti erityisherkällä lapsella on tavallistakin parempi kyky aistia toisten tunteita ja turvattomissa olosuhteissa kyky voi virittyä äärimmilleen.

"Tämä ei tarkoita, että lapsuudenkoti olisi välttämättä ollut erityisen turvaton. Riittää, että vanhemmat eivät osaa tukea lasta hänen tunteidensa kanssa ja aikuisten käytöksessä on ailahtelevaisuutta, jota lapsi ei voi ennakoida."

Aikuisena miellyttämisen suojakuoresta voi olla vaikea pyristellä eroon, vaikkei millään jaksaisi ottaa joka murhetta kantaakseen. Siitä vapautuminen on kuitenkin mahdollista.

2. Ymmärrä, että herkkyys sinänsä ei ole pahasta

"Herkkyys on hyve", Heli Heiskanen muistuttaa.

Kun toiset kiirehtivät eteenpäin, herkkä kuulee lehtien kahinan. Hän osaa nauttia pienten asioiden kauneudesta. Herkkä hurmioituu musiikista ja inspiroituu auringonnoususta. Moni kovapintaisempi saattaa jäädä paitsi sellaisista iloista.

Herkkyyteen liittyy myös vahva empatiakyky. Sen avulla osaa eläytyä toisten tilanteisiin ja asettua muiden asemaan. Nekin ovat hurjan hienoja taitoja.

3. Käännä katse toisista itseesi

Herkkä on usein vaarassa väsyä. Ei kukaan jaksa sitä, että muiden negatiiviset tunteet vaikuttavat omaan oloon. Siksi toisten tunteiden aistimista on säädeltävä. Heli Heiskasen mukaan se onnistuu esimerkiksi hyväksyvän ja tietoisen läsnäolon avulla.

Tämä tarkoittaa käytännössä huomion pitämistä omassa kehossa ja omissa tunteissa – ja niiden hyväksymistä sellaisina kuin ne kulloinkin ovat. Rauhallinen hengitys auttaa.

Tämä ei ole minun tunteeni eikä minun vastuullani. Annan sen pois ja päästän irti.

Jos toisen tunteet on jo imenyt itseensä, niistä voi irtautua itselleen sopivalla tavalla. Kokeile vaikka näitä:

  • Käy juoksulenkillä.
  • Käy suihkussa.
  • Huuda, itke tai vain puhu ääneen.

Tämä ei ole minun tunteeni eikä minun vastuullani. Annan sen pois ja päästän irti.

4. Suojele itseäsi

Oikeastaan kukaan muu ei voi suojella herkkää ihmistä kuin hän itse.

"Puolisolle voi toki sanoa, että voisitko purkaa kiukkusi jossakin muualla, mutta eihän ketään toisaalta voi kieltää tuntemasta omia tunteita", Heli Heiskanen sanoo.

Heiskanen muistuttaa, että läheisten tunnetilat tarttuvat herkimmin. "Mitä voimakkaampi tunneside ihmisten välillä on, sitä helpommin toisen tunteita aistii niin hyvässä kuin pahassakin."

Herkän ihmisen on hyvä säädellä, minkä verran hän on muiden kanssa. Jos työpäivä on täynnä ihmisiä, ilta on kenties viisaampi rauhoittaa kotona olemiselle ja keskittyä lähimpiin.

"Kannattaa muistaa, että ei-toivottuja tunteita voi imeä itseensä myös mediasta", Heli Heiskanen sanoo.

Myös Facebookissa roikkuminen saattaa viedä energian ja tartuttaa negatiivisia tunteita, jos uppoutuu liikaa toisten ihmisten asioihin ja tunteisiin. Siksi se kannattaa toisinaan sulkea ja keskittyä omaan elämään.

On tärkeää myös harjoitella sanomaan vastaan ja puolustamaan itseään – vaikka se ei usein helppoa olekaan

Nyt en kestä enempää, haluan pois tästä tilanteesta ja menenkin.

5. Pidä huoli jaksamisestasi

Jotta muiden tunneimurina oleminen ei kävisi liian raskaaksi, omasta jaksamisesta on pidettävä huolta. Väsymys ja stressi haurastuttavat omaa luontaista suojaa, jolloin muiden tunteet pääsevät sen läpi helpommin.

"Oma hyvinvointi on otettava vakavasti. Terve itsekkyys on hyväksi paitsi itselle, myös läheisille", Heli Heiskanen muistuttaa.

Hyvinvoivalla ihmisellä on paljon enemmän annettavaa myös muille.

Jos suuntaisinkin myötätuntoni tällä kertaa itseeni? En huolehtisikaan ensisijaisesti toisten tunteista ja ottaisi niitä omikseni oman hyvinvointini kustannuksella?

Asiantuntijana Herkkyyden voima – Opas omannäköiseen elämään -kirjan kirjoittaja, psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen.

Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.
Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.

Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee morkkis. Miten paitsi jäämisen pelosta pääsee eroon?

Puhelimeni sääsovelluksessa on allekkain 19 kaupunkia: Helsinki, Turku, Joensuu. Lissabon, Tallinna, Palermo. Tampere, Madrid, Mombasa. Katson listaa päivittäin ja mietin: olisinpa tuolla.

Täydellinen sää on kuin merkki universumilta. Jossakin muualla on paremmin.

Paitsi jäämisen pelko iskee suomalaisiin etenkin kesäisin. Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat Suomeen, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee tuskallisen huono omatunto. Miksen ole maauimalassa, aurinkotuolissa, puistolounaalla tai terassilla? Kesä saattaa loppua koska tahansa!

Psykologi ja psykoterapeutti Carita Nylynd-Kalli tunnistaa pelon.

”Se on meillä kaikilla joskus, joillakin voimakkaampana”, Nylund-Kalli sanoo.

Englannin kielessä pelolla on nimikin, fear of missing out. Nylund-Kalli arvelee, että se vaivaa usein täydellisyyden tavoittelijoita. He ajattelevat helposti, että elämän pitää mennä tietyn mielikuvan mukaan.

”Täytyy viettää kaunis kesäpäivä oikein, olla ulkona ja nauttia auringosta. On melkein mahdotonta olla sisällä ja siivota, koska se ei vain kuulu mielikuvaan siitä, miten elämä pitää elää”, Nylund-Kalli sanoo.

”Siitä voi tulla jopa pakonomaista. Vaikka elämää se on kassajonossa seisominenkin.”

Joillakin pelko on läsnä muulloinkin kuin hellepäivinä: on vaikea valita asuinpaikkaa, lomakohdetta tai puolisoa, koska jossain voi aina olla parempi. Jos nyt otan tämän, mitä sitten, jos tulee vielä parempi?

”Silloin ei saa tunneyhteyttä siihen, että tämä on hyvä, tätä minä haluan. Mielessä on vain, että jossain voisi olla vielä parempi, jos vielä etsisin ja odottaisin ja valitsisin.”

”Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä.”

Joskus paitsi jäämisen pelon taustalla on ajatus, ettei elämää saa tuhlata mihinkään turhaan tai arkiseen.

”Joskus se on ihan ahneutta. Sitä, että haluaa kaiken. Ei voi tyytyä sellaiseen, mikä tuntuisi riittävän hyvältä”, Nylund-Kalli sanoo.

”Ihminen voi olla vain tietyssä paikassa kerrallaan. Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä. On mielikuva, että kaikki pitäisi saada.”

Kenen vuoksi pelkäät?

Paitsi jäämisen pelko yhdistetään usein nuoruuteen. Silloin juhliin on pakko lähteä, vaikka ei jaksaisi, koska joka ilta voi tapahtua jotakin ikimuistoista.

Nylund-Kalli uskoo, että monen pelko hellittää iän ja elämänkokemuksen myötä.

”Huomaa ehkä tarpeeksi monta kertaa, että ei se nyt ollut niin erityistä.”

Jos pelko tekee elämästä suorittamista, sitä voi yrittää helpottaa.

1. Kuulostele, mistä ihan oikeasti pidät ja mitä oikeasti haluat.

Mitä minua juuri nyt huvittaa tehdä? Mikä olisi kaikkein parasta?

Menetkö piknikille helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä?

2. Mieti, kenen vuoksi teet.

Teetkö jotain vain siksi, että suvussasi, naapurustossasi tai työpaikallasi on aina tehty näin? Menetkö piknikille ja maauimalaan helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä? Teeskenteletkö, että pidät jostakin, mistä et oikeasti pidä?

”Joku ihan oikeasti tykkää mennä piknikille. Joku ajattelee, että ulkona on muurahaisia ja ampiaisia ja tuulee, mutta niin vain kuuluu tehdä.”

3. Älä usko jokaista mielikuvaasi.

Ajatus täydellisestä kesäpäivästä on usein illuusio. Nylund-Kalli vertaa mielikuvaa mainoksiin ja elokuviin.

”Kauniit ihmiset istuvat leppeässä kesätuulessa nauttimassa ihanaa ruokaa meren äärellä. Harvoin se on totta. Lapset kitisevät ja makkarat palavat.”

4. Nauti pienissä erissä.

Elämästä nauttiminen ei aina vaadi suuria uhrauksia. Joskus riittää, että pysähtyy hetkeksi katukahvilaan tai istahtaa kivelle lenkkipolun varrella.

”Siitä ei tarvitse tehdä numeroa tai näytelmää.”

Eron aikana kannattaa rohkeasti pyytää ulkopuolista apua. Ystävien tuki voi olla korvaamatonta.
Eron aikana kannattaa rohkeasti pyytää ulkopuolista apua. Ystävien tuki voi olla korvaamatonta.

Ero on aina kriisi, vaikka se tapahtuisikin sovussa. Asiantuntija vinkkaa, mitä eroa läpikäyvän kannattaa erityisesti muistaa.

Päätä, että muutut itse.

Ero ravistelee vanhoja tottumuksia, vaikka se tapahtuisikin ilman suuria riitoja ja myrskyjä. Arkea täytyy pyörittää yksin, kaupasta täytyykin ostaa vähemmän ruokaa ja sängyn toiselle laidalle tulee tyhjä paikka.

Kun tuttu arki joka tapauksessa muuttuu, kriisi on hyvä aika muuttaa itseään ja ajatteluaan muutoinkin.

”Ihmiset löytävät usein eron jälkeen uusia puolia itsestään. Erosta ja sen aiheuttamasta tuskasta voi saada paljon motivaatiota siihen, ettei samoja virheitä tarvitse tehdä enää uudelleen”, parisuhde- ja eroasiantuntija Salme Kantonen sanoo.

Siksi eron jälkeen kannattaa päättää, että alkaa suhtautua itseensä kunnioittavammin. Itsestään voi etsiä hyviä puolia ja muistuttaa niistä itseään. Sen myötä itsetunto kohenee, jolloin eroakin on helpompi käsitellä.

”Entisen kumppanin syytteleminen johtaa ainoastaan katkeruuteen.”

  Ketään toista ei voi muuttaa, mutta itseään voi.

”Entisen kumppanin syytteleminen mielessään ei johda mihinkään rakentavaan lopputulokseen, ainoastaan katkeruuteen.”

Kevennä taakkaa käytännön asioissa.

Eroon liittyy myös paljon käytännön asioita: Kuka ottaa auton, kuka yhteisen talon? Entä kumman luokse lapset muuttavat?

Koska ero vie voimia, ei käytännön asioiden kannata antaa aiheuttaa lisää pahaa mieltä.

”Niistä ei kannata keskenään riidellä. Se on usein vain taistelua, jossa vahvempi voittaa. Asioiden hoitamiseen kannattaa hankkia ulkopuolista apua”, Salme Kantonen sanoo.

”Kun kaikki on paperilla, asioista ei tarvitse enää riidellä.”

Jos ex-puolisoiden välit ovat sellaiset, että kommunikointi hoituu asiallisesti, halvinta on palkata yhteinen juristi, Kantonen neuvoo.

”Kaikkien osapuolten kannalta viisainta on sopia asiat mahdollisimman tarkasti: miten lasten lomat vietetään, ovatko parilliset vai parittomat viikonloput etävanhemman viikonloppuja ja monelta lapset tuodaan perjantaisin ja haetaan sunnuntaisin.”

”Kun kaikki on paperilla, se on virallista, eikä niistä asioista tarvitse enää riidellä.”

Muista, että ero voi olla hyväkin asia.

”Ero ei välttämättä ole mikään epäonnistuminen”, Kantonen sanoo.

Päättynyt parisuhde kannattaa nähdä yhtenä elämänvaiheena, joka on voinut sisältää myös paljon hyvää, esimerkiksi ihanat lapset.

”Päättynyt parisuhde on voinut sisältää myös paljon hyvää.”

”Voi miettiä, että parisuhde oli hyvää aikaa niin kauan kuin sitä kesti. Aikojen päästä ero voi olla hyväkin asia, kun asioihin alkaa tulla perspektiiviä. Silloin saattaa miettiä, että näinhän tässä pitikin käydä”, Kantonen sanoo.

”Sitä ennen on todella kurjaa monta kertaa, ja kaikki vaiheet on käytävä läpi. Silloin on hyvä tukeutua ystäviin, pyytää apua ja muistaa, että tämäkin menee ohi. Kurjien vaiheiden avulla kasvaa.”