Kaiken pitäisi olla hanskassa niin töissä kuin kotonakin. Kun kontrollinhalu muuttuu kyttäämiseksi ja päsmäröinniksi, asiaan on puututtava.

Jokainen tuntee tyypin, joka haluaa pitää langat koko ajan käsissään ja päteä niin työpaikalla kuin kotonakin. Hommat hoituvat, vaikka sitten marttyyriasenteella.

Kun ihmisten ja asioiden hallitseminen menee liialliseksi, se uuvuttaa paitsi kontrolloijan myös läheiset. Tossun alla oleva tuntee huonommuutta ja riittämättömyyttä. Kontrolloija sen sijaan uskoo tekevänsä vain hyvää.

Tarve hallita kumpuaa ihmisen epävarmuudesta. Jo päivähoitoikäisessä voi näkyä piirteitä siitä. Kun lapsi jättää kaverin leikin ulkopuolelle, hän ymmärtää voivansa vaikuttaa teollaan ihmissuhteisiin.

Alistaminen ei sovi mihinkään ihmissuhteeseen.

"Aikuinen kontrolloija on voinut jäädä lapsuudessaan vaille riittävää huomiota ja yrittää aikuisena parantaa itseään niin, että hallitsee muita. Myös ympäristö, temperamentti ja aiempien parisuhteiden mallit vaikuttavat tämän piirteen kehittymiseen", Väestöliiton perheverkon perheneuvonnan koordinaattori, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa sanoo.

Alistaminen tai sairaalloinen kontrollointi kertovat välittömästä avun tarpeesta eivätkä sovi mihinkään ihmissuhteeseen.

"Kun kontrollin tarve ei tunnu itsestä enää hyvältä, ja se muuttaa elämän ehdottomaksi ja mustavalkoiseksi, asiaan on puututtava", Minna Oulasmaa muistuttaa.

Jos itse ei kykene muuttamaan toimintaansa, on hyvä hakea apua ammattilaiselta.

Höllää tavoitteita

Ihmisten roolit vaihtelevat. Töissä kollegojaan kyttäävä ei aina päsmäröi kotona. Töissä hän tarkkailee työtovereidensa työpanosta ja jopa kellokortin käyttöä. Hänen pitää jatkuvasti olla ajan tasalla kaikesta, vaikka asiat eivät hänelle kuuluisikaan.

Kotioloissa kontrolloija tuntee, ettei kukaan muu yllä vaikkapa siivouksessa yhtä täydelliseen tasoon kuin hän itse. Silloin on helppo syytellä läheisiä, että te muut ette tee ikinä mitään. Tyytymättömyys itseen ajaa etsimään virheitä muista.

Aina toisen tavoitteet eivät ole yhtä kunnianhimoisia kuin omat, mutta miksi kaiken pitäisikään olla täydellistä?

Mutta mitä kontrollifriikki voi tehdä muuttuakseen? Kompromissien opettelu on yksi keino. Aina toisen tavoitteet eivät ole yhtä kunnianhimoisia kuin omat, mutta miksi kaiken pitäisikään olla täydellistä? Saatat vaatia itseltäsikin liikaa.

"Kontrollointi johtuu usein myös lapsuudenkodin malleista. Kotonakin kannattaa tehdä kompromisseja ja luoda yhteisiä sääntöjä pelkästään yhden perheenjäsenen sääntöjen sijaan", Minna Oulasmaa neuvoo.

Sopiva kontrollointi on hyödyllistä

Kontrollointi voi kohdistua vain itseen. Työelämässä kunnianhimoinen nainen saattaa yksityiselämässään suunnitella tulevan synnytyksensä täydellisesti. Mutta kaikkea ei voi kuitenkaan käsikirjoittaa. Silti asioiden sujuminen omista suunnitelmista poikkeavasti aiheuttaa pettymystä ja häpeää.

Jos oma elämäntilanne on sekava, kontrolloija etsii arjestaan alueen, jonka hän kykenee hallitsemaan. Tämä voi olla esimerkiksi ruoka ja syöminen, ja kontrollointi saattaa johtaa syömishäiriöihin.

Sopiva kontrollointi auttaa päämäärien saavuttamisessa.

Jos taas kontrollin alla on oma työ eikä ikinä ole tyytyväinen tekemäänsä, nurkan takana vaanii työuupumus. Merkittävissä muutoksissa, kuten vanhemmaksi tulossa tai läheisen menetyksessä itsestä voi kuoriutua esiin täysin uusia piirteitä, kuten pakonomaista tarvetta hallita elämää. Suuri vastuu tai huoli saavat muutoksen aikaan.

Sopiva kontrollointi sen sijaan auttaa päämäärien saavuttamisessa: laihduttaja pidättäytyy herkuista. Itsensä hallitseva ihminen on pidetty kollega: luotettava organisoija, aikatauluissa pysyvä ja laadukasta jälkeä tuottava tekijä.

Kohti muutosta

Muiden kommentit omasta kontrollintarpeesta voivat ärsyttää. Ennen kuin voi muuttua, asia on kuitenkin pakko tiedostaa, ja usein palautetta tulee läheisiltä.

Onko toimintani sellaista, että se tekee hyvää itselleni tai muille?

Halu erilaiseen käyttäytymiseen lähtee itsestä. Itseään voi motivoida kysymällä, mikä kaikki muuttuu paremmaksi, jos vähennän kontrollointia. Kannattaa pohtia, onko oma toiminta juuri nyt sellaista, että se tekee hyvää itselle tai muille.

Jos kontrolloija kykenee vastaanottamaan palautetta ja asettuu mielessään niiden asemaan, jotka hänen käytöksestään kärsivät, voi hän niinkin huomata toimintansa haitallisuuden.

Jokainen tarvitsee hetkiä, jolloin saa olla vain, tekemättä mitään. Saunojan ainut tehtävä on aistia: näin kireys hartioissa hellittää.

1. Saunassa saa olla paljas

Kun vaatteet on riisuttu ja lämpö kietoutuu ympärille, tuntuu äkkiä siltä, että on juuri oma ainutlaatuinen itsensä. Sellainen, joka kelpaa laittautumatta, ulkonäköä miettimättä.

Sauna ei ole paikka, jossa itseä tai muita katsoo arvioiden ja vertaillen. Saunassa kaikki ovat samanarvoisia. Tittelit ja arkielämä ovat jääneet pukuhuoneeseen.

Oikeastaan jokainen kropan muhkurakin tuntuu aika ihanalta. Ne ovat muistoja eletystä elämästä, sen vuosista, kivuista ja iloista. Saunassa ihminen ei soimaa itseään.

2. Saunassa aika pysähtyy

Mitään ei tarvitse saada valmiiksi juuri nyt. Ei ole kiire suorittaa. Eikä rästiin jääneitä hommia edes voisi hoitaa lauteilta käsin.

Saunassa ihmisen ainut tehtävä on aistia: näin kireys hartioissa hellittää, näin hiki kohoaa iholle, näin kiuas naksahtaa tai tuli humisee.

Juuri minä olen juuri tässä juuri nyt.

3. Saunassa on helppo puhua

Hämärässä lämpimässä voi kertoa asioita, joita kirkkaassa päivänvalossa ei välttämättä kehtaisi tai uskaltaisi. Jos itkettää, kyyneleet sekoittuvat hikeen.

Kukaan ei katso kohti ja analysoi, sanat vain putoilevat hitaasti – ja toinen ottaa ne vastaan. Saunassa ilmapiiri on hyväksyvä, saunassa saa olla heikko.

Puhumiselle on myös aikaa, koska kännykät ja kellot ovat jääneet pukuhuoneeseen. Kun saunassa kertoo huoliaan, ei tunnu, että vaivaa niillä toista, jolla olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä.

4. Saunassa saa olla hiljaa

Usein hiljaiset hetket ihmisten välillä vaivaannuttavat ja ahdistavat. Iskee olo, että ne pitäisi täyttää jollakin, sanoa edes jotakin. Saunassa siltä ei tunnu.

Saunassa jokainen saa vaipua omiin ajatuksiinsa, istua tai maata, olla vain. Kenelläkään ei ole kiusaantunut olo.

Hiljaisuudessa tuntuu usein, että kanssasaunojaa ymmärtää ilman sanoja.

5. Sauna puhdistaa myös ajatukset

Sauna on päivän tai viikon kohokohta: se pesee pois kuluneen viikon kuonan ja huolet.

Suurikin murhe tuntuu hetken pienemmältä, kun saa olla saunan lohdutuksessa: aina on saunottu, aina asiat ovat jotenkin järjestyneet, nyt saan hetken kerätä voimia.

Samalla ajatukset kirkastuvat. Se, mikä saunan ulkopuolella tuntui kovin tärkeältä, ei enää olekaan kovin merkityksellistä.

Sauna haastaa kysymään itseltä, mikä elämässä on tärkeintä.

Ehkä vastaus on rakkaus?

Asiantuntijana Villa Purolan saunaterapeutti Kirsi Savolainen


 

 

Monet pariskunnat tuntuvat jakavan yhdessä kaiken: ystävät, kiinnostukset, harrastukset. Entä jos niin ei ole? Onko suhde tuhoontuomittu?

Luen kirjaa, joka suunnilleen mullistaa elämäni. En kuitenkaan voi jutella kirjasta mieheni kanssa, sillä hän ei ole sitä lukenut eikä häntä kiinnosta lukeakaan. Jos luen kirjaa hänelle ääneen, hän nukahtaa - ja hänestä on ihanaa nukahtaa niin.

Kun puoliso puolestaan tekee ennätyksensä maastavedossa, kehaisen häntä mutta mietin samalla, mitä oikeastaan on maastaveto.

Meillä on puolisoni kanssa eri harrastukset, ja ystäviämmekin tapaamme paljolti erikseen. On kiva istua iltaa pariskuntina, mutta vielä mukavampaa on, kun tapaan ystävääni suosiolla kahden kesken.

Mielessäni näen itseni kokemassa kaikkea kiinnostavaa puolisoni kanssa niin kuin monet onnellisen näköiset pariskunnat tekevät. Käytännössä kuuntelen jopa musiikkini erikseen. Satumme vain pitämään niin eri asioista.

"Tuo tilanne on tosi yleinen", Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaa sanoo.

"Kun rakastumisvaihe päättyy, erilaisuus tulee taas selvästi näkyviin."

Hän selittää, että vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Erilaisuus on siis ollut olemassa suhteen alusta asti, mutta sitä ei ole haluttu nähdä tai se on alussa ainoastaan viehättänyt. Rakastuessaan moni myös ajattelee, että juuri tämä toinen täydentää erilaisuudellaan puutteeni ja keskeneräisyyteni.

"Kun rakastumisvaihe päättyy, erilaisuus tulee taas selvästi näkyviin. Jossain kohtaa aletaan miettiä, onko meillä tarpeeksi yhteistä."

Kuuntelu on kohtaamista

Puolisoiden keskinäinen erilaisuus ei ole pelkästään ongelma.

"Jos on lähes samanlainen, on yhteinen työ ja harrastukset ja samannäköisissä tuulipuvuissa mennään illalla, kiinnostusta kumppaniin voi olla vaikea pitää yllä", Oulasmaa sanoo.

Entäs kun erilaisuutta on aika paljon? Välillä mietin, olisiko parisuhteelle hyvä, jos menisin mukaan puolisoni juttuihin. Niihinkin, joista en niin välitä.

"Jos toista yrittää miellyttää, kadottaa vähitellen omat rajansa."

"Kiinnostunutta ei kannata esittää, sillä teeskenteleminen ei lähennä. Ja jos yrittää miellyttää, kadottaa vähitellen omat rajansa."

Rehellisyys tekee omista rajoista selvät. Silloin on helppo tulla toisinaan vastaan ja ajatella näin: Salilla treenaaminen ei kiinnosta minua, mutta menen tällä kertaa mukaan, koska puoliso ilahtuu.

Erilaiset kiinnostuksen kohteet ovat ongelma etenkin silloin, kun kumppanin ajankäyttö alkaa harmittaa. Taustalla on usein esimerkiksi se, ettei toinen tule kuulluksi.

Kuulluksi tuleminen liittyy hetkiin, joita Oulasmaa kutsuu pieniksi, paljastaviksi ja tärkeiksi.

Tärkeä hetki on esimerkiksi sellainen, jolloin kerron, että luin tämän kirjan ja se merkitsi minulle paljon. En ota kirjaa esiin siksi, että haluaisin puolison innostuvan lukemisesta. Sen sijaan paljastan itseni ja haluan tulla kuulluksi.

"Kohtaamattomuus heijastuu kaikkeen, myös seksiin. Siitä tulee mekaanisempaa."

"Jos toinen siinä kohtaa vastaa puhumalla omista asioistaan, se loukkaa", Oulasmaa toteaa.

Kun yrittää eikä tule kohdatuksi, tulee tyytymättömäksi. Suhde muuttuu pintapuolisemmaksi.

"Kohtaamattomuus heijastuu kaikkeen, myös seksiin. Siitä tulee mekaanisempaa."

Oy Parisuhde Ab

Parisuhteessa ei välttämättä tarvitse jakaa paljon. Joskus riittää, että arki rullaa, kaupassa käynti sujuu ja lapset hoidetaan.

"Jos tällainen Oy Ab -suhde tuntuu tyydyttävältä, molemmat ehkä tulevat perheistä, joissa on totuttu puhumaan lähinnä pintapuolisista asioista. Moni kuitenkin odottaa parisuhteelta kohtaamista."

Vaikka parisuhteessa ei tarvitse jakaa paljon, jotain pitää. Muuta kuin lapset, sillä he muuttavat pois.

Vahvoissa liitoissa pareilla on oma kahdenvälinen, erityinen kiinnostuksen kohde. Yksikin merkityksellinen, yhteinen juttu voi riittää.

"Vahvoissa liitoissa pareilla on oma kahdenvälinen, erityinen kiinnostuksen kohde. Yksikin merkityksellinen, yhteinen juttu voi riittää. Se voi olla harrastus, matkailu, arvoihin liittyvä asia, mikä vain."

Vaikka puolisot tekisivät mielellään eri asioita, syviä kokemuksia ja omia ajatuksia kannattaa jakaa.

Yhteistä tekemistä on jo se, että jakaa toisen kanssa tärkeitä asioita puhumalla ja kuuntelemalla.

JAA AINAKIN NÄMÄ:

  • Yksi yhteinen kiinnostuksen kohde puolison kanssa.
  • Asiat, joiden kuuleminen joltakin muulta kuin sinulta voi loukata puolisoa.
  • Henkilökohtaiset tiedot, jotka koskettavat puolison elämää, kuten vaikka terveydentila.
  • Tieto siitä, miksi puoliso on sinulle tärkeä.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 18/2017.

1. Ole utelias

Kiinnostu siitä, mitä puolison päässä liikkuu. Mitä hän ajattelee eri asioista? Miltä jokin tuntuu, mitä hän odottaa?

2. Pysähdy ja kohtaa

Kohtaa puoliso vaikka lyhyesti joka päivä. Näytä arjen keskellä, että hän on sinulle tärkeä.

3. Pysy erillisenä

Harrasta ja koe omia juttujasi. Pysyt iloisena ja kiinnostavana sekä palaat kotiin virkistyneenä.

4. Jaa iloa

Vaikka päivä olisi ollut pitkä ja rasittava, kerro myös hyviä kuulumisia. Iloitse toisen hyvistä asioista ja onnistumisista.

5. Tehkää suunnitelmia

Miettikää, mitä haluatte kokea seuraavaksi yhdessä? Mikä asia kiinnostaa molempia?