Millainen äiti olen ollut? Kantavatko lapsen siivet? "Kohtele aikuista lasta kuin hyvää työkaveria", neuvoo Väestöliiton Minna Oulasmaa.

Kun aikuistuva lapsi muuttaa pois kotoa, kaikkien vanhempien mielessä pyörivät samat kysymykset. Perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaa Väestöliitosta kertoo, mitä asioita vanhemmat miettivät ja miten niihin kannattaisi suhtautua.

1. Näinkö nopeasti aika meni?

"Lapsen kotoa pois muutto on hetki, jolloin ajan kulumisen tajuaa kirkkaasti. Kun lapsen tavaroita pakataan ja vaatekaapin hyllyt tyhjenevät, vanhempi  miettii, miten sama lapsi tuli kotiin viisikymmentäsenttisenä vauvana tai kuinka saattoi häntä ekaluokalla kouluun. Taaksepäin katsottuna lapsuus tuntuu lyhyeltä hetkeltä.

Myös oma ikääntyminen konkretisoituu. Kun lapseni muuttaa kotoa ja aloittaa itsenäisen, aikuisen elämänsä, minä en voi olla kovin nuori. Joskus oma vanheneminen onkin lapsen itsenäistymisessä kaikkein vaikein ajatus."

Vanhemmuus on täynnä vaiheita, joiden päämäärä on alusta saakkaa sama: kasvattaa lapsesta itsenäinen, omillaan pärjäävä aikuinen.
Vanhemmuus on täynnä vaiheita, joiden päämäärä on alusta saakkaa sama: kasvattaa lapsesta itsenäinen, omillaan pärjäävä aikuinen.

2. Millainen äiti tai isä olen ollut?

"Sen pohtiminen, millainen äiti tai isä olen lapselle ollut, on sinänsä hyödyllistä ja hyvää itsetutkiskelua. Omaa vanhemmuutta pohtiessa muistellaan yllättävänkin pieniä asioita: vaikka sitä, oliko minulla aikaa pitää leikki-ikäistä sylissä silloin, kuin toinen vauva syntyi. Toisaalta vanhemmat miettivät hyvin isoja asioita: Onko lapseni tiennyt, kuinka rakas minulle on?

"Olen kasvattajana onnistunut, kun lapseni osaa ja uskaltaa itsenäistyä."

Menneisyyden miettimiseen ei kannata jäädä jumiin. Ennemmin kannattaa luoda katse tulevaisuuteen ja siihen, millaiseksi suhde itsenäistyvään lapseen muodostuu,

Etenkin äidit ovat mestareita syyllistämään itsensä. Toivon, että äidit sanoisivat itselleen, että olen tehnyt parhaani ja se riittää. Kenelläkään ei ole täydellistä lapsuutta eikä kukaan ole täydellinen vanhempi. Ihan täydellinen äiti tai isä ei olisi edes lapsen etu.

Vanhempien kannattaisi ajatella, että olen kasvattajana onnistunut, kun lapseni osaa ja uskaltaa itsenäistyä. Siitä voi tuntea ylpeyttä."

3. Pärjääkö lapseni?

"Vanhemmat miettivät, ovatko osanneet opettaa lapselleen kotitöistä ja asioiden hoitamisesta ja kaikesta muustakin tarpeeksi, jotta tämä pärjää. Sen miettiminen on ok – kunhan sitä ei mieti ääneen sille pois muuttavalle lapselle.

"Anna lapsen tuntea, että luotat hänen pärjäävän."

Vanhemmilla on pelkoja, mutta ne pelot pitäisi pitää omanaan eikä antaa nuoren kannettavaksi. Välillä on niinkin, että nuori on valmis itsenäistymään, mutta hänen vanhempansa ei ole siihen valmis.

Kotoa pois muuttaminen vaatii aina nuorelta aikuiselta sitä, että hän on rohkaistunut tekemään irtioton. Ohjeeni vanhemmille on: Tue ja vala uskoa nuoreen. Anna pois muuttavan lapsen tuntea, että uskot ja luotat hänen pärjäävän,

Samaan aikaan on varottava sitä, että pois muuttava nuori aikuinen ei ajattele, että nyt hänen on sitten pakko pärjätä. Vanhempien kannattaisi selkeästi sanoa, että jos tulee ongelmia, autan mielelläni koska vain.

Joskus nuoret aikuiset voivat tarvita koelennon tai parikin ja palaavat vielä vanhempiensa kotiin, jos esimerkiksi seurustelu päättyy."

Tyhjän pesän tunnetta voi lievittää, kun ajattelee, missä kaikessa on vanhempana onnistunut.
Tyhjän pesän tunnetta voi lievittää, kun ajattelee, missä kaikessa on vanhempana onnistunut.

4. Muuttuuko suhteeni lapseen pysyvästi?

"Suhteen lapseen kuuluu muuttua, kun tämä muuttaa pois kotoa ja itsenäistyy. Toivottavasti muutos on alkanut jo aiemmin, lapsen aikuistuessa.

Kotoa pois muuttanutta lasta voisi kohdella niin kuin kohtelee hyvää työkaveria: arvostavasti, tasavertaisesti ja luottaen mutta niin, että on valmis auttamaan ja kuuntelemaan, jos toinen sitä kaipaa.

"Pois muuttaneen nuoren koti on se hänen oma kotinsa."

Aika yleinen tapa on kysyä itsenäistyneeltä lapselta, koska hän tulee taas käymään kotona. Se pistää välillä korvaan. Pois muuttaneen nuoren koti on se hänen oma kotinsa. Tasavertaiselta aikuiselta ei tarvitse kysyä myöskään, onko jääkaapissasi ruokaa ja oletko pessyt pyykkiä.

Vaikka aikuista lastaan kohtelisi tasavertaisesti kuin hyvää työkaveria, ei se vähennä rakkauden määrää eikä poista sitä, että äiti ja lapsi ovat äiti ja lapsi, vaikka toisella olisi ikää 80 vuotta ja toisella 60 vuotta."

5. Miten oma elämäni muuttuu nyt?

"Kun lapsi muuttaa kotoa, yleinen ajatus on, että no mitäs nyt. Mitä teen omalla elämälläni? Miten meidän parisuhteemme nyt muuttuu ja miten se oikeastaan voi?

Yksi myytti on, että hyvän äidin kuuluisi olla vähän sydän syrjällään, miten aikuistuneet lapset pärjäävät. Ei tarvitse. Nyt on aika alkaa miettiä, mitä haluaisin lisää omaan elämääni. Haluaisinko vaikka kävelyä metsässä, elokuvissa käyntiä tai opettelenko viimein neulomaan?

Yksi elämänvaihe on takana, mutta uusi edessä. Myös itsenäistyneelle nuorelle on helpotus nähdä, että vanhemmilla on oma elämä."

Jokainen tarvitsee hetkiä, jolloin saa olla vain, tekemättä mitään. Saunojan ainut tehtävä on aistia: näin kireys hartioissa hellittää.

1. Saunassa saa olla paljas

Kun vaatteet on riisuttu ja lämpö kietoutuu ympärille, tuntuu äkkiä siltä, että on juuri oma ainutlaatuinen itsensä. Sellainen, joka kelpaa laittautumatta, ulkonäköä miettimättä.

Sauna ei ole paikka, jossa itseä tai muita katsoo arvioiden ja vertaillen. Saunassa kaikki ovat samanarvoisia. Tittelit ja arkielämä ovat jääneet pukuhuoneeseen.

Oikeastaan jokainen kropan muhkurakin tuntuu aika ihanalta. Ne ovat muistoja eletystä elämästä, sen vuosista, kivuista ja iloista. Saunassa ihminen ei soimaa itseään.

2. Saunassa aika pysähtyy

Mitään ei tarvitse saada valmiiksi juuri nyt. Ei ole kiire suorittaa. Eikä rästiin jääneitä hommia edes voisi hoitaa lauteilta käsin.

Saunassa ihmisen ainut tehtävä on aistia: näin kireys hartioissa hellittää, näin hiki kohoaa iholle, näin kiuas naksahtaa tai tuli humisee.

Juuri minä olen juuri tässä juuri nyt.

3. Saunassa on helppo puhua

Hämärässä lämpimässä voi kertoa asioita, joita kirkkaassa päivänvalossa ei välttämättä kehtaisi tai uskaltaisi. Jos itkettää, kyyneleet sekoittuvat hikeen.

Kukaan ei katso kohti ja analysoi, sanat vain putoilevat hitaasti – ja toinen ottaa ne vastaan. Saunassa ilmapiiri on hyväksyvä, saunassa saa olla heikko.

Puhumiselle on myös aikaa, koska kännykät ja kellot ovat jääneet pukuhuoneeseen. Kun saunassa kertoo huoliaan, ei tunnu, että vaivaa niillä toista, jolla olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä.

4. Saunassa saa olla hiljaa

Usein hiljaiset hetket ihmisten välillä vaivaannuttavat ja ahdistavat. Iskee olo, että ne pitäisi täyttää jollakin, sanoa edes jotakin. Saunassa siltä ei tunnu.

Saunassa jokainen saa vaipua omiin ajatuksiinsa, istua tai maata, olla vain. Kenelläkään ei ole kiusaantunut olo.

Hiljaisuudessa tuntuu usein, että kanssasaunojaa ymmärtää ilman sanoja.

5. Sauna puhdistaa myös ajatukset

Sauna on päivän tai viikon kohokohta: se pesee pois kuluneen viikon kuonan ja huolet.

Suurikin murhe tuntuu hetken pienemmältä, kun saa olla saunan lohdutuksessa: aina on saunottu, aina asiat ovat jotenkin järjestyneet, nyt saan hetken kerätä voimia.

Samalla ajatukset kirkastuvat. Se, mikä saunan ulkopuolella tuntui kovin tärkeältä, ei enää olekaan kovin merkityksellistä.

Sauna haastaa kysymään itseltä, mikä elämässä on tärkeintä.

Ehkä vastaus on rakkaus?

Asiantuntijana Villa Purolan saunaterapeutti Kirsi Savolainen


 

 

Monet pariskunnat tuntuvat jakavan yhdessä kaiken: ystävät, kiinnostukset, harrastukset. Entä jos niin ei ole? Onko suhde tuhoontuomittu?

Luen kirjaa, joka suunnilleen mullistaa elämäni. En kuitenkaan voi jutella kirjasta mieheni kanssa, sillä hän ei ole sitä lukenut eikä häntä kiinnosta lukeakaan. Jos luen kirjaa hänelle ääneen, hän nukahtaa - ja hänestä on ihanaa nukahtaa niin.

Kun puoliso puolestaan tekee ennätyksensä maastavedossa, kehaisen häntä mutta mietin samalla, mitä oikeastaan on maastaveto.

Meillä on puolisoni kanssa eri harrastukset, ja ystäviämmekin tapaamme paljolti erikseen. On kiva istua iltaa pariskuntina, mutta vielä mukavampaa on, kun tapaan ystävääni suosiolla kahden kesken.

Mielessäni näen itseni kokemassa kaikkea kiinnostavaa puolisoni kanssa niin kuin monet onnellisen näköiset pariskunnat tekevät. Käytännössä kuuntelen jopa musiikkini erikseen. Satumme vain pitämään niin eri asioista.

"Tuo tilanne on tosi yleinen", Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaa sanoo.

"Kun rakastumisvaihe päättyy, erilaisuus tulee taas selvästi näkyviin."

Hän selittää, että vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Erilaisuus on siis ollut olemassa suhteen alusta asti, mutta sitä ei ole haluttu nähdä tai se on alussa ainoastaan viehättänyt. Rakastuessaan moni myös ajattelee, että juuri tämä toinen täydentää erilaisuudellaan puutteeni ja keskeneräisyyteni.

"Kun rakastumisvaihe päättyy, erilaisuus tulee taas selvästi näkyviin. Jossain kohtaa aletaan miettiä, onko meillä tarpeeksi yhteistä."

Kuuntelu on kohtaamista

Puolisoiden keskinäinen erilaisuus ei ole pelkästään ongelma.

"Jos on lähes samanlainen, on yhteinen työ ja harrastukset ja samannäköisissä tuulipuvuissa mennään illalla, kiinnostusta kumppaniin voi olla vaikea pitää yllä", Oulasmaa sanoo.

Entäs kun erilaisuutta on aika paljon? Välillä mietin, olisiko parisuhteelle hyvä, jos menisin mukaan puolisoni juttuihin. Niihinkin, joista en niin välitä.

"Jos toista yrittää miellyttää, kadottaa vähitellen omat rajansa."

"Kiinnostunutta ei kannata esittää, sillä teeskenteleminen ei lähennä. Ja jos yrittää miellyttää, kadottaa vähitellen omat rajansa."

Rehellisyys tekee omista rajoista selvät. Silloin on helppo tulla toisinaan vastaan ja ajatella näin: Salilla treenaaminen ei kiinnosta minua, mutta menen tällä kertaa mukaan, koska puoliso ilahtuu.

Erilaiset kiinnostuksen kohteet ovat ongelma etenkin silloin, kun kumppanin ajankäyttö alkaa harmittaa. Taustalla on usein esimerkiksi se, ettei toinen tule kuulluksi.

Kuulluksi tuleminen liittyy hetkiin, joita Oulasmaa kutsuu pieniksi, paljastaviksi ja tärkeiksi.

Tärkeä hetki on esimerkiksi sellainen, jolloin kerron, että luin tämän kirjan ja se merkitsi minulle paljon. En ota kirjaa esiin siksi, että haluaisin puolison innostuvan lukemisesta. Sen sijaan paljastan itseni ja haluan tulla kuulluksi.

"Kohtaamattomuus heijastuu kaikkeen, myös seksiin. Siitä tulee mekaanisempaa."

"Jos toinen siinä kohtaa vastaa puhumalla omista asioistaan, se loukkaa", Oulasmaa toteaa.

Kun yrittää eikä tule kohdatuksi, tulee tyytymättömäksi. Suhde muuttuu pintapuolisemmaksi.

"Kohtaamattomuus heijastuu kaikkeen, myös seksiin. Siitä tulee mekaanisempaa."

Oy Parisuhde Ab

Parisuhteessa ei välttämättä tarvitse jakaa paljon. Joskus riittää, että arki rullaa, kaupassa käynti sujuu ja lapset hoidetaan.

"Jos tällainen Oy Ab -suhde tuntuu tyydyttävältä, molemmat ehkä tulevat perheistä, joissa on totuttu puhumaan lähinnä pintapuolisista asioista. Moni kuitenkin odottaa parisuhteelta kohtaamista."

Vaikka parisuhteessa ei tarvitse jakaa paljon, jotain pitää. Muuta kuin lapset, sillä he muuttavat pois.

Vahvoissa liitoissa pareilla on oma kahdenvälinen, erityinen kiinnostuksen kohde. Yksikin merkityksellinen, yhteinen juttu voi riittää.

"Vahvoissa liitoissa pareilla on oma kahdenvälinen, erityinen kiinnostuksen kohde. Yksikin merkityksellinen, yhteinen juttu voi riittää. Se voi olla harrastus, matkailu, arvoihin liittyvä asia, mikä vain."

Vaikka puolisot tekisivät mielellään eri asioita, syviä kokemuksia ja omia ajatuksia kannattaa jakaa.

Yhteistä tekemistä on jo se, että jakaa toisen kanssa tärkeitä asioita puhumalla ja kuuntelemalla.

JAA AINAKIN NÄMÄ:

  • Yksi yhteinen kiinnostuksen kohde puolison kanssa.
  • Asiat, joiden kuuleminen joltakin muulta kuin sinulta voi loukata puolisoa.
  • Henkilökohtaiset tiedot, jotka koskettavat puolison elämää, kuten vaikka terveydentila.
  • Tieto siitä, miksi puoliso on sinulle tärkeä.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 18/2017.

1. Ole utelias

Kiinnostu siitä, mitä puolison päässä liikkuu. Mitä hän ajattelee eri asioista? Miltä jokin tuntuu, mitä hän odottaa?

2. Pysähdy ja kohtaa

Kohtaa puoliso vaikka lyhyesti joka päivä. Näytä arjen keskellä, että hän on sinulle tärkeä.

3. Pysy erillisenä

Harrasta ja koe omia juttujasi. Pysyt iloisena ja kiinnostavana sekä palaat kotiin virkistyneenä.

4. Jaa iloa

Vaikka päivä olisi ollut pitkä ja rasittava, kerro myös hyviä kuulumisia. Iloitse toisen hyvistä asioista ja onnistumisista.

5. Tehkää suunnitelmia

Miettikää, mitä haluatte kokea seuraavaksi yhdessä? Mikä asia kiinnostaa molempia?