Joulussa on myös mollivoittoinen puolensa. Jos sen tiedostaa ja käsittelee, ahdistus lievenee, lupaa psykoterapeutti.
Joulussa on myös mollivoittoinen puolensa. Jos sen tiedostaa ja käsittelee, ahdistus lievenee, lupaa psykoterapeutti.

Unelmien joulu on idylli, jossa kaikki on täydellistä. Todellinen joulu on usein ihan muuta. Paineet helpottavat, kun keskityt kiitollisuuden aiheisiin.

Pöytään on katettu parhaat astiat. Kas tuossa graavilohta, tässä kinkkua. Kynttilänliekit lepattavat.

Olet juuri makustelemassa ensimmäistä suupalaa, kun pöydän päässä istuva iäkäs tätisi huokaisee ja aloittaa.

"Voi, voi. Että vielä tämän joulun sain nähdä. Ensi vuonna tähän aikaan olen varmasti jo kuollut."

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ahdistus, stressi ja epämääräinen tyytymättömyys varjostavat joulunviettoa.

Mitäpä siihen sanomaan? Tunnelma pöydässä notkahtaa, kun täti alkaa luetella vaivojaan. Saman puheen hän piti jo viime vuonna ja sitä edellisenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapioit kinkkua ja ihmettelet, miksi hetki piti synkistää ikävillä asioilla. Eikö tässä suvussa voitaisi olla iloisia ja myönteisiä edes jouluna?

Älä sure. Monessa muussakin perheessä on samanlaista. Ahdistus, stressi ja epämääräinen tyytymättömyys varjostavat joulunviettoa. Ikävät asiat nousevat pintaan, vaikka kukaan ei tahtoisi niin käyvän.

Miksi, psykoterapeutti Kimmo Karkia psykoterapiakeskus Vastaamosta?

"Jouluun liittyy vahvasti onnellisuuden pakko. Lapsilla täytyy olla ihanaa. Kaiken täytyy onnistua. Tämä lisää paineita. Pakotettu ilo kuolee helposti", Karkia sanoo.

Sosiaalinen media, ikkuna toisten perheiden joulunviettoon, saattaa pahentaa tunnetta entisestään.

"Sukupolvet kohtaavat joulupöydässä, ja saattaa olla, että yhteiseltä hetkeltä odotetaan kovin erilaisia asioita. Ruuhkavuosia elävät vanhemmat odottavat hetken hengähdystä, lapset lahjojaan, suvun vanhempi polvi huomiota ja kuuntelua. Jos odotukset eivät täyty, tulevat pettymys ja harmi."

Sosiaalinen media, ikkuna toisten perheiden joulunviettoon, saattaa pahentaa tunnetta entisestään. Noilla on noin hohdokasta, meillä vain tällaista.

Helposti unohtuu, että somessa näytetään usein elämästä vain tähtihetket. Ei riitoja, stressaamista tai viime hetken lahjapaniikkia ylikierroksilla käyvien lasten kiukuttelusta puhumattakaan.

Anna tila ahdistukselle

Mikä neuvoksi, kun ilo tuntuu karkaavan kauas?

"Jos yrittää tehdä kaikille kaiken täydelliseksi, epäonnistuu varmasti," Kimmo Karkia hymähtää.

"Täydellisen onnen tavoittelun sijaan voisi ehkä myöntää sen, että elämään kuuluvat myös surulliset, raskaat ja kivuliaat asiat. Jos niille antaa oman tilansa joulunakin, voi olla, että aaton tunnelma kevenee", Karkia pohtii.

"Kun ahdistus on käsitelty, on onnen tunteiden vuoro."

Esimerkiksi aattoaamun perinteinen haudoilla käynti tai hetken hiljentyminen ennen joulupöytään istumista voivat olla hyviä hetkiä puida elämän mollivoittoista puolta: menetyksiä, suruja ja päättyvän vuoden vaikeita asioita.

"Kun ahdistus on käsitelty, on onnen tunteiden vuoro. Voidaan keskittyä tuntemaan kiitollisuutta kaikesta siitä, mikä on hyvin. Saadaan olla yhdessä ja syödä hyvin."

"Jos ihminen ei osaa olla kiitollinen, hän ei osaa olla onnellinen. Kiitollisuus on onnellisuuden ehto."

Joulun parhaat hetket voivat olla yllättäviä.

Kimmo Karkia muistuttaa myös, että jouluilo piilee usein hetkissä. Saumatonta kolmen päivän onnellisuusputkea on turha odottaa.

Parhaat hetket voivat olla yllättäviä: kuusen kimalluksen katselu muun perheen jo mentyä nukkumaan, lasten tekemä lumilyhty pihalla, mummolta perityn joulukoristeen asettaminen pöytään. Hetkiä kannattaa vaalia.

Unohda kyläilypakko

Entä jos pulma ei ratkea hyvästä tahdosta huolimatta? Jos sukuun kuuluu latistaja, jonka tiedetään toimivan samalla kaavalla joka joulu. Onko häntä pakko pyytää mukaan velvollisuudentunnosta?

"Mielestäni ei. Ihmisellä on oikeus piirtää omat rajansa myös jouluna. Aaton voi esimerkiksi omistaa omalle perheelle ja hoitaa kyläilyt sukulaisten luona muina päivinä", Karkia sanoo.

"Paras vastalääke on mielestäni myönteinen ajattelu."

Hän tunnistaa hyvin jouluun liittyvät vaikeat tunteet, stressin järjestelyiden onnistumisesta ja paineen siitä, että kaikilla olisi hyvä mieli.

"Kollektiivisen ahdistuksen aistii helposti ruuhkaisessa kaupassa joulun alla. Harvoin näkee samanlaista tylyttämistä ja kyynärpäätaktiikkaa."

"Paras vastalääke on mielestäni myönteinen ajattelu. Tämä kaikki on hyvin, tämä onnistui. Tein tänäkin jouluna parhaani. Hyvä minä."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 24/2016.

Helpotusta joulustressiin

1. Jaa vastuuta

Miksi vain yhden pitäisi puurtaa? Delegoi. Yksi leipoo, toinen paistaa kinkun.

2. Tee vain se minkä jaksat

Hellitä raivokkaasta siivoamisesta. Tunnelma voi syntyä jo joululiinasta ja kynttilästä.

3. Mieti ajankäyttöä

Onko aattona ehdittävä kaikkialle? Rauhoita aatto, kyläile myöhemmin.

4. Älä vertaile

Älä välitä somen paineista. Sinun joulusi on sinun, tee siitä paras mahdollinen.

5. Vältä syyllistymistä

Onko joku läheinen aina vaikea? Et ole vastuussa muiden mielialoista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla