Mummot ovat tärkeitä lapsen kehitykselle

Kuka auttoi vanhempia, ennen kuin keksittiin neuvola, päivähoito ja vauva.fi? Tietysti mummo.

Kun lapsi syntyi aikana ennen hyvinvointivaltiota, hänen kannatti tähdätä mummolliseen perheeseen. Siellä hänellä oli paremmat mahdollisuudet säilyä hengissä. Hän sai myös useampia sisaruksia kuin ne lapset, joiden isoäidit olivat kuolleet tai asuivat kaukana.

Ei, kyse ei ollut vain siitä, että mummot tarjosivat kaksi hoitavaa kättä ja valvovaa silmää lisää. Vaikka perheessä olisi asunut kädellisiä ja silmällisiä tuvan täydeltä, vasta mummon läsnäolo edisti lapsen selviytymistä.

Mummot ovat olleet menestystekijä ihmiskunnan historiassa, ja sitä he ovat edelleen.

Enkä kirjoita näin sen takia, että olen mummo itsekin. Tämä on tutkittu juttu.

Mummollinen pärjää

Sosiologi Antti Tanskanen on tutkinut sukupolvien yli yltävää vuorovaikutusta ja lasten hyvinvointia. Hän on oppinut, että mummot ovat nykymaailmassakin hyödyllinen luonnonvara, vaikka heitä ei enää tarvita lapsenlasten hengissä pitämiseen. Onneksi.

"Nykyisetkin vanhemmat hankkivat todennäköisemmin lisää lapsia, jos he saavat arjen apua omilta vanhemmiltaan. Heidän lapsillaan on vähemmän tunne- ja käyttäytymisperäisiä ongelmia 11-16-vuotiaina kuin niillä lapsilla, jotka ovat vain vähän tekemisissä isovanhempien kanssa", Antti Tanskanen kertoo.

Lapsi myös pärjää paremmin koulussa, jos isovanhemmat osallistuvat hänen elämäänsä. Erityisen paljon isovanhemmista on hyötyä silloin, jos lapsenlapsen perhettä kohtaa kriisi, esimerkiksi avioero tai kuolema. He pehmentävät iskua.

Osaa se vaarikin

Eniten lapsenlapsia hoitavat äidinäidit, ainakin jos tarkastellaan tämän ajan eurooppalaista elämänmuotoa. Äiti on yleensä lapsen pääasiallinen hoitaja, ja äidin on usein helpointa ottaa vastaan apua omalta äidiltään.

Toisin oli vanhassa maatalousyhteiskunnassa, jossa miniät muuttivat miehelään. Siellä hoitoapua sai kätevimmin anopilta.

Isoisillä ei menneinä aikoina ollut juuri merkitystä lapsenlapsen selviytymiselle. Toisin on nyt. Vaaritkin osaavat.

"Nykyiset isät osallistuvat lasten hoivaamiseen, ja niin tekevät isoisätkin. Joissain tapauksissa heillä voi olla jopa isompi vaikutus lapsenlapsen hyvinvointiin kuin isoäideillä", Antti Tanskanen kertoo.

Mummo on hyödyllisimmillään silloin, kun lapsi on pieni. Hän on tavallisesti se isovanhempi, joka vaihtaa vaipan. Kun lapsi kasvaa, isoisän merkitys lisääntyy. Vaari kuskaa pallokentälle.
Molemmat rakastavat minkä ennättävät.

Geenien puolesta?

Vaan unohdetaanpa tunteet hetkeksi ja keskitytään biologiaan. On arveltu, että pohjimmiltaan mummot hoivaavat lapsenlapsia hyvin itsekkäistä syistä: he varmistavat geeniensä jatkumisen.

Useimmat muut nisäkkäät jatkavat geenejään tekemällä lisää lapsia niin pitkään kuin henki pihisee. Koska ihmislajin naaraat eivät pysty synnyttämään vaihdevuosien jälkeen, tehokkainta on keskittyä lastenlasten pärjäämiseen.

Jotkut biologit ovat jopa sitä mieltä, että juuri tämän takia naiset ovat vaihdevuotensa saaneet. Ihmisen lapsen kasvattaminen terveeksi aikuiseksi on niin vaativa suoritus, että siihen tarvitaan useamman sukupolven panostus.

Oli kehitysopillinen syy mikä tahansa, isovanhemmilla on taipumus rakastua lapsenlapsiinsa. He jaksavat hoitaa ja touhuta, koska se vain tuntuu niin hyvältä.

Tosin liika on liikaa isovanhemmillekin. Antti Tanskasella on tutkimustietoa myös siitä:

"Jos päävastuu kasvatuksesta jää jostain syystä isovanhemmille, heidän tyytyväisyytensä elämään vähenee. Voimat loppuvat."

36%

Kodin Kuvalehden lukijakyselyyn vastanneista pyytää isovanhempia hätiin lastenhoidossa vähintään kerran viikossa.

71%

Jos isovanhemmat auttavat lastenhoidossa, 71:ssä prosentissa tapauksista hoitajana on äidinäiti.

Lähde: Kodin Kuvalehden nettikysely

Testaa, millainen mummo olisit
kodinkuvalehti.fi/psykologia

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 11 / 2016.