Mummoilla on merkitystä. Hyvä suhde isovanhempiin voi jopa parantaa lapsen koulumenestystä.

Kuka auttoi vanhempia, ennen kuin keksittiin neuvola, päivähoito ja vauva.fi? Tietysti mummo.

Kun lapsi syntyi aikana ennen hyvinvointivaltiota, hänen kannatti tähdätä mummolliseen perheeseen. Siellä hänellä oli paremmat mahdollisuudet säilyä hengissä. Hän sai myös useampia sisaruksia kuin ne lapset, joiden isoäidit olivat kuolleet tai asuivat kaukana.

Ei, kyse ei ollut vain siitä, että mummot tarjosivat kaksi hoitavaa kättä ja valvovaa silmää lisää. Vaikka perheessä olisi asunut kädellisiä ja silmällisiä tuvan täydeltä, vasta mummon läsnäolo edisti lapsen selviytymistä.

Mummot ovat olleet menestystekijä ihmiskunnan historiassa, ja sitä he ovat edelleen.

Enkä kirjoita näin sen takia, että olen mummo itsekin. Tämä on tutkittu juttu.

Mummollinen pärjää

Sosiologi Antti Tanskanen on tutkinut sukupolvien yli yltävää vuorovaikutusta ja lasten hyvinvointia. Hän on oppinut, että mummot ovat nykymaailmassakin hyödyllinen luonnonvara, vaikka heitä ei enää tarvita lapsenlasten hengissä pitämiseen. Onneksi.

"Nykyisetkin vanhemmat hankkivat todennäköisemmin lisää lapsia, jos he saavat arjen apua omilta vanhemmiltaan. Heidän lapsillaan on vähemmän tunne- ja käyttäytymisperäisiä ongelmia 11-16-vuotiaina kuin niillä lapsilla, jotka ovat vain vähän tekemisissä isovanhempien kanssa", Antti Tanskanen kertoo.

Lapsi myös pärjää paremmin koulussa, jos isovanhemmat osallistuvat hänen elämäänsä. Erityisen paljon isovanhemmista on hyötyä silloin, jos lapsenlapsen perhettä kohtaa kriisi, esimerkiksi avioero tai kuolema. He pehmentävät iskua.

Osaa se vaarikin

Eniten lapsenlapsia hoitavat äidinäidit, ainakin jos tarkastellaan tämän ajan eurooppalaista elämänmuotoa. Äiti on yleensä lapsen pääasiallinen hoitaja, ja äidin on usein helpointa ottaa vastaan apua omalta äidiltään.

Toisin oli vanhassa maatalousyhteiskunnassa, jossa miniät muuttivat miehelään. Siellä hoitoapua sai kätevimmin anopilta.

Isoisillä ei menneinä aikoina ollut juuri merkitystä lapsenlapsen selviytymiselle. Toisin on nyt. Vaaritkin osaavat.

"Nykyiset isät osallistuvat lasten hoivaamiseen, ja niin tekevät isoisätkin. Joissain tapauksissa heillä voi olla jopa isompi vaikutus lapsenlapsen hyvinvointiin kuin isoäideillä", Antti Tanskanen kertoo.

Mummo on hyödyllisimmillään silloin, kun lapsi on pieni. Hän on tavallisesti se isovanhempi, joka vaihtaa vaipan. Kun lapsi kasvaa, isoisän merkitys lisääntyy. Vaari kuskaa pallokentälle.
Molemmat rakastavat minkä ennättävät.

Geenien puolesta?

Vaan unohdetaanpa tunteet hetkeksi ja keskitytään biologiaan. On arveltu, että pohjimmiltaan mummot hoivaavat lapsenlapsia hyvin itsekkäistä syistä: he varmistavat geeniensä jatkumisen.

Useimmat muut nisäkkäät jatkavat geenejään tekemällä lisää lapsia niin pitkään kuin henki pihisee. Koska ihmislajin naaraat eivät pysty synnyttämään vaihdevuosien jälkeen, tehokkainta on keskittyä lastenlasten pärjäämiseen.

Jotkut biologit ovat jopa sitä mieltä, että juuri tämän takia naiset ovat vaihdevuotensa saaneet. Ihmisen lapsen kasvattaminen terveeksi aikuiseksi on niin vaativa suoritus, että siihen tarvitaan useamman sukupolven panostus.

Oli kehitysopillinen syy mikä tahansa, isovanhemmilla on taipumus rakastua lapsenlapsiinsa. He jaksavat hoitaa ja touhuta, koska se vain tuntuu niin hyvältä.

Tosin liika on liikaa isovanhemmillekin. Antti Tanskasella on tutkimustietoa myös siitä:

"Jos päävastuu kasvatuksesta jää jostain syystä isovanhemmille, heidän tyytyväisyytensä elämään vähenee. Voimat loppuvat."

36%

Kodin Kuvalehden lukijakyselyyn vastanneista pyytää isovanhempia hätiin lastenhoidossa vähintään kerran viikossa.

71%

Jos isovanhemmat auttavat lastenhoidossa, 71:ssä prosentissa tapauksista hoitajana on äidinäiti.

Lähde: Kodin Kuvalehden nettikysely

Testaa, millainen mummo olisit
kodinkuvalehti.fi/psykologia

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 11 / 2016.

5 vinkkiä isovanhemmalle

1. Vanhemmat päättävät
Vanhemmat päättävät, mitä heidän lapsensa syövät ja milloin on nukkuma-aika.

2. Anna aikaa
Rauhallinen yhdessäolo on parasta, mitä voit lapsenlapselle antaa hektisessä maailmassa.

3. Muista myös oma elämäsi
Älä tyrkytä apua, jos sitä ei tarvita, ja sano rehdisti ei, jos et sillä kertaa ehdi auttamaan.

4. Ota rennosti
Sinä et vastaa kasvatuksesta. Nauti uudesta roolistasi!

5. Vanhemmat ovat ykkösiä
Rakasta lapsenlapsia täysillä mutta hyväksy, että he rakastavat eniten vanhempiaan.

Lähde: grandparents.com

Onnellinen mummi.

Mummot ovat tärkeitä lapsen kehitykselle

Olen mummi ja tämä on aivan ihanaa aikaa. Lapsenlapsi on aivan ihana ja antaa valtavasti voimaa kaikille päiville. Voi sanoa että minulla on aina ollut tasapainoinen ja hyvä arki mutta nyt eläkkeellä ja mummin roolissa tämä on aivan ihana. Saa valtavasti iloa kun voi pienen pojan ja lapsen perheen tehdä hyvää ja näin auttaa heitä saamaan ja säilyttämään hyvä arki. Saamaan pienestä pojasta tasapainoinen, rakastava ja muista huolehtiva ihminen.
Lue kommentti
Vierailija

Mummot ovat tärkeitä lapsen kehitykselle

Kyllä tällaisista herää aina se kateus, kun itselläni ei ole ollut minkäänlaisia suhteita jo lapsena orvoksi jääneen äitini vanhempiin. Olen nuorehko aikuinen, joka ei edes tiedä, miltä äidinäiti on näyttänyt, kuvia ei ole olemassa. Isän puolelta taas muistan vain pelottavan ilkeän, vakavasti mielenterveysongelmaisen "mummon", häntä aiemmin kuolleesta "papasta" en oikein muista sitäkään vähää. Äitini kertomusten perusteella hänkin oli sodan traumatisoima ja mm. kohteli kotieläimiään...
Lue kommentti
Nuoret elävät jatkuvan muutoksen keskellä. ”Riittämättömyyden kokemus korostuu nuoruudessa, kun luodaan minäkuvaa ja identiteettiä. Lyhyessä ajassa tapahtuu paljon, ja vaatimuksia on. Täytyy löytää oma paikka maailmassa”, professori Katariina Salmela-Aro sanoo.
Nuoret elävät jatkuvan muutoksen keskellä. ”Riittämättömyyden kokemus korostuu nuoruudessa, kun luodaan minäkuvaa ja identiteettiä. Lyhyessä ajassa tapahtuu paljon, ja vaatimuksia on. Täytyy löytää oma paikka maailmassa”, professori Katariina Salmela-Aro sanoo.

Nuoria uuvuttavat vaatimukset, muihin vertailu ja epävarma tulevaisuus. ”Nykypäivänä on vaativaa olla nuori”, nuorten uupumusta tutkinut professori Katariina Salmela-Aro sanoo. Miten sinä voit auttaa omaa lastasi?

1. Usko nuorta

Nuorten uupumus? Ei sellaista ole olemassakaan, professori Katariina Salmela-Arolle sanottiin, kun hän alkoi tutkia aihetta 15 vuotta sitten.

”Nuorten uupuminen oli tabu. Siitä ei saanut puhua”, Salmela-Aro sanoo.

Elettiin Suomen Pisa-...

Joskus ”totuuden” kuuleminen itsestä voi kasvattaa, mutta kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan.
Joskus ”totuuden” kuuleminen itsestä voi kasvattaa, mutta kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan.

Tiedät varmaan tyypin, joka aina uskaltaa sanoa ääneen ”totuuden”? Suorapuheisuus voi olla ihailtavaa, mutta sitä voi käyttää myös väärin. Asiantuntija muistuttaa, että suorasuu ei ole aina oikeassa. Mitä hänen pitäisi miettiä, jotta hän ei rikkoisi ihmissuhteitaan?

1. Mikä on todellinen motiivi?

Joka kerta ennen kuin alkaa ladella totuuksia muille, pitäisi kysyä itseltään: Miksi haluan nyt sanoa suoraan? Mikä on tavoitteeni?

”Tavoite voi olla esimerkiksi se, että toinen muuttaa käytöstään. Jos huomauttaa työkaverilleen myöhästelystä ja hän alkaakin tulla ajoissa, suoraan sanominen on kannattanut”, psykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen sanoo.

Jos taas olet suora ja arvostelet puolisosi ulkonäköä, mikä on tavoitteesi? Se, että hän muuttuu hehkeäksi? Uskotko oikeasti, että vähättelysi kaunistaa? Kommenttisi ei ole rehellisyyttä vaan ilkeilyä, joten jätä se sanomatta.

”On pelkästään hyvä, ettemme tiedä kaikkia toistemme ajatuksia. Yksikään ihmissuhde ei kestäisi sitä, että ihan kaikki sanotaan ääneen.”

2. Millaisia seurauksia sanoilla on?

Hyvääkin tarkoittava kommentti voi synnyttää pelkkää pahaa. Pahimmillaan se rikkoo itsetunnon, luottamuksen tai ihmissuhteet.

”Hyvä tarkoitus ei riitä oikeuttamaan huonoa käytöstä. Siksi kannattaa miettiä seurauksia, ennen kuin avaa suunsa. Suora kommentti on tarpeeton, jos siitä seuraa enemmän huonoa kuin hyvää.”

On myös ihmisiä, jotka loukkaavat tahallaan ja puolustautuvat sitten sanomalla: Älä nyt tuosta loukkaannu, minähän olin vain rehellinen.

”Suorapuheisuudella voi olla hyvinkin raadollisia tarkoitusperiä”, Pietikäinen sanoo.

3. Tunnistatko halun olla aina oikeassa?

”Suorapuheista ihmistä ohjaa usein ’minä olen oikeassa’ -uskomus. Uskomus joutaisi romukoppaan, sillä se sisältää oletuksen, että kaikki muut ovat aina väärässä”, Arto Pietikäinen sanoo.

”Jos ihmisellä on jatkuva tarve puuttua läheistensä elämään, hän ottaa suuria riskejä ihmissuhteissaan.”

4. Ethän tuputa omia arvojasi?

Tiedät ehkä tyypin, jolla on tapana kommentoida muiden valintoja toteamalla, että ”minä en tekisi ikänä noin”? Millä oikeudella hän kommentoi ystäviensä ja sukulaistensa tapaa elää?

”Jos ihmisellä on jatkuva tarve puuttua läheistensä elämään, hän ottaa suuria riskejä ihmissuhteissaan”, Pietikäinen sanoo.

”Omia arvojaan ei voi tyrkyttää. Se, mikä sopii omaan arvomaailmaan, ei välttämättä sovi toiselle, ja se on vain hyväksyttävä.”

5.  Voitko jättää sanomatta?

Hyvän ihmissuhteen perusta on rehellisyys. Se ei tarkoita, että jokainen ajatus on sanottava ääneen.

”On pelkästään hyvä, ettemme tiedä kaikkia toistemme ajatuksia. Yksikään ihmissuhde ei kestäisi sitä, että ihan kaikki sanotaan ääneen”, Arto Pietikäinen muistuttaa.

Lue koko juttu Kodin Kuvalehdestä 17/2018. Voit lukea sen myös digilehdestä.

Sovinistinen vihapuhe eiliseen

Onko läheisesi ihanan suorapuheinen vai sittenkin ilkeä? ”Kaikkea ei kannata sanoa ääneen”, muistuttaa psykologi

Äärioikeiston mukana tullut, tarkoituksellinen, väkivaltainen loukkaaminen, ivaaminen ja esim. ulkonäköön, käytökseen ja suunnilleen kaikkeen puuttuva nälvintä, on rankkaa vihapuhetta, jota kenenkään ei pitäisi joutua kuuntelemaan. Ikävä kyllä, ihan fiksuina itseään pitävien, hyvissä asemissa olevien ihmisten suista, kuulee edellä mainittua vihanälvintää nykyisin. Jopa eräissä medioissa, tyrkytetään kyseisen, aggressiivisen vihapuheen muotoa, ikään kuin normaaliin keskusteluun kuuluvana, mitä...
Lue kommentti
ajatellut enempi

Onko läheisesi ihanan suorapuheinen vai sittenkin ilkeä? ”Kaikkea ei kannata sanoa ääneen”, muistuttaa psykologi

Kyllä kannattaa miettiä mitä vaikutusta hakee sanomiselleen ja pitääkö tosiaan sanoa ja mitä se hyödyttää näpäytellä.Vanhemmiten ajattelee ymmärtävämmin jos vaikka ajatus on ettei noin voi sanoa tai tehdä. Jokainen toimii, ajattelee, reagoi ja toteuttaa itseään pesoonansa ja kokemansa, myös tempperamenttinsa kautta. vaikea olla toisen kengissä, housuissa.
Lue kommentti