Pienetkin kauniit sanat voivat jäädä mieleen ja tulla tärkeiksi.
Pienetkin kauniit sanat voivat jäädä mieleen ja tulla tärkeiksi.

Kun läheinen on niin vakavasti sairas, että edessä on väistämättä luopuminen, surua on joskus jo ajatuksena melkein mahdoton kestää. Voiko menetykseen liittyvää surua jotenkin helpottaa vielä hänen eläessään?

Luopuminen on osa elämää, mutta kaikkein rakkaimpiensa ei silti haluaisi koskaan kuolevan. Esimerkiksi suhde omiin vanhempiin tai puolisoon on monille niin läheinen, että maailma ilman heitä kuulostaa ennalta ajatellen hirveältä, läpeensä lohduttomalta paikalta.

Jos haluaisi jotenkin helpottaa oloaan ja auttaa itseään kestämään tulevan menetyksen, voisiko jotain tehdä?

Kymenlaakson syöpäyhdistyksen neuvontahoitaja Minna Tani on työssään sekä kuolemansairaiden että heidän läheistensä tukena. Hän tietää, että omia reaktioita ja surun muotoja on melkein mahdoton ennakoida.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuoleman hetkeäkään ei pysty kuvittelemaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Se hetki on todennäköisesti kuitenkin hyvin erilainen kuin luulee.”

Kuolema on vain yksi hetki. Tärkeämpää on koko yhdessä jaettu elämä.

Minna Tani tietää monien surevan sitä, että eivät olleet paikalla, kun heidän läheisensä kuoli. Hän ajattelee, että sitä tärkeämpää on kuitenkin koko yhdessä jaettu elämä.

”Kuolema on vain yksi hetki, jolloin toinen lähtee ja hänet saatetaan matkaan. Kyllähän me ne hyvästit jätämme jo ihan muulloin. Se on lohdullinen ajatus myös heille, jotka eivät olleet paikalla läheisensä kuollessa.”

Sairaan saatteluun voi kuulua myös lohduttavia ajatuksia. Vaikka menetykseen liittyy surua ja ikävää, sairaan ei enää tarvitse kärsiä.

”Teen itse työtä syöpäsairaiden ja heidän läheistensä kanssa ja tiedän, että se ajatus tuo monelle lohtua. Ei tarvitse enää odottaa ja pelätä, koska se puhelu tulee, jossa kerrotaan kuolemasta. Eikä tarvitse enää katsoa, miten rakas ihminen pikkuhiljaa kuihtuu pois.”

Pienet sanat voivat merkitä paljon

Paljon surun helpottamiseksi voi tehdä jo rakkaan ihmisen eläessä. Merkitystä voi olla sekä teoilla että sanoilla. Ihan pienetkin kauniit sanat voivat jäädä mieleen ja tulla tärkeiksi.

”Osa ihmisistä kertoo olevansa kiitollisia siitä, että tulivat sanoneeksi tietyt asiat. Ne tuovat voimaa ja lohtua. Ei siitä mitään pakkoa pitäisi silti tehdä, että nyt on pakko sanoa jotain. Jokainen ihmissuhdekin on erilainen.”

”Voi olla tärkeää, että on annettu vaikkapa lupa uuteen onneen.”

Puhu siis siitä, mikä sinusta tuntuu tärkeältä, Minna Tani kannustaa. Se voi olla mitä vain.

”Jo hyvissä voimissa, ennen mitään sairauksia, voi sanoa puolisollekin, miten toivoisi hänen jatkavan elämää sitten, jos itse on kuollut. Hänelle saattaa myöhemmin olla äärimmäisen tärkeää, että se on sanottu ja annettu vaikkapa tietyllä tavalla lupa uuteen onneen. Ja tietenkin on tärkeää sanoa ajoissa sekin, miten tärkeä toinen on ja että häntä rakastaa.”

”Kannattaa puhua asiat läpi”

Minna Tani toivoisi, että myös kuolemaan liittyvistä asioista pystyttäisiin puhumaan ajoissa. Jopa jo silloin, kun kaikki on hyvin.

”Meillä on ehkä vähän sellainen ajatus, että jos puhutaan kuolemasta, maalataan piruja seinille. Ainakin parantumattomasti sairaan mielessä pyörii joka tapauksessa ajatus siitä, että hän tulee kuolemaan. Hän saattaa kuitenkin säästää läheisiään siitä puhumisesta, jotta ei eivät ahdistuisi. Läheinen taas miettii, ettei puhu siitä, jotta sairas ei ahdistuisi.”

”Jos asiat kuitenkin saadaan juteltua läpi, jää tilaa kaikelle sille muulle, mitä elämässä vielä on jäljellä.”

Tani tietää, miten tämän kaltaisista tilanteista tulee monelle valtavan tärkeitä.

Hautajaistoiveitakin voi kysyä.

”Vaikka vähän itkettäisikin, voi kysyä, että haluaisitko jutella hautajaisistasi tai jostain muusta asiasta. Siitä voi tulla keskustelu, joka kantaa pitkälle.”

Myös kuoleva voi monella tavalla auttaa jälkeenjääviä kestämään surunsa paremmin.

”Hänkin voi ottaa puheeksi, että sitten jos ja kun niin käy, olisi ihanaa, jos tekisitte niin ja näin, ja jatkaisitte elämää. Jotkut antavat läheisilleen reseptejään. Ja olen kuullut, että eräs vaimo löysi öljykattilan takaa kirjan, jossa oli ”käyttöohjeet rakkaalle vaimolle”.

Tani muistaa myös erään leskimiehen, jonka naapurista tuli rouva tuomaan reseptin. Vaimo oli pyytänyt tuomaan sen, jotta leskimies saisi leivottua pullaa.

Kirjaa toivomuksesi ylös

Minna Tani kannustaa jokaista tekemään myös testamentin ja hoitotestamentin. Ne takaavat, että saa itse määrätä hoidostaan niin pitkälle kuin voi.

”Siihen voi lisäksi kirjata toivomuksia hautajaisiaankin ajatellen. Monelle omaiselle on ollut suunnaton helpotus, että hautajaisista on ehditty puhua ajoissa tai siitä on löytynyt tietoa. Joku toivoo tiettyjä virsiä, joku taas, ettei niitä laulettaisi.”

Jälkeen jääville paljon apua voi olla myös hyvin käytännöllisten asioiden läpi käymisestä. Esimerkiksi ihmisten käyttäjätunnuksia ja salasanoja joudutaan usein etsimään. Nekin voisi tallettaa johonkin löydettäväksi.

Äidin kirjoittamasta kirjeestä tai videopäiväkirjasta voi tulla lapselle tärkeä aarre.

Jälkeensä voi jättää myös erityisiä, koskettavia muistoja. Minna Tani on huomannut, että kuolevalle voi olla tietyissä tilanteissa erityisen tärkeää jättää terveisiä jälkeenjääneille.

”Jos on pienen lapsen äiti tai isä ja itse kuolemassa, voi tuntua kauhealta, ettei pysty olemaan lapsen elämässä läsnä. Jotkut alkavat tehdä lapselle esimerkiksi kirjeitä tai videopäiväkirjaa. Niistä voi tulla lapselle tärkeitä aarteita.”

Hanki tietoa, mutta älä hautaudu nettiin

Tulevaa surua voi osaltaan helpottaa myös tiedon saaminen. Sekä kuoleva että hänen läheisensä saattavat pelätä loppuvaihetta ja sitä, miten tuskalliseksi sairaus voi lopulta muuttua. Monet potilaat sanovat, että eivät pelkää kuolemaa vaan juuri kuolemista.

Neuvontahoitaja Minna Tani sanoo nähneensä, miten huimasti kivunhoito on kahden vuosikymmenen aikana mennyt eteenpäin.

”Nykyisin on paljon keinoja, välineitä ja lääkkeitä, joilla ihmistä autetaan. Jos kivut ovat kovia, hänet voidaan myös vaivuttaa uneen.”

Hoidoista kannattaa kysyä hoitajilta ja lääkäreiltä.

”Saa tietää, mitä erilaisten oireiden tullessa voidaan tehdä. Ainakin minua lohduttaa tieto.”

Faktat lievittävät pelkoja, jos ne ovat oikeita.

Tani ei kuitenkaan rohkaise uppoamaan tiedon etsimiseen netistä.

”Juttele ennemmin lääkärin tai hoitajan kanssa. Voit kysyä vaikka, mitä kuolemassa tapahtuu. Faktat kyllä lievittävät pelkoja, jos ne ovat oikeita.”

Tieto voi lohduttaa myös jälkikäteenkin, jos jokin jää painamaan.

”Jos ajattelee, että rakasta hoidettiin huonosti tai ei tiedä, miksi jotain tapahtui, se voi jäädä lukoksi surutyön etenemiselle. Kaikkea hoidosta ei voi ymmärtää, ja siksi aina kannattaa kysyä, jos jokin jää painamaan.”

Muista, miten paljon oli hyvää

Surua voi helpottaa myös, jos jaksaa ja uskaltaa rakkaan eläessä vielä tarttua niihin asioihin, jotka ovat jääneet matkan varrella painamaan mieltä. Anteeksi pyytämisellä voi olla suuri merkitys.

Monesti puhuminen on kuitenkin hirveän vaikeaa, vaikeista asioista vielä vaikeampaa. Siksi Tani sanookin, että tärkeää on myös antaa anteeksi itselleen ja toiselle, vaikka siitä ei edes puhuttaisi. Vielä kuoleman jälkeenkin voi antaa anteeksi.

”On viisasta myöntää, että elämä vain on epätäydellistä: välillä tapellaan ja ollaan väsyneitä, mutta silti on ollut paljon hyvää.”

Aina jää jotain sanomatta.

Mutta entä jos harmittaa hirveästi, että jotain jäi sanomatta? Jos jäi sekin sanomatta, että rakastaa?

Aina jää jotain sanomatta, Minna Tani lohduttaa.

”On vaikea sanoa, että rakastan sinua. Paljon tärkeämpää on se, miten on eletty yhdessä.”

”Kannattaa muistella, millaista yhdessäolo oli. Millaisia me olimme toisillemme? Katso vaikka valokuvia ja näe niistä, miten rakastavasti hän sinua on katsonut. Tai paina mieleesi, kun joku kertoo hänestä hyviä muistoja. Vaikka sen, miten lämpimästi hän sinusta aina puhui.”

Vierailija

Meille omaisille jäi epätietoinen olo, hoidettiinko appiukkoa saattohoidossa tarkoituksenmukaisesti. Päätettiin, että soitan sairaalaan ja sain kysellä, menikö asiat ok. Sain selityksen hoitolinjauksiin ja näin saimme kaikki läheiset tiedon, että hoito oli ollut sellaista, kuten kuuluu olla. Keskustelu jäi mieleen ja se oli tärkeä osa surutyötä.

Suo kohti Herrani

Kuihtuminen pois on aivan erilainen poismeno kuin oman terveen puolison äkillinen poismeno. Uskovaisina saimme jättää toisemme lepäämään Jumalan rakkauteen. Kevyt nukuttaminen on parasta kuolevan hoitoa tänään, kun siinä jo ollaan unenomaisessa kivuttomassa tilassa. Sain silittää häntä hiuksista ja kuiskata hänen korvaansa kuinka paljon häntä rakastan. Saimme kauniin enkelimäisen naispastorin jakaman viimeisen ehtoollisen nauttia yhdessä, kunnes hän lähti kauniisti unenomaiseti liukumaan kohti Herraamme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla