Narsistin kanssa on vaikeaa, jopa mahdotonta elää. Millainen hoito voisi auttaa? Voiko narsismista koskaan parantua?
Yli-itsevarma ja vain itseään ajatteleva röyhkimys, joka ei ole koskaan väärässä. Täysi narsisti siis vaiko muuten vaan hankala tyyppi?
Narsistin leima lyödään nykyisin heppoisin perustein. Hallitseva työkaveri, määräilevä läheinen tai ex-kumppani nimetään helposti narsistiksi, vaikka oikeasti narsistisesti persoonallisuushäiriöisiä on vain alle prosentti väestöstä. Narsistisia piirteitä sen sijaan on kyllä lähes kaikissa.
”Kaikki hankalat ihmiset eivät tosiaankaan ole narsisteja. Kotidiagnoosia ei kannata tehdä, sillä narsismin tunnistaminen on haastavaa ammattilaisillekin”, psykologi ja psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg sanoo.
Terapia voi helpottaa narsistin ja hänen läheistensä elämää
Oikeita, eriasteisia narsisteja kuitenkin on, ja heidän kanssaan on vaikeaa, joskus mahdotonta, elää. Voisiko narsistista kehittyä hoidon myötä empaattinen, toisten tarpeet huomioiva ja kunnioittavasti käyttäytyvä ihminen, joka ei enää kontrolloi muita ja näkee virheitä myös itsessään?
Narsisti ei ”parane” kokonaan ehkä koskaan, mutta terapiasta on Stenbergin mukaan usein apua. Narsistisen persoonallisuushäiriön hoidon onnistuminen riippuu häiriön asteesta.
”Hoidon myötä narsistin itsensä sekä hänen läheistensä elämä voi helpottua paljonkin.”
Lieväasteisesta narsismista kärsivät voivat olla yhteiskuntaan hyvin sopeutuneita ihmisiä, pärjääviä ja hyvinkin aikaansaavia. Heillä ongelmat näkyvät lähinnä ihmissuhteissa. Toisessa päässä ovat sopeutumattomat eli ne, joilla kuvitelmat omasta ylivertaisuudesta ovat niin vääristyneitä, että ne invalidisoivat arkea – varsinkin narsistin ympärillä olevien ihmisten.
”Kyse on siitä, missä määrin narsistin elämää häiritsevä haitta-aste voi lieventyä. Hoidon myötä hänen itsensä sekä hänen läheistensä elämä voi helpottua paljonkin.”
Mistä tietää, kuka hyötyy hoidosta?
Ennen ajateltiin, ettei narsismia voi hoitaa psykoterapialla. Nykytiedon mukaan lievästi narsistiset henkilöt voivat kuitenkin muuttua paljonkin. Jos narsisti pystyy kestämään kritiikkiä ja hyötymään hankalien toimintatapojen osoittamisesta, ennuste on rohkaiseva.
”Valtaosa ei koskaan tule hoitoon, sillä narsistit eivät koe itseään sairaiksi.”
Terapia ei sovi kaikkein vaikeimmille tapauksille.
”Valtaosa ei koskaan tule hoitoon, sillä narsistit eivät koe itseään sairaiksi. Vaikeimmissa tapauksissa hoidosta voi jopa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Narsisti voi terapiassa oppia manipuloimaan muita vain entistä paremmin.”
Toipuminen alkaa kriisistä
Käytännössä paraneminen alkaa jonkin kriisin kautta. Puoliso jättää, työpaikka lähtee alta. Narsististen harhakuvien murtuminen on ensiaskel kohti tasapainoisempaa ja terveempää elämää.
Hoidon tavoitteena on tunteiden sietokyvyn lisääminen. Terapiassa vastenmielisiäkin tunnekokemuksia opetellaan kohtaamaan ja työstämään.
”Ehdoton edellytys paranemiselle on oma halu muuttua.”
Jo lapsuudessa alkaneen persoonallisuushäiriön hoito on vaativaa ja pitkäjänteistä. Terapia kestää yleensä vuosia silloinkin, kun henkilö on motivoitunut, Stenberg painottaa.
”Ehdoton edellytys paranemiselle on oma halu muuttua.”
