Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.
Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.

Onko liikunnan ilo edelleen kateissa? Joogaohjaaja ja muusikko Jore Marjaranta, 56, kertoo, kuinka hän löysi omansa.

1. Jooga vei selkäkivut

”Minulla oli 1990-luvun lopussa tosi paha iskias, ja kaveri suositteli joogaa. Ennen sitä olin harrastanut liikuntaa satunnaisesti, uiden ja lenkkeilemällä. Nelikymppisenä aloin käydä Helsingin astangajoogakoulussa, välillä viisi kertaa viikossa, välillä kahdesti kuussa. Selkäsairaudet jäivät sille tielle.

Nyt ohjaan joogaa kymmenen tuntia viikossa. En opiskellut ohjaajaksi siksi, että minusta tulisi ohjaaja, vaan siksi, että halusin saada lisää tietoa joogasta. Ohjaamaan päädyin sattumalta.

”Liikkumiseen ei tarvita poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.”

On ihanaa, että nyt kun joogaan paljon, kahden tunnin keikka ei ole mikään suoritus. Jaksan sen fyysisesti tosi hyvin. Tuntuu, että itsevarmuuskin on lisääntynyt.

Jokainen selkäkivun sairastanut tietää, ettei sen kummoinen tarvitse olla, kun koko toiminta pysähtyy. Uskon, että jos liikkuu aktiivisesti ja pitää huolta selän kunnosta, selkäkipuja tulee harvemmin.”

2. Oma laji löytyy etsimällä

”Liikkumiseen ei tarvita mitään poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.

Lepopäiviä pitää olla kaksi viikossa, mutta olisi ihan mieletöntä, jos onnistuisi liikkumaan kolmena, neljänä päivänä viikossa. Eri tavoilla, monipuolisesti.

Toivoisin, että jokainen saisi käytyä edes kerran siinä itselleen oikeassa lajissa. Kuuntelisi omaa kehoaan ja antaisi sille mahdollisuuden. Monet seniorijoogassa käyvät esimerkiksi luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole. Sitä pitää vain harjoittaa. Tasapainossa pysyminen saattaa pelastaa vanhana monelta liukastumiselta.”

”Monet seniorijoogassa käyvät luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole.”

3. Ilo on hyvä tavoite

”Jooga vaikuttaa positiivisesti mieleen ja pienentää stressitasoja. Ihanaa siinä on se, että ei ole tavoitteita, ajatusta siitä, minkälaiseksi joogaajaksi pitäisi tulla. Saan edelleen hyvän fiiliksen jokaisesta tunnista.

Kannattaa etsiä opettaja, jonka kanssa kemiat kohtaavat ja jonka luona on aina hyvä olla. On tärkeää ajatella, että liikunta ei ole pakko vaan ihana asia. Sellainen, joka oikein kutkuttelee. On ihanaa päästä tunnille!”

Osaatko vastata oikein näihin kymmeneen kysymykseen? Niitä kysytään muistihäiriöitä seulovassa testissä.

Arki on välillä niin täynnä, etteivät kaikki työt ja aikataulut tunnu millään pysyvän päässä. Tutkimuksin onkin todettu, että stressi saa muistin pätkimään.

Silti joskus häivähtää mielessä: entä jos tämä on alkavaa muistisairautta?

Jos muistioireet huolestuttavat, ne kannattaa tutkituttaa. Lääkäri aloittaa selvittelyn tavallisesti muistitutkimuksella. Yleisesti käytetty testi on MMSE eli Mini-Mental State Examination, joka kartoittaa lähimuistin häiriöitä.

Tärkein osuus kaikkiaan 19 tehtävän testissä on orientaatio-osio. Kokeile, miten hyvin sinä osaisit vastata stressipäivänä näihin kymmeneen aikaa ja paikkaa koskevaan kysymykseen.

1. Mikä vuosi nyt on? Vuosiluvun tulee olla täysin oikein.

2. Mikä vuodenaika nyt on? Huom! Oikea vuodenaika määrittyy kalenterin mukaan, ei sään.

Talvi = joulu-, tammi-, helmikuu

Kevät = maalis-, huhti-, toukokuu

Kesä = kesä-, heinä-, elokuu

Syksy = syys-, loka-, marraskuu

3. Monesko päivä tänään on? Yhden päivän virhe suuntaan tai toiseen on ok.

4. Mikä viikonpäivä tänään on? 

5. Mikä kuukausi nyt on? Sekä kuukauden nimi että järjestysnumero hyväksytään, esimerkiksi heinäkuu tai seitsemäs kuukausi.

6. Missä maassa olet?

7. Missä läänissä olet? Myös vanhan lääninjaon mukaiset vastaukset hyväksytään (esimerkiksi Uudenmaan lääni).

8. Mikä on tämän paikkakunnan nimi, jossa olet? Vastauksen tulee olla kaupungin, kunnan tai paikkakunnan nimi.

9. Mikä on tämä paikka, jossa olet? Jos vastaat kysymyksiin kotona, kerro osoite. Muuten kerro paikan nimi.

10. Monennessako kerroksessa olet?

Lähde ja koko testi: Suomen muistiasiantuntijat

Tietoa muistisairauksista ja tukea sairastuneelle ja omaisille tarjoavat Muistiliitto ja Alzheimerinfo. Tutustu myös uuteen Muistipuistoon!

Hakeudu muistitutkimuksiin, jos...

• sinä tai läheisesi epäilette, että muistisi on heikentynyt

• unohtelet tärkeitä asioita yhä useammin tai sinulla esiintyy muistiaukkoja

• arjesta selviytyminen heikentyy tuntemattomasta syystä

• persoonallisuutesi tai käyttäytymisesi muuttuu

• esimerkiksi leikkauksen tai infektion yhteydessä ilmenee sekavuustiloja

• huomaat lieviäkin muistiongelmia, mikäli lähisuvussasi on muistisairauksia

Lähde: Mehiläinen

Pohkeet vahvistuvat, tasapaino kehittyy ja kaikkea hyvää! Ihan vain hampaita pestessä.
Pohkeet vahvistuvat, tasapaino kehittyy ja kaikkea hyvää! Ihan vain hampaita pestessä.

Nämä kuusi tehokasta terveystekoa solahtavat arkeen lähes huomaamatta. Samalla vahvistat selkääsi, parannat työtehokkuutta ja kohennat yleiskuntoa. Mahtavaa!

1. Vaihda työasentoa puolen tunnin välein.

Istumatyöläisen on tärkeää nousta välillä seisomaan, jotta lonkankoukistajat ja alaselkä suoristuvat. Seisomatyöläisen on taas hyvä lepuuttaa jalkojaan ja alaselkäänsä välillä istumassa. Laita kännykän hälytys soimaan pari, kolme kertaa työpäivän aikana muistuttamaan asennon vaihtamisesta. Näin ehkäiset muun muassa selkäkipuja ja parannat verenkiertoa.

2. Ota vesilasi työpöydälle.

Pidä käden ulottuvilla lasi tai juomapullo ja käy täyttämässä se tasaisin väliajoin. Tähän on ehkä helppo saivarrella, että entä jos lasi ei ole vielä tyhjä? Silloin käy tyhjentämässä ja täyttämässä se uudelleen. Vielä parempi, jos hulautat veden kurkusta alas.

Keho tarvitsee nestettä pitkin päivää, ja kävely työpäivän lomassa parantaa erityisesti alaraajojen verenkiertoa. Lisäksi tauko virkistää mieltä ja lisää siten työtehokkuutta.

Pohkeet vahvistuvat ja tasapainokin kehittyy. Ihan vain hampaiden pesun lomassa!

3. Nouse varpaillesi, kun harjaat hampaita.

Laskimoverenkierto piristyy, kun otat tavaksi tehdä noin 10–15 varpaille (päkiöille) nousua vaikka hampaiden pesun lomassa. Samalla pohkeet vahvistuvat ja tasapaino kehittyy.

Mieltä virkistävää on joskus myös vaihtaa hampaidenpesukättä – kokeile huviksesi, miten se sinulta luonnistuu!

4. Parkkeeraa takimmaiseen ruutuun.

Lisääntynyt askelten määrä tuo terveyshyötyjä, kun peruskunto kohenee. Lisäksi kävely on loistavaa lihaskestävyysliikuntaa. Kun lähdet markettiin, parkeeraa auto parkkialueen takaosaan, kauas sisäänkäynnistä. Jos joka päivä kävelet 400 askelta eli noin 400 metriä normaalia enemmän, vuodessa kävelet jo 146 kilometriä!

Vahvat lavat auttavat säilyttämään hyvän ryhdin.

5. Tee lapajumppaa pöydän tai telkkarin ääressä.

Lapajumppa tekee hyvää ryhdille ja kireälle niska-hartiaseudulle. Vahvat lavat auttavat sinua säilyttämään hyvän ryhdin, jolloin happi kulkee päivän mittaan paremmin. Lisäksi vahva yläselkä auttaa kannattelemaan niskanseutua ja päätä, jolloin niskan kireydet ja niistä johtuvat päänsäryt vähenevät.

Tee näin: Istuessasi pöydän ääressä tuo paino istuinalustalle istuinkyhmyjesi päälle, hartiat lonkkien päälle ja kantapäät polvien alle. Tuo kyynärvarret 90 asteen kulmaan pöydälle. Rentouta hartiat, pidennä niskaa ja tuo katse suoraan eteen. Lähde liu’uttamaan lavan lihaksilla kyynärvarsia kohti kylkiä ja niiden ohi. Rentouta kädet, tee työt vain yläselän lihaksilla.

6. Jännitä keskivartaloa kassajonossa.

Keskivartalo on kehosi tukiranka ja monenlaisen hyvinvoinnin lähde. Syvistä vatsalihaksista kannattaa siis pitää huolta. Onneksi niitä voi helposti treenata vaikka kassajonossa tai bussipysäkillä.

Tee näin: Hengitä ulos ja vedä samalla napaa kevyesti sisään ja ylöspäin. Pidä jännitys pieni hetki ja rentouta sitten. Jännitä samaan aikaan lantionpohjan lihaksia ikään kuin pidättäisit vessahätää. Tämä treeni vahvistaa myös selkää ja ehkäisee virtsanpidätysvaikeuksia.

Asiantuntijoina terveysvalmentaja, personal trainer ja LCF Life Coach Kira Tiivola sekä personal trainer ja ryhmäliikuntaohjaaja Kirsi Hartikainen.