38-vuotias fysioterapeutti Kati Jelekäinen on töissä psykiatrian ja päihdepalvelujen yksikössä ja asuu Helsingissä. Hän aloitti taijin seitsemän vuotta sitten ja käy tunneilla kerran tai pari viikossa. Kotona hän harjoittelee lajia joka päivä.
38-vuotias fysioterapeutti Kati Jelekäinen on töissä psykiatrian ja päihdepalvelujen yksikössä ja asuu Helsingissä. Hän aloitti taijin seitsemän vuotta sitten ja käy tunneilla kerran tai pari viikossa. Kotona hän harjoittelee lajia joka päivä.

Tässä sarjassa ihmiset kertovat, mikä saa heidät jaksamaan paremmin. Fysioterapeutti Kati Jelekäinen on taijin avulla oppinut olemaan vähemmän terävä ja enemmän rento.

1. Kun kroppa on rento, mieli on rento.

Aloitin taijin, koska halusin kehoa kunnioittavan, pehmeän harrastuksen. Taiji on perinteinen kiinalainen taistelutaito, joka nykyisin tunnetaan terveyttä edistävänä liikuntana.

Valitsin Yang-tyylin koulukunnan, jossa tehdään puolen tunnin liikesarjoja ja käytetään toisenlaista voimaa kuin lihasvoima. Tätä haetaan aktiivisella rentoudella.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Lapset ja eläimet osaavat olla aktiivisesti rentoja. Monet taijin liikkeet onkin otettu eläimiltä. Liikkeen nimi voi olla esimerkiksi Valkoinen kurki levittää siipensä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Fysioterapeuttina pidän taijia nerokkaana systeeminä, joka on hirveän hyvä nivelille, lihaksille, verenkierrolle ja hermostolle. Uskon, että lajista voi olla apua myös joissain psyykkisissä sairauksissa.

2. Vastahyökkäys ei toimi.

Taiji perustuu kiinalaiseen filosofiaan, jonka mukaan jin ja jang ovat kaksi vastakkaista voimaa. Taijin liikesarjoissa jin on pyöreä ja pehmeä, jang terävä ja ulospäin suuntautunut. Joka toinen liike on jiniä, joka toinen jangia. Näin pysyy tasapaino.

Taiji opettaa sekä liikkeiden että mielen tasapainoa. Ihmissuhteissa tästä vuorottelusta on paljon apua. Jos joku sanoo minulle terävästi, en sanokaan terävästi takaisin. Se olisi jangia eikä johtaisi hyvään lopputulokseen. Sen sijaan myötäilen tavalla tai toisella, ja usein se katkaisee kärjen.

En silti menetä omaa tasapainoani. Voin toisessa hetkessä sanoa terävästi, jos se on vielä tarpeen.

3. Saadakseen paljon on annettava paljon.

Taiji on opettanut, että en voi saada kaikkea hyvää antamatta itse.

Minun pitää antaa tälle harrastukselle paljon, toisin sanoen harjoitella. En voi vain kysyä, että missä ne terveysvaikutukset ovat. Sama vuorovaikutus pätee ihmissuhteissa. Taijin myötä olen alkanut ajatella, mitä haluan antaa ihmissuhteeseen ystävänä tai kumppanina tai vaikka tyttärenä.

Ensimmäisen liikesarjan oppiminen kesti kaksi vuotta. Täydellisen rentouden oppiminen on ikuisuusprojekti, mutta seitsemässä vuodessa minuun on tullut rentoutta, joka on muuttunut osaksi kroppaani. Työkaverit ihmettelevät, miten olen niin lunki koko ajan.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 6/2017.

Sisältö jatkuu mainoksen alla