Ronkeli lapsi voi innostua syömään, jos ruualla antaa vähän leikkiä.
Ronkeli lapsi voi innostua syömään, jos ruualla antaa vähän leikkiä.

Syömisen saa lopettaa, vaikka ruokaa olisi vielä lautasella, ravitsemusterapeutti sanoo. Pakottaminen vain sotkee lapsen tajun normaalista kylläisyydentunteesta.

”Lasta ei missään nimessä kannata pakottaa syömään lautasta tyhjäksi. Pakottamalla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia: ruokailutilanteista voi tulla ahdistavia, ja lapsi ei ehkä edes aikuisena halua syödä sitä ruokaa, johon on joskus pakotettu. Pakottamalla ei myöskään opi, milloin vatsa on täynnä”, ravitsemusterapeutti Mari Kolonen Terveystalosta sanoo.

Sen sijaan lapselle kannattaa opettaa: Saat syödä sen verran kuin tuntuu sopivalta. Jos ruoka ei maistu, sitä ei tarvitse haukkua ja sanoa pahaksi. Riittää, että maistat ruokaa ja sanot sitten kiitos.

Älä välitä, jos mummo loukkaantuu. Kenenkään mieliksi ei tarvitse syödä.

Entä, jos vanhemmat pelkäävät, että lautaselle jättäminen loukkaa esimerkiksi isovanhempien tunteita?

”Ruualla on aina näytetty rakkautta, ja siksi yritämme syödä jonkun mieliksi. Oikeasti mummon loukkaantuminen ei ole niin vakavaa kuin oppi omasta kylläisyydestä. Kun ruuasta on ollut pulaa, sen jättäminen haaskuuseen on tuntunut pahalta. Nyt emme elä samassa tilanteessa, ja ehkä tulevaisuuden mummot ja ukit oppivat, ettei ruokaa tarvitse tuputtaa”, Kolonen sanoo.

Isovanhemmille voi kertoa hienovaraisesti, että myös ruuanlaitto ja pöydän kattaminen ovat mukavaa yhteistä puuhaa lapsen kanssa ja viestivät välittämisestä.

Luota lapsen kylläisyydentunteeseen

Syömään pakottamisen taustalla voi myös olla vanhempien huoli, ettei lapsi syö riittävästi. Huoli on usein turha, Kolonen sanoo. Lapsen kylläisyydentunne vaihtelee päivittäin, joten ruokamäärätkin ovat päivittäin erilaisia. Pääasia on, että lautasella on tarjolla aina monipuolisesti ruokaa.

”Jo pieneltä lapselta voi kysyä, milloin hän on syönyt riittävästi. Isommat lapset osaavat jo ottaa oikean määrän ruokaa. Joskus lapsi voi olla malttamaton eikä siksi syö riittävästi. Silloin aikuisen on hieman arvailtava, mikä olisi sopiva määrä. Lapsi kyllä osaa jättää ruokaa, jos sitä tulee lautaselle liikaa”, Kolonen sanoo.

Vanhempien esimerkki saa kiinnostumaan ruuasta

Lautaselle annostelussa on tärkeä opettaa lapselle kohtuullisuutta. Ruokaa ei koskaan oteta ylen määrin, vaan aina on mahdollisuus ottaa lisää, Kolonen sanoo. Viisas aikuinen myös opettaa, että ruuan ääreen pysähdytään eikä silloin ole kiire juosta ulos leikkimään.

Jos lapsi on nirso eikä hänellä on luontaista kiinnostusta ruokaan, vanhemmilta vaaditaan mielikuvitusta ja kärsivällisyyttä.

Lirkuttelu ei kannata, mutta lautaselle tehty hymynaama saattaa innostaa syömään.

Vanhempien tehtävä on tehdä syömisestä myönteinen asia, Kolonen sanoo. Lirkuttelua ja houkuttelua hän ei suosittele. Sen sijaan kannattaa miettiä, miten ruuan asettelee lautaselle: onko makaronilaatikko laatikkona vai erikseen makaronina ja jauhelihana. Ronkelille voi laittaa lautaselle vihanneksista hymynaaman. Lapsi kannattaa ottaa mukaan ruuanlaittoon ja antaa kokeilla, miltä eri raaka-aineet tuntuvat.

”On inhimillistä, että aikuinen turhautuu, jos on kiireessä laittanut ruokaa ja lapset eivät siihen koske. Marttyyrilauseita kannattaa silloin välttää ja keskittyä ruuanlaitossa siihen, että tekee itsellekin mieleistä ruokaa. Silloin kiireessä tehty ruoka maistuu edes omaan suuhun”, Kolonen sanoo.