Bogart Co. ja sen nokkamies Ressu (oik.) olivat permisotsatukkamuodin huipulla vuonna 1985. Kuva: Sanoma Arkisto / Sakari Viika
Bogart Co. ja sen nokkamies Ressu (oik.) olivat permisotsatukkamuodin huipulla vuonna 1985. Kuva: Sanoma Arkisto / Sakari Viika

Otsatukka on säännöllisin väliajoin suurinta muotia. Vieläkö muistat nämä menneiden vuosien villitykset?

1980-luvun alkupuolella tytöt kiikuttivat kampaamoihin Dingon kuvia, 1980-luvun lopussa muotia oli permis – joka ei missään nimessä ulottunut otsatukkaan.  Keräsimme muistoja nuoruuden ihanimmista ja kamalimmista otsatukista. Vieläkö muistat?

1. Harva ja pitkä

”Niihin aikoihin, kun pääsin 1980-luvun lopussa ylioppilaaksi, oli muotia ihan uskomattoman tukkamalli. Leikkautin sellaisen itsekin. Päälaella sojotti ylöspäin hyvin lyhyeksi, melkein siiliksi leikattua tukkaa. Reunatkin olivat lyhyet, mutta niskatukka sen sijaan pitkä, olkapäille ulottuva hapsuke. Kaiken kruunasi kamala otsatukka, joka oli leikattu väleistä hiuksia poistellen, hyvin harvaksi mutta pitkäksi. Sen rumempaa hiusmallia minulla ei ole ollut koskaan.”

”Se oli hyvää yhtenäiskulttuurin aikaa ennen Instagram-julkkiksia!”

2. Lyhyt ja suora

”Elettiin 90-luvun alkua, ja kampaajani leikkasi minulle todella lyhyen ja suoran otsatukan, joka kuulemma oli aivan uusinta uutta. Kampaaja oli lopputulokseen todella tyytyväinen, mutta omasta mielestäni näytin aivan hirveältä. Yritin epätoivoisesti kammata otsatukkaa sivuun tai pystyyn.”

3. Dingo-tukka

”80-luvulla menin kampaajalle Dingon Neumannin kuvan kanssa ja pyysin samanlaista tukkaa. Siis päälaelta pystyä ja niskasta pitkää mallia. Samoin tekivät useat muut koulumme tytöistä. Se oli hyvää yhtenäiskulttuurin aikaa ennen Instagram-julkkiksia!”

Otsatukkamuotia Neumannin tapaalta vuodelta 1985. Kuva: Sanoma Arkisto / Erkki Raskinen
Otsatukkamuotia Neumannin tapaalta vuodelta 1985. Kuva: Sanoma Arkisto / Erkki Raskinen

4. Puudeli-permis

”80-luvun lopulla muotia oli permanentti, mutta jostain syystä se ei ulottunut otsatukkaan. Otsatukka oli piikkisuora.”

”1990-luvun alussa minulla oli puolipitkissä hiuksissani permis, mutta otsatukka oli suora – ja koko ajan liian pitkä ja silmillä. Näytin puudelilta.”

”Koska olin melko varovainen kaikessa tyylitietoisuudessanikin, otin pehmennyksen vain otsahiuksiin.”

5. Pehmennys

”Ala-asteen kuudennella luokalla toiveeni toteutui: sain pehmennyksen. Pehmennys ei ollut säkkärä niin kuin permanentti, josta en vielä uskaltanut edes haaveilla. Pehmennyksen idea oli saada hiukset näyttämään taipuisilta, vähän kuin luonnonkiharoilta. Koska olin melko varovainen kaikessa tyylitietoisuudessanikin, otin pehmennyksen vain otsahiuksiin.

Kun nyt katson noita kuvia vuodelta 1984, näen 12-vuotiaan itseni: pitkät, piikkisuorat hiukset ja kiharaisena lainehtiva otsatukka, ei varsinaisesti millään tavalla luonnollisen tai tyylikkään näköinen yhdistelmä. Pääasia, että pehmennys otsahiuksissa teki silloin onnelliseksi.”

Emotukassa olennaista: silmät peittävä pituus ja angstinen katse.
Emotukassa olennaista: silmät peittävä pituus ja angstinen katse.

6. Emotukka

”Minulla ei ole ikinä ollut otsatukkaa, mutta lähimpänä sitä olivat emohiukset. Hiukset piti vetää pitkältä ohimolta kasvojen yli niin, että ne peittivät koko otsan ja mieluiten vähän silmiäkin.”

”Hiukset piti vetää kasvojen yli niin, että ne peittivät koko otsan ja mieluiten vähän silmiäkin.”

7. Kreppiotsis

”Ala-asteen koulukuvista käy ilmi, että otsatukka kuului asiaan koko 1980-luvun. Kuudennen luokan luokkakuvassa omani oli hienosti krepattu. Olin vain vuoden muodissa jäljessä – kaikilla muilla krepit olivat jo viidennen luokan kuvassa.”

8. Oma design

”Lapsena isä leikkasi otsatukkani viivasuoraksi keittiösaksilla. Kerran kolmevuotiaana viimeistelin kampauksen itse tukanleikkuulaitteella, jota kutsuttiin lippariksi. Minulla oli hämärä käsitys siitä, ettei niin olisi saanut tehdä, joten tein sen salaa. En voinut tajuta, miten kaikki huomasivat heti, mitä olin tehnyt.”

Otatko uudet syysvaatteet suoraan käyttöön? Ihosi saattaa päättää puolestasi.
Otatko uudet syysvaatteet suoraan käyttöön? Ihosi saattaa päättää puolestasi.

Jotkut pukevat uudet vaatteet päälleen pesemättä, toiset kelpuuttavat ne käyttöön vasta pesukoneen kautta. Mikä olisi oikea tapa?

Uusi vaate on puhdas, eikä sikäli välttämättä pesun tarpeessa. Niin moni ajattelee, ja ottaa vaatteen suoraan kaupasta tuotuna käyttöön.

Toiset sen sijaan haluavat pestä vaatteet ennen ensimmäistä käyttökertaa.

Marttojen neuvonnan johtajan Teija Jerkun mukaan kullekin oikea tapa riippuu siitä, kuinka herkkäihoinen on.

”Herkkäihoisten on hyvä pestä etenkin ihoa koskettavat tummat vaatteet”, Jerkku sanoo.

Mutta miksi juuri tummat? Tummissa vaatteissa saattaa olla useampia värikemikaalikerroksia, joiden vuoksi irtovärin määrä voi olla suurempi kuin vastaavissa vaaleammissa vaatteissa. Uusissa vaatteissa saattaa olla myös viimeistelyaineita, jotka lisäävät niiden tuoksua.

”Herkimmät voivat saada irtoväristä ja tuoksusta oireita, kuten ihon kutinaa ja allergisia reaktioita. Usein herkkäihoiset tietävät tämän itsekin ja huolehtivat vaatteidensa pesemisestä tarkemmin.”

Pesu parantaa pyyhkeen imukykyä

Moni pesee myös uudet pyyhkeet ja lakanat ennen käyttöä. Teija Jerkku pitää sitä hyvänä tapana. Mahdolliset irtokemikaalit lähtevät usein ensimmäisessä pesussa, ja pyyhe myös imee vettä ja kuivaa ihon paremmin, kun se on pesty.

Lakanoista puolestaan voi joskus lähteä hyvinkin voimakas tuoksu, kun ne otetaan uutena paketista.

”Joissakin lakanoissa lukee myös suositus, että ne olisi hyvä pestä ennen käyttöä”, Jerkku kertoo.

Myös vaatteet ja muut tekstiilit, jotka tulevat vauvan ihoa vasten tulevat ja menevät helposti suuhun, on syytä pestä ennen käyttöönottoa.

Noudata vaatteen hoito-ohjeita. Niin saat sen säilymään kauan kunnossa ja uuden tuntuisena.
Noudata vaatteen hoito-ohjeita. Niin saat sen säilymään kauan kunnossa ja uuden tuntuisena.

Harmittaahan se, jos vasta ostettu vaate alkaa jo muutaman pesun ja käyttökerran jälkeen näyttää ikivanhalta. Opettele vaatteiden hoitoon helpot perussäännöt!

Tekstiilien säilyttäminen hyväkuntoisena ei niinkään vaadi työtä tai vaatteen käsittelyä jollain erityisellä tavalla. Vaatteen kestoa voi pidentää oikeastaan ihmeen helposti: kiinnittämällä huomiota siihen, miten vaatetta käsittelee ja tekemällä viisaita valintoja.

Huolenpito on myös ekologinen teko, sillä sen avulla vaate kestää kauemmin, eikä uutta tarvitse ostaa niin usein.

Vältä pesua – tuuletus voi riittää.

Marttojen neuvonnan johtaja Teija Jerkku pitää tärkeimpänä ohjeena sitä, ettei vaatetta saisi pestä turhaan.

”Peseminen kuluttaa aina vaatetta. Vaate kannattaa pestä vasta, kun se on likainen. Turha peseminen kuormittaa myös ympäristöä”, Jerkku muistuttaa.

Usein vaatteen raikastamiseen voi riittää sen tuulettaminen.

Pese niin kuin pyydetään

Vaikka pesemistä kannattaa lykätä, sitä ei silti saa päästää liian likaiseksi. Muuten se ei välttämättä enää puhdistu kunnolla.

Pyykkikoneen äärellä kannattaa käyttää hetki harkintaa: tekstiileistä löytyvät pikku lappuset kertovat tärkeitä terveisiä valmistajilta. Noudata vaatteen hoito-ohjeita ja pese se oikeassa lämpötilassa. Muista myös, että kaikille vaatteille ei sovi huuhteluaine. Värivirheiltä vältyt, kun lajittelet pyykit värin mukaan.

Tukeva henkari pitää huolen siitä, ettei vaate veny.

Pesun jälkeen vaate on tärkeää oikoa omiin mittoihinsa ja ripustaa kuivumaan. Tukevat henkarit pitävät huolen siitä, ettei vaate veny tai muuta muotoaan kuivauksen aikana.

Jotkut vaatteet, kuten villapaidat, kuuluu kuivata vaakatasossa eli esimerkiksi pyykkitelineen päällä.

Henkarikuivatus vähentää myös silittämisen tarvetta. Esimerkiksi paitapuserot siliävät paremmin, kun ne oikoo kuivumaan henkarille. Liian kuuma silitysrauta voi myös vahingoittaa vaatetta.

Silittämistä helpottamaan on olemassa silitysvettä. Teija Jerkun mielestä vaatehuollossa kuitenkin pärjää hyvin ilman sitä, etenkin, jos tahtoo vähentää turhien kemikaalien käyttöä.

Satsaa laatuun ja säilytykseen

Kestävyyteen voi myös vaikuttaa satsaamalla hyvälaatuisiin vaatteisiin. Kaupassa on hyvä tutkia, millaisia vaatteen saumat ovat, miltä materiaali tuntuu ja onko napit kiinnitetty huolella. Jos vaate on laadukas, se kestää pesua heikompikuntoisia paremmin.

Tekstiilisi huomaavat myös sen, miten niitä säilytät. Vaatteita ei kannata mytätä kaappiin sekaisin, vaan antaa niille arvoisensa kohtelu ja laittaa siisteihin pinoihin.

”Hyvin säilytettyinä ne pysyvät parempikuntoisina, löytyvät helpommin ja menevät pienempään tilaan”, Jerkku vinkkaa.