Ennen valkaisua on hyvä käydä hammastarkastuksessa.
Ennen valkaisua on hyvä käydä hammastarkastuksessa.

Unelmoitko kauniimmasta hymystä, mutta hampaiden valkaiseminen epäilyttää? Onko se edes turvallista? Suuhygienisti sanoo kyllä, mutta ensin on tarkistettava purukaluston kunto.

Jotain arveluttavan tuntuista siinä saattaa olla, että hampaiden luonnolliselle värille tehtäisiin jotain. Moni pohtii, meneekö pinta jollain lailla pilalle.

Suuhygienisti Virpi Puhakka Hammas Mehiläisestä on tehnyt hampaiden valkaisuja yli kymmenen vuotta ja vakuuttaa, että nykyiset valkaisukeinot ovat turvallisia – varsinkin, kun valkaisu tehdään valvotusti ja sen tekevät ammattilaiset.

”Kaiken lähtökohtana on tietenkin se, että suu on terve”, Puhakka muistuttaa.

Siksi ennen valkaisua onkin hyvä käydä hammaslääkärillä perustarkastuksessa. Valkaisun voi tehdä, kun hammaskivet ja värjäytymät on poistettu, ikenet ovat terveet eikä suussa ole reikiä tai kiillevaurioita.

Kerro, millaiset hampaat haluat

Valkaisua ei tehdä samalla tavalla kaikille. Ensin pitää sopia suuhygienistin kanssa, mitä sillä tavoitellaan.

”Kysyn aina asiakkaan toiveita: onko tarkoitus vaalentaa hampaita vain muutama aste vai saada aikaan ihan selvä muutos”, Virpi Puhakka kertoo.

Apuna käytetään valmista väriskaalaa, johon hampaiden omaa lähtöväriä ja saavutettua lopputulosta verrataan.

Kolme valkaisukeinoa

Suuhygienisti Virpi Puhakan mielestä kolme turvallisinta keinoa valkaista hampaat ovat tehovalkaisu, kevytvalkaisu ja kotivalkaisu.

1. Tehovalkaisu

Tehovalkaisussa hampaiden ikenet suojataan, ja hampaiden pinnoille levitetään valkaisugeeliä. Geelin vaikutusta tehostetaan valolla, ja kemiallisen reaktion seurauksena hampaiden pintojen väripigmentit saadaan poistettua. Tehovalkaisua ei suositella tehtäväksi useammin kuin kerran vuodessa.

Lopputulos: Noin 6–8 astetta vaaleammat, eli selvästi valkoisemmat mutta kuitenkin luonnollisen väriset, hampaat.

2. Kevytvalkaisu

Kevytvalkaisu perustuu samaan reaktioon kuin tehovalkaisu, mutta siinä ei käytetä valoa. Myös valkaisugeeli on miedompaa kuin tehovalkaisussa. Kevytvalkaisun voi tehdä useammin kuin tehovalkaisun, mutta suositus on kerran vuodessa. Tällöin yksi kevytvalkaisu vaatii kolme valkaisukertaa.

Lopputulos: Noin 2–4 astetta vaaleampi kuin hampaiden oma väri.

3. Kotivalkaisu

Asiakas saa vastaanotolta hänelle sopivat muotit, joita kutsutaan valkaisulusikoiksi. Niihin laitetaan valkaisuainetta, ja muotteja pidetään suussa tunnin verran kerrallaan useamman päivän ajan. Valkaisuaine on miedompaa kuin tehovalkaisussa. Myöskään kotivalkaisujaksoja ei suositella useammin kuin kerran vuodessa.

Lopputulos: Noin 6–8 astetta vaaleampi kuin hampaiden oma väri.

Älä tilaa netistä

Suuhygienistien käyttämät valkaisuaineet ovat CE-merkittyjä. Se tarkoittaa, että ne ovat läpäisseet vaaditut standardit ja ovat turvallisia käyttää. Valkaisuaineena on yleensä karbamidiperoksidi, joka hajoaa kemiallisessa reaktiossa vetyperoksidiksi.

Netistä tilattavia valkaisuaineita Virpi Puhakka ei suosittele.

”On aika epävarmaa, mitä ne loppujen lopuksi sisältävät ja millaiset niiden pitoisuudet ovat.”

Muista kotihoito valkaisun jälkeen

Hampaiden valkaisua ei tehdä alle 18-vuotiaille, raskaana oleville, imettäville tai ihmisille, joiden hampaissa on kiillevaurioita.

Valkaisun jälkeen voi sivuoireena olla ohimenevää vihlontaa, mutta yleensä se loppuu muutaman tunnin kuluessa.

”Pyydän aina asiakkaita ottamaan särkylääkkeen tuntia ennen vastaanotolle tuloa. Se lieventää mahdollista vihlontaa”, kertoo suuhygienisti Virpi Puhakka.

Kun hampaat on valkaistu, muista välttää parin päivän ajan kaikkia tummempia ruoka-aineita, kuten mustikkaa, punajuurta, colajuomia, kahvia, punaviiniä ja salmiakkia. Jotta hammasrivistö pysyisi kirkkaana jatkossakin, oma kotihoito on tärkeää. Hampaat pitää puhdistaa säännöllisesti, ja ainakin kerran vuodessa pitäisi poistattaa hammaskivet ja värjäytymät.