Kätilö ja toimittaja Laura Kosonen, 39, tietää, miten kuormittavaa kolmivuorotyö voi olla keholle ja mielelle. "Yövuoron jälkeen olo on kuin pahimman luokan krapulassa ilman iloista iltaa." 

Stressaantuneena olen ärtynyt ja ahdistunut. Elämä tuntuu loputtomalta ketjulta suorituksia ja velvollisuuksia.

Olen taipuvainen stressaantumaan, mutta iän myötä olen oppinut hallitsemaan stressiä aiempaa paremmin.

Olen ensimmäiseltä ammatiltani toimittaja. Kätilöksi valmistuin aikuisiällä. Tällä hetkellä teen kätilön töitä osa-aikaisesti ja toimittajan töitä freelancerina. Perhe-elämässä pikkulapsivaihe on takana, ja kahden koululaisen vanhempana liekaa on elämässä enemmän kuin ennen.

Kätilön kolmivuorotyö on kuormittavaa. Nukun yövuorojen jälkeen huonosti. Olo on kuin pahimman luokan krapulassa ilman iloista iltaa. Keho huutaa suolaa, rasvaa ja sokeria. Olen oppinut, että ennen yövuoroa kannattaa tehdä kotona pikasiivous. Kun päässä on kaaos, sitä on vaikea sietää ympäristössä.

Kätilön työssä minua stressaa eniten kyvyttömyys vaikuttaa työtahtiin. Turhaudun, jos en ehdi hoitaa äitejä niin hyvin kuin haluaisin. Työ vaatii tarkkuutta, mutta tärkeintä on silti ihmisten kohtaaminen. Se on työssä myös parasta. Joskus poden silti ihmissuhdeähkyä. Välillä taas sairaalamaailman hierarkia ja byrokraattisuus turhauttavat.

”Turhaudun, jos en ehdi hoitaa äitejä niin hyvin kuin haluaisin.”

Kirjoitustöissä vaikeinta on oman työn johtaminen. Työn välttely ja viivyttely stressaavat, ei niinkään itse kirjoittaminen. Olen huolissani somen ja nettisurffailun vaikutuksista keskittymiskykyyni. Juttuaiheet pyörivät mielessä vapaa-ajallakin, mutta työn luova puoli koukuttaa.

Kahden ammatin yhdistelmässä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Teen kumpaakin työtä ensisijaisesti muista syistä kuin rahan vuoksi. Joskus tuntuu, että toinen työ on mukava harrastus, eikä töihin kyllästy niin helposti. Koen antoisaksi myös sen, että minulla on kaksi erilaista ammatti-identiteettiä.

Vaikeaa on työmäärän ja aikataulujen säätely. Jos kirjoitustöitä on paljon jonossa, saattaa mennä pitkäkin aika ilman vapaapäiviä molemmista töistä. Freelancerin on vaikea kieltäytyä työtarjouksista.

Tarvitsen juuria ja pilviä

Tarvitsen stressistä palautumiseen sekä juuria että pilviä. Juuriani arjessa ovat läheiset, liikunta ja luonto. Pilviin nostavat kulttuurielämykset, matkat ja juhlan tuntu. Jos elämä on pelkkää perusarkea, kyllästyn helposti.

Muutimme perheen kanssa pari vuotta sitten Helsingistä takaisin kotiseudulle Joensuuhun. Muutos on vähentänyt ympäristöstä johtuvaa stressiä: pääsen metsään kotiovelta, järvenrantamaisema on parinsadan metrin päässä ja silti kaupungin keskustaan pyöräilee alle kymmenessä minuutissa. Luonto on tullut entistä tärkeämmäksi. Helsingin reissuilla urakoin varastoon teatteriesityksiä ja museokäyntejä.Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Liikunta on tärkeä osa Lauran jaksamista. "En halua liikkua valmiin ohjelman mukaan, sillä minulle on tärkeää, ettei liikunnasta tule suorittamista. Tarvitsen melko paljon yksinoloa. Parasta se on koiran kanssa metsässä tai suksilla jäällä."
Liikunta on tärkeä osa Lauran jaksamista. "En halua liikkua valmiin ohjelman mukaan, sillä minulle on tärkeää, ettei liikunnasta tule suorittamista. Tarvitsen melko paljon yksinoloa. Parasta se on koiran kanssa metsässä tai suksilla jäällä."

Stressi purkautuu tehokkaimmin kehon kautta. Nuorempana en ymmärtänyt kehon ja mielen yhteyttä. Yhteyden löytämisessä ovat auttaneet ikä, liikunta sekä synnyttäminen ja imettäminen. Viime talvena aloitin avantouinnin, vaikka ystäväni mukaan se on varmin keski-ikäistymisen merkki.

”Viime talvena aloitin avantouinnin, vaikka ystäväni mukaan se on varmin keski-ikäistymisen merkki.”

En halua liikkua valmiin ohjelman mukaan, sillä minulle on tärkeää, ettei liikunnasta tule suorittamista. Tarvitsen melko paljon yksinoloa. Parasta se on koiran kanssa metsässä tai suksilla jäällä.

Olen huomannut, että mieli toimii kehon kautta. Suurimman osan kirjoitustyöstä teen muualla kuin tietokoneen ääressä. Ajatus muovautuu monotonisessa liikkeessä: kävellessä, hölkätessä tai hiihtäessä.

Koukussa hyvään oloon

Huippuhetkiä työssä kuvataan sanalla ”flow”, onnellinen tekemisen virta. Flow-tila tuntuu ihanalta, mutta sitä ei välttämättä kannata tavoitella, vinkkaa stressiä tutkinut johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitokselta.

”Kehon reaktioissa flow-tila ja ylikuormitus muistuttavat toisiaan. Huippuvireen sijasta kannattaa pyrkiä työn imuun, joka ehkä on tunteena laimeampi, mutta kestävämpää laatua”, Toppinen-Tanner sanoo.

Erilaiset roolit ja vaihtelevuus ovat elämässä hyväksi.

”Myös liian vähäiset virikkeet ja haasteiden puute aiheuttavat stressiä”, Toppinen-Tanner huomauttaa.

Tutkimukset vahvistavat sen, minkä moni tunnistaa: stressi siirtyy töistä kotiin ja voi jopa tarttua läheisiin ihmisiin. Sen sijaan yksityiselämän stressi ei välttämättä kulkeudu työpaikalle, vaan työ voi päinvastoin tarjota hengähdystauon kuormittavassa elämäntilanteessa.

Persoonallisuustutkimusten mukaan herkimmin stressaantuvat henkilöt, jotka eivät ole kovin ulospäinsuuntautuneita ja joilla taipumusta kielteisiin tunteisiin. Stressiltä taas suojaavat innostuneisuus, aloitteellisuus ja sopiva tunnollisuus. Olennaisinta on kuitenkin työtehtävien ja persoonallisuuden piirteiden yhteensopiminen.

Tunnistan itsessäni sekä stressille altistavia että siltä suojaavia piirteitä.

Suorittajaluonteeni kanssa olen opetellut elämään vaihtelevalla menestyksellä. Ennen siirtymistä yliopistosta työelämään koin uupumisjakson. Ahdistus ja masennus pakottivat opettelemaan, ettei suorittamisella tarvitse tienata oikeutta olemassaoloon.

Uuden ammatin opiskelu avarsi ajattelua: en pelkää muutoksia tai haasteita, vaan haluan niitä sopivina annoksina.

Lue myös: Stressitesti paljasti Lauran paineensietokyvyn.

Laura Kosonen on 39-vuotias kätilö ja toimittaja, joka kirjoittaa myös mm. kolumneja Vauva-lehteen. Laura asuu perheineen Joensuussa puolisonsa ja kahden kouluikäisen lapsen kanssa.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 19/2016

Lauran keinot kierrosten vähentämiseen

  • Liiku arkisesti. Niin pahaa oloa ei vielä ole ollut, etteikö se liikunnalla kohenisi. Ja vailla tavoitteita: pyöräilen töihin, hölkkään, hiihdän ja käyn satunnaisesti jumpissa.
  • Kosketa ja tunne. Keho on ilon, voiman ja nautinnon lähde: hyvä ruoka ja juoma, kosketus ja saunominen ovat parhaita stressilääkkeitä.
  • Vähennä hälyä. Palautumisessa luonnonrauha on tärkeää ja sen merkitys kasvaa koko ajan.
  • Tankkaa elämyksiä. Arjen ei tarvitse olla elämyshakuista, keskity niihin vaikka teatterimatkoilla kaupungissa.
  • Nouse pilviin. Innostu, haaveile - vaikka matkoista tai juhlista läheisten kesken.
  • Rauhoitu Yhden päivän lepo ei riitä, lepää pari päivää työputken jälkeen.
Mitä jos et olisi koskaan aloittanut ihon rasvaamista? Tottuiko se tarvitsemaan kosteusvoidetta?
Mitä jos et olisi koskaan aloittanut ihon rasvaamista? Tottuiko se tarvitsemaan kosteusvoidetta?

Monet ovat kuulleet väitteen, jonka mukaan iho alkaa ”tottua” kauneustuotteisiin. Selvitimme ihotautien erikoislääkäriltä, onko väitteessä perää.

Jotkut uskovat, että iho tottuu esimerkiksi kosteusvoiteeseen niin, ettei sen käyttö enää tietyn ajan jälkeen hyödytä.

Onko näin, ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund lääkärikeskus Mehiläisestä?

”Ei ole. Puhumme lääketieteessä takyfylaksiasta, joka tarkoittaa, että tuotteen teho heikkenee toistuvassa käytössä. Se, että iho tottuisi kosteusvoiteeseen, voiteen teho jotenkin häviäisi eikä sitä enää voisi käyttää, on vailla tieteellistä pohjaa. Se ei oikeasti pidä paikkaansa."

Entä pitäisikö tuotteita vaihdella?

"Jos jokin kosteusvoide toimii sinusta hyvin ja tykkäät siitä, ei sitä tarvitse vain vaihtamisen ilosta vaihtaa. Eri asia on, jos vaikka kesällä ja talvella haluaa käyttää eri tuotetta tai jos ihon ominaisuudet joskus tarvitsevat tiettyä ja joskus jotain toista. Toki tuotteita voi vaihdella.”

Voiko iho tottua johonkin tuotteeseen niin, ettei siitä voi enää luopua, vaan sitä pitääkin aloitettuaan käyttää aina?

”Joskus voi käydä niin. Esimerkiksi sellainen tutkimus on tehty, että oliiviöljy kuivattaa ihoa. Kaikki öljyt eivät automaattisesti ole hyviä iholle. Myös jotkin huulivoiteet tuntuvat sellaisilta, ettei niiden käyttöä voi lopettaa. Vaikka niissä on öljyä, ne todellisuudessa kuivattavat ihoa.”

Voiko jollain keinolla kuitenkin päästä esimerkiksi huulirasvan jatkuvasta käytöstä?

”Lääkäri voi määrätä sellaisen tuotteen, jolla jatkuvasta huulten rasvaamisesta pääsee eroon ja joka korjaa ihoa niin, ettei se enää oireile. Apteekeista löytyy käsikauppapuoleltakin miellyttäviä ja hyviä huulirasvoja, jotka on tarkoitettu kuiville huulille.”
 

Pahin ryppyjen aiheuttaja on auringon UV-säteily.
Pahin ryppyjen aiheuttaja on auringon UV-säteily.

Heleän ja hyvinvoivan ihon tavoittelijat ovat tottuneet kuulemaan nämä kaksi neuvoa: juo paljon vettä ja käytä kosteusvoidetta. Jos iho tuntuu hyvältä, rasvaus saattaa tuntua turhalta. Tarvitseeko ihoa todella rasvata? Mitä tapahtuu, jos ei käytä edes perusvoidetta?

Kosteusvoiteen tehtävä on nimensä mukaisesti kosteuttaa ihoa, ettei se kuivu liikaa.

Arkiympäristössämme on paljon ihoa kuivattavia tekijöitä: käydään uimassa, treenataan salilla, seisotaan suihkussa, pestään käsiä. Myös jotkin meikit saattavat kuivattaa ihoa.

Ihon kuivuminen on yksilöllistä, eivätkä kaikki tarvitse välttämättä kosteusvoidetta, sanoo ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund lääkärikeskus Mehiläisestä. Useimmat kuitenkin hyötyvät kosteusvoiteesta, erityisesti talvella.

Harva pärjää täysin ilman kosteusvoidetta.

”Iho vähän paksunee kesällä suojautuakseen auringon ultraviolettisäteilyltä, ja silloin se haihduttaa vähemmän. Kun pakkaset kuivattavat ihoa, huoneilma on kuiva eikä aurinkoa ole, harva pärjää täysin ilman kosteusvoidetta.”  

Ryppyjen syntyminen ei liity kosteusvoiteisiin 

Voiko sitten olla haitallista, jos jättää rasvailut sikseen eikä käytä edes perusvoidetta? 

Mitään suoranaisen vaarallista siitä ei normaali-ihoiselle aiheudu, vakuuttaa Kyrklund. Toki jos kärsii esimerkiksi atopiasta, rasvaamista ei kannata unohtaa. 

”Joka neljäs suomalainen on atoopikko. Jos iho pääsee todella kuivumaan, se tulehtuu ja seurauksena voi olla atooppinen ihottuma.”

Tärkein ryppyjen aiheuttaja on UV-säteily.

Joidenkin kosteusvoiteiden sanotaan lisäävän ihon kimmoisuutta ja ehkäisevän ryppyjen ja juonteiden syntymistä. Monet saattavatkin miettiä, tuleeko heille aikaisemmin ryppyjä, jos syystä tai toisesta kosteusvoiteet ovat jääneet käyttämättä. 

Kyrklund vakuuttaa, että rypyt johtuvat pääasiassa muista asioista kuin kosteusvoiteen puutteesta.

”Tärkein ryppyjen aiheuttaja on valon UV-säteily. Jos on huolissaan rypyistä, niin aurinkosuoja on tärkein keino niitä vastaan. Toki jos iho on hirveän kuiva, kuten atoopikoilla, se tulee uurteiseksi. Silloin iho voi näyttää hieman ryppyiseltä.”  

Miesten iho on 25 prosenttia paksumpi kuin naisten.

Eiväthän miehetkään käytä kosteusvoidetta?

Kovin monen miehen kylppärituotteista ei kosteusvoidetta löydy, ja silti heidän ihonsa näyttää sileältä ja tasapainoiselta. Mitä miehet tekevät eri lailla kuin naiset, kun he eivät näytä kosteusvoidetta tarvitsevan?

Miesten ihon koostumus on erilainen, sanoo Kyrklund.

”Miesten iho on noin 25 prosenttia paksumpi kuin naisilla. Miehillä on myös enemmän talirauhasia ja siis enemmän talineritystä. Miesten iho sietää kuivumista hieman paremmin kuin naisten iho.”