Aikuinen sitä vasta kiero onkin, kun kyseessä on karkkilakon kiertäminen.

Olen karkkilakossa, joka kestää jouluun saakka. Siis aattoon saakka. Vaikeaa tekee, mutta ainahan voi toimia näin.

1. Päätän, ettei lakko ole voimassa silloin, kun verensokerin laskemisen vuoksi joudun onnettomuusvaaraan. Saan siis syödä karkkia esimerkiksi ajaessani autoa pitkiä matkoja. Pitkä matka on yli kaksi tuntia.

2. Keksit eivät ole karkkeja. Eivät fasu-palat, suklaadominot eivätkä jaffa-keksit. Kekseihin luetaan myös geisha-keksit, suffeli-tryffeli -keksit ja marianne-keksit.

3. Piparit ovat keksejä. Ja piparkakkutalot. Ei väliä, vaikka ne olisi yltäkylläisesti koristeltu karkeilla. Keksejä ovat.

4. Jäätelö ei ole karkkia, vaan jälkiruoka. Se päälle saan laittaa kinuski- tai lakritsikastiketta tai itse tehtyjä kastikkeita.

5. Jos, ja kerran KUN, haluan valmistaa joululahjaksi itse valmistettuja karkkeja, on minun tietysti maisteltava niitä. Enhän muuten voi olla varma, onnistuvatko ne varmasti.

Kerro omista karkkilakkokokemuksistasi.

Vai haluatko pysyvästi irti sokerikoukusta?