Oletko vielä kiinni ex-puolisossasi? Huonompi homma, sillä olet muiden mielestä aika kökkö saalis sinkkumarkkinoilla. Sen sijaan puutteet seksitaidoissa eivät ole niin paha syy.

Varmin tapa saada pakit parisuhdemarkkinoilla on vielä roikkua kiinni ex-puolisossa. Myös kuralla oleva talous ja ei-miellyttävä ulkonäkö laskevat osakkeitasi eniten.

Sen sijaan puutteet sänkyhommissa tai hankalatkaan lapset eivät ole ensimmäinen syy karsia sinut heti kättelyssä.

Laastarisuhde – ei kiitos

Kodin Kuvalehti pyysi netissä vastaamaan kysymyksiin teemalla: Oletko sinkku ja ronkeli vai parisuhteessa ja ronkeli?

Vastaajissa on sekä ronkeleita että vähemmän ronkeleita.

”En kaipaa laastarisuhteita, vaan älykästä kumppanuutta. Omavarainen ja itsellinen. Oma talo ja omat harrastukset ja oma elämä.” (Nainen 40+)

”Pitkä, komea, fiksu, koulutettu, tyylikäs, jalat maassa, enintään kolme vuotta vanhempi, sosiaalinen ja huumorintajuinen. Vaadin koska voin. ;)” (Nainen 20+)

”Vähissä on vaatimukset, hyvä kun saa ruokaa pöytään, eikä pahemmin kiukuttele.” (Mies 60+)

Unelma prinssistä elää edelleen

Toive sen oman prinssin tai kuningattaren löytymisestä elää vahvana. Mutta sitä ehdottoman oikeaa odotellessa hyvin monelle kelpaa vähän huonompikin vaihtoehto.

51 % haluaa vain sen oikean.

43 % odottaa yhä sitä oikeaa mutta välillä tyytyy huonompaankin kumppaniin.

6 % on sitä mieltä, että ei voisi vähempää kiinnostaa mikään kumppani.

Unelmakumppanuus toki merkitsee aivan tavallisiakin asioita ja hyvin paljon myös henkistä yhteyttä.

”Tärkeintä on olla samalla aaltopituudella ja olisi myös hyvä olla samanlainen elämänkatsomus ja arvomaailma.” (Nainen 40+)

”Miellyttävät kasvot ja olemus. Mies ei saa olla liian laiha eikä liian pumpattu. Tavallinen mukava mies, joka haluaa sitoutua.” (Nainen 20+)

”Kumppanin pitäisi olla sielunkaveri, jonka kanssa voi keskustella ja harrastaa. Kuitenkin oltava itsenäinen ja antaa tilaa minullekin.” (Nainen 50+)

”Haluan kumppanin, jonka kanssa voin tuntea oloni turvalliseksi. Kompromisseja täytyy osata tehdä ja myös toisen huomiointi on tärkeää. Seksuaalinen jännite on ehkä tärkein vaatimus.” (Nainen 20+)

Seksi ei ratkaisekaan kaikkea – eikä tanssitaito

Seksi ei ole kuitenkaan se suurin syy, mikä karsii heti ensimmäisenä muuten lupaavan ehdokkaan. Vain 5 % vastaajista on sitä mieltä, että kippaisi kumppanikokelaan hetimmiten, jos sänkyhommissa ilmenee puutteita.

Saman verran (5%) vastauksia kerää väite: Hänellä on lapsia tai hankalat lapset tai väärän ikäiset lapset.

Eniten karsintaa aiheuttaa, jos toinen on vielä kiinni eksässään (38%).

Seuraava pudottaja on ulkonäkö eli jos toinen on esimerkiksi liian lihava tai laiha, pitkä tai pätkä (25 %).

Kolmanneksi eniten pudotusääniä saa kohta: Talousasiat ovat kuralla (13%).

Sen sijaan huono pukeutuminen tai tanssitaito sekä väärät harrastukset ja kulttuuriharrastusten tai yleensä harrastusten puuttuminen eivät ole syy karsia kumppaniehdokkaita (1,3 %).

Muita perusteita ovat muun muassa: epätoivoisuus, epävarmuus, naisviha, typeryys ja laiskuus.

Lue netistä myös:

Naiset etsivät yhä unelmien kumppania.

Hyvä ja terve parisuhde: 10 tärkeintä asiaa.

Väkivaltainen kumppani – ei!

Pitkä parisuhde ja 20 pientä tärkeää sanaa.

20 prosenttia suomalaisista isovanhemmista ei ole yhteydessä lapsenlapsiinsa. Moni heistä haluaisi, mutta ei saa.

Väestöliittoon saapuvien kirjeiden, sähköpostien ja puheluiden perusteella nämä ovat 10 yleisintä syytä, joiden vuoksi isovanhempi ajattelee, ettei hän kelpaa lapsenlapsilleen:

  1. Puutun kuulemma liikaa perheen asioihin, vaikka yritän olla hienotunteinen.
  2. Lapsi ja hänen puolisonsa kommentoivat, etten osaa hoitaa heidän lapsiaan oikein. Teen aina jonkun virheen, vaikka yritän noudattaa heidän ohjeitaan.
  3. Miniä kelpuuttaa vain omat vanhempansa isovanhemmiksi. Minä en osaa mitään ja olen vanhanaikainen.
  4. Lapselle tuli avioero, ja hänen entinen kumppaninsa päätti katkaista yhteydenpidon minuunkin.
  5. Minusta ei ole mitään iloa. En ole isovanhempana tarvittu enkä toivottu.
  6. Olin liikaa poissa ja tein töitä, kun lapset olivat pieniä. Nyt lapsi ajattelee, etten osaa olla lapsenlapsenkaan kanssa.
  7. Minulla on tiukka taloudellinen tilanne, toisen puolen isovanhemmat ovat ylivertaisia hankintojen ja lahjojen suhteen.
  8. En ymmärrä nykytekniikasta mitään, älypuhelimista ja muusta, ja lapsenlapset suhtautuvat minuun halveksuen.
  9. Minun on vaikea liikkua lasten kanssa, en  pysty tarjoamaan virikkeitä lapsenlapsille, viemään vaikka puistoon tai teatteriin.
  10. Koti on liian pieni, joten lapsenlapset eivät voi tulla yökylään, kun eivät saa omaa huonetta.

Asiantuntijana perhesuhteiden asiantuntija, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa Väestöliiton Vanhemmuus-tiimistä. Väestöliiton verkkosivut isovanhemmille löytyvät täältä

Anna Taipale kirjoitti kirjan itsensä arvostamisesta. "Aiemmin ajattelin, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti."

Anna Taipale, Sydänjuttu-kirjasi kehottaa suhtautumaan itseensä lempeästi. Miksi se on niin tärkeää?

”Jos haluaa tehdä innostavia asioita, voida levollisemmin ja toteuttaa unelmiaan, on hirveän tärkeää suhtautua myönteisesti itseensä. Moni ajattelee huomaamattaan, että ei voi, pysty tai kehtaa. Sen ei tarvitse olla niin.

Ein sanominen on meille vaikeaa, ja moni tuskailee sen kanssa, ettei osaa vetää omia rajojaan. Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei? Teen silloin tilaa jollekin ihanalle.

Suhde itseen vaikuttaa ihan kaikkeen. Olen aiemmin kärvistellyt parisuhteissa, joissa on ollut hirveitä mustasukkaisuuskärhämiä. Olen ajatellut, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa miestäni. Ymmärsin, että se ei ole sitä, mitä haluan. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti missään asiassa.”

”Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei?”

Miksi itselle on joskus niin vaikea olla kiva?

”Kielteinen ajattelu on opittu tapa. Aivojen vanhin osa, liskoaivot, on kehittynyt kalkuloimaan uhkia ja vaaroja. Se toimii edelleen niin.

Aivojen hermoradat ovat tottuneet tuottamaan tietynlaisia ajatuksia. Kun tiedostaa, millaista oma sisäinen puhe on, voi oppia puhumaan itselleen kannustavasti.”

Miten itse onnistuit muuttamaan ajattelutapaasi?

”Olen työskennellyt itseni kanssa vuosia ja opetellut kannustamaan itseäni. Olen itse oman hyvinvointini paras asiantuntija. Toiset voivat tukea ja peilata, mutta minä saan itse valita, kuinka itseeni suhtaudun.”

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 21/2017.