Hyvä äiti välittää ja rakastaa, mutta pitää huolta itsestäänkin. Lue, mitä kaikkea nykyäideiltä odotetaan.

Kodin Kuvalehti teki 1970-luvulla "Hyvä perheenäiti" -kyselyn, jossa etsittiin perheenäidin tärkeimpiä ominaisuuksia.

Uusimme sen samoin kysymyksin 2000-luvulla, 40 vuotta myöhemmin. Samalla tarjosimme tilaisuuden kertoa omin sanoin, mitä vastaajat ajattelevat perheenäidin tärkeimmistä ominaisuuksista.

Lue tästä tämän hetken ajatuksia ja odotuksia.

Millainen on hyvä perheenäiti?

”Äiti välittää, rakastaa, hoivaa ja paijaa. Osaa olla turvallinen aikuinen lapsen hätätilanteissa. Hyvä perheenäiti on edelleen myös itsenäinen ihminen, ei vain äiti.”

”Ei välitä, jos asunto ei ole tip top. Tekee lasten kanssa yhdessä jotain kivaa: leipoo, askartelee, ulkoilee. Ottaa lapsia välillä syliin.”

”Antaa kaikille tilaa ja mahdollisuuden osallistua: ei siis omi kotitöitä itselleen, vaan opettaa lapsensakin huolehtimaan niistä. Ymmärtää, että asioita voi tehdä monella tapaa, eikä kaikkea tarvitse tehdä itse.”

”Hyvä äiti on sellainen kuin itse olen ollut. Maailman paras äiti kolmelle lapselleni.”

”Hän haluaa antaa rakkautta, ruokaa ja huolenpitoa. Haluaa vapaa-ajalla aidosti tehdä perheensä kanssa jotain yhdessä.”

”Pitää huolta lapsista ja miehestä mutta myös itsestään. Kunnioittaa, kuuntelee, auttaa, uskoo ja rakastaa. Luo rajat ja opettaa tavat ja arvot. Ei hylkää koskaan ja on kiinnostunut perheen hyvinvoinnista. Minä olen juuri tällainen äiti.”

”Hyvä äiti ei ole marttyyri eikä itsekäs prinsessa, vaan aikuinen ihminen.”

”Hyvän perheenäidin kodissa ei tarvitse olla siistiä, mutta lämmin tunnelma siellä on.”

”Rentoutuu harrastusten parissa myös kodin ulkopuolella. Lähtee miehensä kanssa ulos tuulettumaan, kun lastenhoitaja on saatu paikalle.”

”Hoitaa lapset itse kotona, jos mahdollista. Valmistaa itse ateriat ja leivonnaiset. On koko kodin sydän.”

”Hyvä äiti ei ohjaile lapsia omien toteutumattomien toiveidensa mukaisesti.”

”Huumorintajuinen ja lapsille rajoja ja rakkautta antava. Eli kaikkea sitä, mitä en itse mielestäni ole osannut olla.”

”Hyödyntää ruuanloputkin. Ei pese vajaita koneellisia pyykkejä tai astioita. Käyttää tarjoukset hyväksi. Kutoo neuleet perheelle. Käy kirpparilla tekemässä löytöjä. Pitää säästössä rahaa pahan päivän varalle. Tarpeen tulleen osaa ottaa levon kannalta ja silloin voi käyttää valmisaterioitakin.”

”Kiltti lapsille! Se on kaikkein tärkeintä.”

”Tärkeinä hyvän perheenäidin ominaisuuksina pidän kärsivällisyyttä ja armollisuutta, myös itseään ja omaa äitiyttään kohtaan. Ei noutopizza silloin tällöin tee kenestäkään huonompaa äitiä. Maalaisjärkeä on syytä käyttää.”

”Hyvään perheenäitiin pätevät samat vaatimukset kuin hyvään perheenisään. Hyvä vanhempi on sopivasti kaikkea: osaa kokata ja innostaa lapsia arvostamaan hyvää ruokaa. Rento, mutta osaa asettaa rajoja ja pitää niistä kiinni. Hyvä vanhempi luo kotiin avoimen, hyväksyvän ja toisia kunnioittavan ilmapiirin.”

”Tärkein asia kaikista on, että hyvä äiti ei satuta tai käytä ruumiillista väkivaltaa. Hyvä äiti osaa pyytää anteeksi lapsiltaan, jos on käyttäytynyt huonosti.”

”Hyvän äidin ei tarvitse olla "yleiskone" eikä talousihme.”

”Äiti on se, jota voi halata sanomatta mitään, tietäen, ettei tarvitse irrottaa. Se joka auttaa pyytämättäkin. Joka rakastaa, vaikka välillä raivoaisi.”

Lue myös:

Tällainen on hyvä perheenäiti - lue kyselyn tulokset

Näin selviät myyjäisistä, äiti!

Tutkimusten mukaan uskottomuus on erojen yleisin yksittäinen syy.
Tutkimusten mukaan uskottomuus on erojen yleisin yksittäinen syy.

Harva suomalaisista hyväksyy syrjähypyt, eikä uskottoman ole välttämättä helppo tunnustaa edes itselleen, että hän pettää puolisoaan. Siksi hän turvautuu usein ajatusrakennelmiin, joilla hän perustelee ja oikeuttaa salasuhteet.

Pettäminen ei ole yleistynyt, vaikka julkisesta keskustelusta voisi usein toisin päätellä. Päinvastoin: Finsex-tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin parisuhdeuskollista kansaa. Asenteet ovat itse asiassa tiukentuneet ja uskottomuus vähentynyt 2000-luvulla. Harva hyväksyy syrjähypyt.

Nykyisessä parisuhteessa ainakin kerran on pettänyt 18 prosenttia miehistä ja 11 prosenttia naisista, tietokirjailija Tuija Säteri kertoo. Finsex-tutkimuksen mukaan pettäjämiehillä on yleensä ollut useampia vieraita seksipartnereita, kun taas puolisoaan pettäneillä naisilla on useimmiten ollut vain yksi salarakas.

Ihmisen ei ole välttämättä helppo tunnustaa edes itselleen, että hän pettää puolisoaan. Hän voikin turvautua ajatusrakennelmiin, joilla hän perustelee ja oikeuttaa salaiset suhteet itselleen, Säteri sanoo.

Säteri perehtyi neljän vuoden ajan aiheeseen tutkimalla, millaisena uskottomuus näyttäytyy netin keskustelupalstoilla.

”Vaikka pettäjän omatunto kolkuttaisi, hän ei aina lopeta. Hän voi uskoa, että omaan pettämiseen on perusteet ja oikeutus.”

Säterin tuoreen Pettäminen, salarakkaus ja uskottomuus – pimeät parisuhteet internetin aikakaudella -tietokirjan (Aula & Co) perusteella pettäjillä on useita tapoja perustella uskottomuutensa.

Tässä neljä yleistä pettäjän selitystä:

1. ”Ei ole tarkoitus loukata ketään.”

”Uskoton voi ajatella, että jos puoliso ei tiedä mitään, hän ei voi loukkaantua”, Säteri sanoo.

Jos uskoo näin, voi olla on vaikea ymmärtää kumppanin tunteita uskottomuuden paljastuessa.

”Monella näyttäisi heti käryn jälkeen olevan vajavainen ymmärrys siitä, kuinka syvästi uskottomuus kumppania loukkasi”, Säteri sanoo.

Tutkimusten mukaan useimmat parit haluavat pelastaa liittonsa ja yrittävät yhdessä korjata luottamuksen.

Uskottomuuden paljastuminen on melkein aina sokki petetylle. Paljastuminen aiheuttaa usein parisuhdekriisin, joka näkyy luottamuspulana ja epävarmuutena. Ylipääseminen vaatii aikaa ja asian käsittelyä, molempien sitoutumista liiton uudelleenrakentamiseen.

Tutkimusten mukaan useimmat parit haluavat pelastaa liittonsa ja yrittävät yhdessä korjata luottamuksen. Mutta uskottomuus voi myös rikkoa suhteen lopullisesti. Uskottomuus onkin erojen yleisin yksittäinen syy.

2. ”Elämä ei ole mustavalkoista.”

Moni pettäjä kirjoittaa Säterin mukaan netissä, ettei elämä ole mustavalkoista.

 ”Osa uskottomista kirjoittaa jopa vastustavansa uskottomuutta, mutta että omassa elämässä on nyt väliaikainen poikkeus. Omassa elämässä on sillä hetkellä jotain poikkeavaa, jonka vuoksi uskollisuusperiaate ei päde”, Säteri kertoo.

Suurin osa ensikertalaisista katuu ja häpeää ”mokaansa”, johon alkoholilla on yleensä ollut osuutta. Tilaisuus on tehnyt varkaan tai vienyt mukanaan.

”Pettämisestä kirjoitetaan usein itsestä pois osoittavalla tavalla: ajauduin, sorruin, tunteet veivät”, Säteri sanoo.

”Mihin tahansa omaan selitysmalliin on helppo uskoa, kun ei kysy petetyn kumppanin mielipidettä.”

Hairahduksen lisäksi päätös olla uskoton voi olla myös hidas prosessi, jossa oma ajatusmaailma muuttuu ajan kanssa. Pettämisestä voi tulla kerta kerran jälkeen helpompaa.

”Uskottomuuskierteessä etenevän ihmisen moraali näyttää venyvän kuin kuminauha. Omat pettämiset on helppo oikeuttaa luomalla itse moraalinsa ajattelurakenteita. Mihin tahansa omaan selitysmalliin on helppo uskoa, kun ei kysy petetyn kumppanin mielipidettä.”

Uskoton voi perustella toimintaansa myös niin, että salasuhteen avulla hän jaksaa liittoaan ja arkeaan – että hän on itse asiassa jopa parempi tyyppi kotona.

3. ”Kerranhan täällä vain eletään.”

Nettikeskusteluissa viljellään Säterin mukaan kliseisiä ajatelmia, kuten ”jokaisella on oikeus elää omaa elämääns䐔. Uskottomalle salasuhde voi olla kutkuttava ja koukuttava irtiotto arjesta.

Pieni osa on Säterin mukaan tapapettäjiä, joilla voi olla ikään kuin kaksi eri persoonallisuutta: rehtinä pidetty kotiminä ja peliminä.

”Tapa- tai sarjapettäjä toimii puolisonsa selän takana ilman tunnontuskia. Tapapettäjä voi elää vuosikausia kaksoiselämää, hänellä voi olla monia sala- tai irtosuhteita. Pettäminen on hänelle kuin elämäntapa ja joillekin jopa riippuvuuden kaltainen koukku.”

4. ”Tarvitsen seksiä enemmän kuin puolisoni.”

”On pinttynyt käsitys, että uskottomuus johtuisi huonosta tai ongelmallisesta parisuhteesta. Joskus näin onkin”, Säteri sanoo.

 Seksi on nettikeskusteluissa yleisin perustelu uskottomuuteen.

”Osa väittää, että ihmiset eivät olisi biologisesti yksiavioisia. Se on silti mielipide, ei tieteellinen totuus.”

”Pettäjät puolustautuvat  usein sillä, että pariseksissä on ongelmia ja että puoliso on niihin syypää. Moni kirjoittaa, että on hyväksyttävää pettää, jos oma puoliso haluaisi seksiä itseä vähemmän tai torjuisi.”

Joidenkin mielestä uskottomuus jopa kuuluu lajiominaisuuksiimme.

”Osa väittää, että ihmiset eivät olisi biologisesti yksiavioisia. Se on silti mielipide, ei tieteellinen totuus, ja yksiavioisesti eläviä ihmisiä on enemmän kuin monisuhteisia. Yksiavioisuus voidaan myös ymmärtää monin eri tavoin”, Säteri sanoo.

5. ”Tämä on oma asiani eikä koske lapsiani!”

Säterin mukaan uskottomat eivät juuri osallistu netin uskottomuuskeskusteluihin, jotka koskevat lapsia.

”Kun uskottomuus on yhä piilossa, asian ei käsitetä liittyvän lapsiin. Ajatus siitä, että lapset edes välillisesti kärsisivät, voi kai olla liian tuskallinen. Jos uskottomat osallistuvat lapsikeskusteluihin, he kirjoittavat, että tämä asia ei koske lapsia millään tavalla.”

”Lapsi voi syyllistää itseäänkin eikä välttämättä puhu kenellekään pahoinvoinnistaan.”

Säterin mukaan netin keskustelupalstoilta kuitenkin selviää, että lapset pohtivat vanhempiensa salattuja suhteita.

”Jo varhaisnuoret voivat kirjoittaa nettiin esimerkiksi siitä, että he ovat nähneet vanhempiensa intiimiviestintää tai tietävät salasuhteesta. Se on rankka kokemus lapselle. Lapsi voi syyllistää itseäänkin eikä välttämättä puhu kenellekään pahoinvoinnistaan.”

Moni avautuu keskustelupalstoilla vielä aikuisenakin siitä, millaisen muiston vanhempien parisuhdekriisi jätti.

”Yleensä uskottoman ja kolmannen osapuolen ei ole tarkoitus loukata ketään. Silti uskottomuus voi aiheuttaa kärsimystä sekä osallisten että heidän läheistensä elämään. Sen riskin pettäjä aina ottaa.”

Lue lisää aiheesta. Pääset lukemaan jutun, jos olet tilaaja tai teet kuukauden maksuttoman koetilauksen.

 

 

 

Tutkimusten mukaan valtaosa pareista yrittää korjata liittonsa, kun uskottomuus ensi kerran paljastuu.
Tutkimusten mukaan valtaosa pareista yrittää korjata liittonsa, kun uskottomuus ensi kerran paljastuu.

Uskottomuus on iso kriisi, mutta suurin osa pareista haluaa pelastaa liittonsa. ”Kriisit päättyvät aina lopulta ja voivat johtaa entistä parempaan elämään”, asiantuntija sanoo.

Kaikki pettävät – tai ainakin tosi monet. Näin kuulee usein väitettävän, mutta itse asiassa enemmistö suomalaisista on hyvin parisuhdeuskollisia. Miehistä 18 prosenttia on pettänyt nykyistä kumppaniaan, naisista 11, kertoo Finsex-tutkimus. Asenteet ovat tiukentuneet ja uskottomuus vähentynyt...