Jos lykkäsit tiskausta lukeaksesi tämän jutun, et välttämättä ole vitkuttelija.
Huomaatko selaavasi nettiä, vaikka pitäisi tehdä töitä? Oletko lykännyt varaston siivousta noin neljä kertaa tällä viikolla? Älä huoli: niin me kaikki. Jokainen vitkuttelee joskus, mutta vain joka viides aikuisista on kroonisia vitkuttelijoita, sanoo amerikkalainen psykologian professori Joseph Ferrari. Taipumus lykätä asioiden tekemistä vaikuttaa kroonisten vitkuttelijoiden arkeen, työhön ja ihmissuhteisiin.
Nämä seitsemän väärää uskomusta vitkuttelusta voit Ferrarin mukaan unohtaa nyt.
1. Vitkuttelussa on kyse ajanhallinnan ongelmista.
Joseph Ferrarin mukaan asioiden lykkäämisessä ei ole kyse siitä, ettei hidastelija osaisi hallita aikaansa. Vitkuttelija ei vain pidä toisten aikaa yhtä tärkeänä kuin omaansa.
2. Vitkuttelu johtuu siitä, ettet ole itsevarma.
Vitkuttelija ei lykkää tehtäviä, koska on huolissaan onnistumisestaan. Kyse on sosiaalisesta epävarmuudesta: vitkuttelija ajattelee, että ellei hän saa hommaa loppuun, toiset eivät voi arvostella hänen suoritustaan. Hän haluaa mieluummin, että muut pitävät häntä laiskana kuin taitamattomana. Kun asiaa ei tee loppuun, on kuvitteellinen mahdollisuus, että lopputulos voisi olla loistava.
3. Vitkuttelu viivästyttää päätöksentekoa
Hyvä johtaja odottaa ja kerää tietoa ennen kuin tekee päätöksen. Vitkuttelija puolestaan välttelee päätöksentekoa kokonaan, jotta ei olisi vastuussa lopputuloksesta.
4. Vitkuttelu johtuu siitä, että elämä on kiireisempää kuin ennen.
Oli elämä kiireistä ennenkin: pellot piti kyntää, katto korjata ja koti siivota. Nyt tehtävät ovat toki erilaisia, mutta ei niitä sen enempää ole. Viikossa on aina ollut samat 168 tuntia kuin nytkin. Meillä ei ole sen enempää tai vähempää tehtävää kuin kenelläkään muulla vuosien saatossa, sanoo professori Ferrari.
5. Vitkuttelu on perinnöllistä.
Vitkuttelu ei siirry geeneissä. Se johtuu kasvatuksesta ja ympäristöstä: asioiden lykkäämisen voi ehkä oppia vanhemmiltaan, mutta perinnöllistä se ei ole.
6. Teknologia on pahentanut vitkuttelua.
Professori Ferraria haastateltiin jo vuonna 2006 siitä, onko herätyskellon torkkunappula ollut ensimmäinen askel vitkuttelun lisääntymiseen. Kyse ei kuitenkaan ole torkkunapista, älypuhelimesta tai autosta, vaan ihmisestä. Keksimme keinon väärinkäyttää teknologiaa ja teemme laitteista tekosyyn sille, ettemme saa asioita aikaiseksi.
7. Vanhat ihmiset vitkuttelevat vähemmän.
Yhdysvalloissa on tutkittu, että 70 prosenttia yliopisto-opiskelijoista vitkuttelee ja että 20 prosenttia aikuisista on kroonisia vitkuttelijoita. Se ei ikävä kyllä kuitenkaan tarkoita, että vitkuttelusta voi parantua. Opiskelija saattaa lykätä koulutehtävien tekemistä, mutta olla kesätöissä ahkera ja tehokas. Ne krooniset vitkuttelijat sen sijaan vitkuttelevat myös vanhoina.
Lähde: Fastcompany.com
