
”Hei, ystäväni.
Uskallan kutsua sinua ystäväksi, vaikka olemme tunteneet vasta vuoden.
Kiitos, että sain tutustua sinuun tämän menneen vuoden aikana, joka kenties oli sinulle tähänastisen elämäsi merkityksellisin.
Nimeäsi en tässä verkkoon tulevassa kirjeessäni mainitse, koska niin nimenomaan toivoit.
Sain kuulla sinusta ensimmäisen kerran, kun olit vastikään päättänyt lopettaa päihteiden käytön. Päihdetaustasi oli rankka. Erilaisten aineiden ja viimeksi alkoholin käyttöä oli jatkunut lähes kaksi vuosikymmentä, käytännössä lapsesta saakka.
”Jouduit päättämään minuutti kerrallaan, että nyt en juo, nyt en käytä huumeita.”
Vuoden aikana kävin tapaamassa sinua kahdesti, ja puhelimessa puhuimme monta kertaa.
Kerroit hirvittävistä hetkistä, joiden aikana jouduit päättämään minuutti kerrallaan, että nyt en juo, nyt en käytä huumeita. Niissä tilanteissa sinusta kasvoi esiin taistelija.
Kerroit myös hyvistä hetkistä. Tärkeistä ihmisistä, joita ilman raitistumisesta ei omien sanojesi mukaan olisi tullut mitään.
Puhuit puolisostasi, äidistäsi, vertaistukiryhmästä ja sen mukana saamastasi vertaistukikummista.
Kerroit perheeseen tulleesta koiranpennusta, jonka hyvinvoinnista huolehdit hellästi ja joka sai sinut nauramaan joka päivä.
”Tunsin suunnatonta helpotusta joka kerta, kun näin viestissäsi hymiön.”
Ennen puhelua lähetin sinulle aina tekstiviestin, jossa kysyin, voinko soittaa. Vastasit aina nopeasti, että soita vain, ja liitit viestiisi iloisen hymiön.
Tunnustan sen tässä: tunsin suunnatonta helpotusta joka kerta, kun näin viestissäsi hymiön. Siitä tiesin, että sinulle kuuluu kaikista vaikeuksista huolimatta hyvää.
”Et yhtä ainutta kertaa puhunut pahaa kenestäkään.”
Milloinkaan, et yhtä ainutta kertaa puhunut pahaa kenestäkään. Se teki minuun syvän vaikutuksen.
Et syyttänyt ketään siitä, että olit aikoinasi alkanut käyttää päihteitä ja elämä meni sen jälkeen, niin kuin se meni. Päinvastoin: toivoit, että tarinasi auttaisi muita päihteiden kanssa kamppailevia, antaisi heille toivoa.
’Haluan ajatella, että silläkin on jokin arvo, että olen joutunut kokemaan sellaisia asioita’, sinä sanoit.
Kiitos, että sain tarinasi kertoa.”
Lue juttu ensimmäisestä raittiista vuodesta Kodin Kuvalehdestä 1/2025. Tilaajana voit lukea kaikki lehdet täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.