Suurten ikäluokkien lasten mielenmaisema voi löytyä sukumökiltä, sanoo erikoistutkija Kati Pitkänen. Mutta jaksaako uusi sukupolvi alkeellisia oloja?
Suuret ikäluokat omistavat Suomen mökit: keskimäärin suomalaismökin omistaja on 62-vuotias. Mökillä käyvät kuitenkin myös omistajien aikuiset lapset, ja suvun kesäpaikka saattaa olla tärkeämpi osa ihmisen mielenmaisemaa kuin oma koti.
”Asunnot vaihtuvat, mutta suvun kesäpaikka pysyy”, sanoo mökkeilyyn perehtynyt erikoistutkija Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta.
Pysyvältä näyttää myös miesten ja naisten työnjako mökeillä.
”Miesten töitä ovat tyypillisesti vaarallisiksi mielletyt puuhat, kuten grillaus ja halonhakkuu”, Pitkänen sanoo.
”Mökeillä pyritään vaalimaan eräänlaista agraari-ihannetta. Se näkyy usein mökkien sisustuksessakin: on kärrynpyörää, keinutuolia ja pirttipöytää”, Pitkänen kuvaa.
Ihanne-elämään eivät kuulu laitteet
Mökkien varustetaso parantuu koko ajan, mutta asukkaat vaalivat yhä yksinkertaisen elämän ideaalia. Ainakin puheen tasolla, siis.
”Väitöskirjaa tehdessäni kävin monilla mökeillä. Aina kun kyselin, miten usein tv:tä katsellaan, isäntäväki kiiruhti vakuuttamaan, että se avataan vain isojen urheilukilpailujen aikaan”, Pitkänen sanoo.
Tutkijat ovat ennakoineet, että kaukaiset ja alkeelliset kesäpaikat autioituvat vähitellen.
”Yhtenäiskulttuurin paine sanelee mökkielämän ihanteen: se on laitteista vapaata, luonnonläheistä aikaa.”
Liian agraari ei saa olla
Nyt harvempi kuin joka kymmenes mökinomistaja on alle 40-vuotias. Jatkossa tilanne todennäköisesti muuttuu, kun mökit siirtyvät perintöinä nykyisten omistajien lapsille.
”On kiinnostava nähdä, säilyykö agraari-ihanne myös tuleville sukupolville.”
Se ainakin näyttää todennäköiseltä, että kovin agraarit mökit eivät säily.
”Ruotsalaistutkijat ovat ennakoineet, että kaukaiset ja alkeelliset kesäpaikat autioituvat vähitellen. Kaupungistuneiden perillisten tarmo ei välttämättä riitä niiden aktiiviseen ylläpitoon.”
