Kodin Kuvalehden lukijat ovat tehneet vuoden ajan runoja lehden numeroiden lauseita yhdistelemällä. Nämä runot kertovat itsensä arvostamisesta.

Ystävän kanssa
Perunanenäinen tyttö olen minä.
Onneksi iän myötä missikruunut menettävät merkityksensä.
Iloinen muistutus että elämä ei lopu nuoruuteen.
Kun olet sillä tuulella
kutsu ystävät kylään ja nauti.
- Lea Nieminen

Uutta kohti
Virheet on tehtävä itse.
Täydellisyys on vaaraksi.
Ihana, minä   
keskeneräinen
mutta rakas.
- Leila Nevalainen

Valon lapset
Minua naurattaa.
Taisin juuri hankkia itselleni sen elämän.
Ruuhkassa seisoessani tajuan, että selvisin.
Ihmettelemme matkalla jokaisen muurahaisen ja linnun.
Saa sataa, eikä taivas ole painava.
- Piia Lindroos

Virheiden puolesta
Täydellinen ei kenenkään
tarvitse olla.
Mitä jos tekisit vain
häpeämättömästi ja iloisesti
vanhoista verhoista pitkän rokkitakin.
- Aila Jokiniemi-Sorvali
 

Elämänmuutos
Lakata kuuntelemasta itseäni,
se olisi surullinen kohtalo.
Ehkä pistän kämpän myyntiin
ja lähdenkin
hiihtelemään eräsuksilla.
- Aila Jokiniemi-Sorvali
 

Vähän kunnioitusta
Sitten ymmärsin, ihan yhtäkkiä:
yksi osa minusta on jäänyt toteutumatta
Ketään ei auta luomutuote, joka jää käyttämättä. 
Opettelin kaiken uudestaan.
Vahvat aromit ja kermainen pehmeys löivät kättä.
Uusi single ilmestyy keväällä!
- Mervi Ala-Haavisto

 
Lue myös:

Viisi pientä runoa rakkaudesta