Tainalla, 36, on kammottava harrastus: ”Vieraidemme ensimmäinen reaktio on usein hetken hiljaisuus”

Taina, miten hurahdit makaabereihin esineisiin?

”10-vuotiaana pääsin isoäidin mukana Tammelan Hakkapeliitta-tapahtumaan. Histo­ria­tapahtuman henki ja siellä näkemäni vanhan ajan vaatteet tekivät minuun suuren vaikutuksen. Koulussa kiinnostus biologiaan ja historiaan kasvoi. Aloin haaveilla lasivitriinistä, jossa olisi täytetty eläin ja pari kalloa koristeena. Halusin saada kotiin keskiaikaista historian havinaa. Arvata saattaa, miten siinä kävi. Lopulta vitriiniin ei mahtunut enää kirjoja ollenkaan, kun erikoisuudet valtasivat alaa.

”Kallot, luut ja perhoset kertovat uteliaisuudestani ja kunnioituksestani luontoa kohtaan.”

Moni pitää makaabereja esineitä pelottavina ja luotaantyöntävinä, mutta itse koen vanhat lääketieteelliset esineet ja täytetyt eläimet kiehtovina paloina historiaa. Muun muassa käsin maalatut, lasiset silmäproteesit ovat uskomatonta taidetta, jolla on ollut suuri merkitys käyttäjälleen. Kallot, luut ja perhoset kertovat uteliaisuudestani ja kunnioituksestani luontoa kohtaan.”

Kollaasikokoelmaan löytyy kirppareilta ja huutokaupoista vähitellen uusia yksilöitä. Taulut ovat tulleet aikoinaan matkamuistoina kaukaa maailmalta.

Miten ystäväsi suhtautuvat kokoelmaasi?

”Jos kotiimme tulee käymään ensimmäistä kertaa, yleisin reaktio on hetken hiljaisuus. Sen jälkeen kuitenkin uteliaisuus voittaa. Minusta on kiva vastailla kysymyksiin esineistä. Varsinkin ystävien lapset ovat hyvin kiinnostuneita kaikesta, mihin heidän silmänsä osuu.

Avopuolison ensireaktio oli pitkä ’hmmm’. Sen jälkeen hän kertoi lapsena keräilleensä fossiileja ja kiviä. Ne ovat myös päätyneet vitriineihini.”

Lue koko juttu ja katso kuvat Kodin Kuvalehdestä 21/23. Tilaajana voit lukea haastattelut myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.