Oi, nuo liikuttavat, terhakat herkkutatit!
Oi, nuo liikuttavat, terhakat herkkutatit!

Tähän aikaan vuodesta metsä on tunteita täynnä. Tunnetko sinäkin nämä vannoutuneiden sienihullujen ilot, poltteet ja ahdistukset?

1. Läikähdys sydämessä, kun sieniryhmien seinille tai Instagramiin ilmestyvät ensimmäiset korvasieni- tai tattikuvat. Siitä tietää, että nyt on kiire omaan metsään.

2. Polte, joka iskee, kun kausi on päällä. Kun miettii kaikkia keinoja, miten metsään pääsisi mahdollisimman pian, eikä työnteostakaan meinaa tulla mitään.

3. Liikutus, kun pienet tatit kököttävät niin pulleina ja terhakkaina odottamassa poimijaa.

4. Ahdistus, kun ilta hämärtyy, kimppakyyti on lähdössä ja kotona nälkäiset suut odottavat – mutta sieniä vain riittää ja riittää ja riittää.

Se tunne, kun huomaa, että salaisella sienipaikalla on käyty.

5. Kauhu, kun huomaa, että omalla salaisella sienipaikalla on käyty. Maassa lojuu leikattuja jalkoja ja riivittyjä lakkeja tai – vielä kamalampaa – paikalta kohoaa parhaillaan toisen sienestäjän ahteri.

6. Kipu, joka tulee siitä, kun kantaa tuntikausia käsivarrellaan painavaa sienikoria. Tattikori painaa täytenä viidestä seitsemään kiloa. Jos koreja on kaksi, autolle paluusta tulee melkoinen lihaskuntotreeni.

7. Kutina, jonka toivoo olevan peräisin niskaa pitkin noruvasta hiestä – eikä hiusrajaa kohti mönkivästä hirvikärpäsestä.

Toukat, perskele!

8. Ärsytys, kun päältä niin hyvännäköinen sieni onkin ihan syöty. Toukat, perskele!

9. Riemastus, kun kaikkialla näkyy ensin vain käpyjä ja mädäntyneitä lehtiä ja sitten… hetkinen! Metsänpohjahan on täynnä suppiksia!

10. Huimaus, kun olet kerännyt suppilovahveroita koko päivän, perannut jättisaalista koko illan ja yöllä unta odottaessa suppikset vilisevät edelleen silmissäsi.

11. Alkukantainen tyytyväisyys, kun olet itse käynyt keräämässä ainekset metsästä ja tehnyt niistä perheelle soosin. Ihan sama, vaikka saisit syödä sen yksin.

12. Tuskanhiki, kun valmistaa ensi kertaa ruokaa juuri opettelemastaan sienilajista. Vaikka kaikki tuntomerkit olivat kohdallaan, mielessä pyörii, että olihan se nyt AIVAN varmasti sikurirousku eikä joku kauhea myrkkynääpikkä.

Voi ei, paras suppilovahverometsä on hakattu alas!

13. Raivo, sääli ja turhautuminen, kun huomaa, että paras suppilovahverometsä on hakattu alas ja jäljellä on raiskattu maailmanlopun maisema. Itkuksi pistää.

14. Ihan vain vähän vahingoniloinen helpotus, kun huikealta tattiapajalta palatessa vastaan tulee toinen sienestäjä tyhjän kopan kanssa.

15. Ilo, kun yksi maahan varisseista keltaisista koivunlehdistä onkin kantarelli.

16. Epäluulo, kun puoliso yrittää jo 30 avioliittovuoden jälkeen udella parhaan herkkutattiapajasi sijaintia.

17. Kihelmöivä jännitys, kun jätät auton hämäykseksi väärän metsätien varteen ja kierrät ojanpohjia pitkin ylimääräisen kilometrin, etteivät pensaiden takana mahdollisesti vakoilevat sienestäjät pystyisi jäljittämään sienipaikkaasi.

Olisiko sittenkin pitänyt jättää se viimeinen ämpärillinen metsään muiden poimittavaksi?

18. Verinen loukkaantuminen, jos joku on käynyt poimimassa kesän ensimmäiset kantarellit paikalta, jonka kaikki tietävät sinun kantarelliapajaksesi. Joo, jokamiehenoikeudet ovat hieno asia, mutta jossain menee raja.

19. Ahneuden, onnen ja katumuksen sekainen tunne, kun et millään malttanut lopettaa suppilovahveroiden keräämistä ja joskus aamuyöstä tajuat, ettet millään ehdi käsitellä niitä kaikkia, ennen kuin ne menevät pilalle. Olisiko sittenkin pitänyt jättää se viimeinen ämpärillinen metsään muiden poimittavaksi?

20. Saalistusvietti, joka saa kävelemään kaksi tuntia metsässä sieniä etsimässä, vaikka niistä ei näy vilaustakaan.

21. Mielihyvä, kun huomaat osaavasi lukea metsää. Koivikko? Sieltä saattaisi löytyä kantarelleja. Tiheä kuusikko? Siellä kenties lymyilee herkkutatteja. Nyt ollaan oikeiden asioiden ääressä!

22. Roope Ankka -fiilis, kun sienikori on täynnä tatteja ja lasket mielessäsi, minkä arvoinen saalis olisi rahassa. Hm, paljonkos japanilaiset maksaisivatkaan matsutakeista?

23. Lapsekas onnellisuus, joka pakottaa viisikymppisen naisen soittamaan metsästä isälle ja kertomaan, että nyt löytyi määrättömästi mustatorvisieniä ja juuri sellaisesta maastosta kuin aikoinaan neuvoitkin.

Kiitos hienosta saaliista, rakas metsä!

24. Typertynyt hämmästys, jos joku sanoo, ettei yhtään tykkää sienistä. Mitäh? Mitä kieltä tuo oikein puhuu?

25. Vielä typertyneempi hämmästys, jos joku ihmettelee, miten ihminen voi lähteä sienimetsään kipsi kädessä tai heti seuraavana päivänä sairaalasta kotiuduttuaan. Minne sitä sitten lähtisi?

26. Hätä, kun edessä on yhtäkkiä iso läntti torvisieniä mutta mukana ei ole minkäänlaista kassia eikä pussia. Onneksi on paita päällä ja paidassa helma, jonka mutkassa sienet voi kantaa kotiin.

27. Rentoutunut nautinto, kun saa talvella fiilistellä sienikirjojen parissa, rapistella pakkasesta sienipusseja sulamaan ja kertailla itsekseen, millainen sienivuosi olikaan.

28. Syvä kiitollisuus metsää kohtaan. Joskus sitä saattaa jopa ääneen kiittää hienosta saaliista. Jos joku eleelle nauraa, hän ei taatusti ole sieni-ihminen.

Vierailija

28 tunnetta, jotka vain todellinen sieni-ihminen tietää

Metsänomistajatar kirjoitti: Kohtaan 13 on pakko kommentoida, että Suomen metsäpinta-alasta hakataan vuosittain n. 2 %:a, joten turha niistä on harmistua. Itse metsänomistajana hoidan metsiäni, jotta ne eivät ole läpipääsemätöntä pusikkoa ja valokin pääsisi metsänpohjaan. Harvennuksesta (joka ei mikään rahasampo ole) nauttii myös marja- ja sienisato. Ja samalla muut metsäni käyttäjät. Laitan metsänhoitoon vuodessa paljon rahaa ja todellakin otan sieltä myös sadon sitten kun aika on. En tarvitse...
Lue kommentti
Deoksiribonukleiinihappo eli... DNA tietenkin!
Deoksiribonukleiinihappo eli... DNA tietenkin!

Vieläkö muistat osmoosin tai Arkhimedeen lain? Entä Japanin saaret tai Venäjän tsaarit? Lukijat kertovat, millaista nippelitietoa kouluvuosilta jäi käteen.

Inessa, elasta, illaan

Lähes kaikki muistavat kouluajoilta jonkin luettelon vain harvat ovat joskus tarvinneet sitä johonkin.

”Sanalla banaani muistin Venäjän tsaarien järjestyksen. Aleksanteri, Nikolai, Aleksanteri, Aleksanteri, Nikolai.” – Noora

”Inessa, elasta, illaan, adella, ablalta, allalle… Tällaisena versiona meille opetettiin, ja hyvin on jäänyt mieleen.” – Saila

”Tärkein oppi minulle epämusikaalisena oli se, kun seiskalla opin kitaran kielet seuraavan muistisäännön avulla: Esterin auto Datsun gee hitaasti etenee...” – Lina

”Zeus, Hera, Poseidon, Hades, Pallas Athene, Ares, Apollon, Artemis, Afrodite, Hefaistos, Dionysos, Hermes, kaikki kaksitoista jumalia vaan, Kreikan maan.” – Arja

”Ruotsista muistan, että serkku on kusin. Opettaja meni leikisti pissimään roskikseen.”

”Hoosea, Joel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Nahum, Habakuk Sefanja, Haggai, Sakarja ja Malakia (pienet profeetat). Ussan tunnilla en osannut noita, ja jälki-istuntoahan siitä napsahti! Vaan päähän jäivät.” – Heli

Kon-su-kie-pre!

Myös kieliä päntättiin monenlaisia litanioita käyttäen. Kukapa ei konsukiepreä muistaisi!

”Räven raskar över isen. Får jag lov, får jag låv? Laulua laulettiin ruotsin tunnilla.” – Virve

”Ruotsin maikka opetti tämän Jaakko kullan sävelellä: Jag, du, hon/han (toistuu) vi, ni, de (toistuu) jag, du, hon/han, vi, ni, de, jag, du, hon/han, vi, ni, de, vi, ni, de... Jotenkin noin se oli.”– Kati

”Ruotsista muistan, että serkku on kusin. Opettaja meni leikisti pissimään roskikseen.” – Ilana

”Alltid  aina kaksi ällää. Aldrig  ei koskaan kahta ällää.” – Ursula

”Aus, bei, mit, nach, zeit, von, zu sekä durch, für, gegen, ohne, um herum sekä an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen. Nämä ritirimpsut piti saksan tunneilla opetella liki 30 vuotta sitten. En kyllä ole mihinkään koskaan tarvinnut.” – Riitta

”Konsukiepre = ruotsinkielen sivulauseen järjestys, eli konjuktio, subjekti, kieltosana, predikaatti.” – Piia

Kolmion kulmien summa ja muita muistisääntöjä

Myös matematiikan kaavat tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Vieläkö muistat jonkin näistä?

”Hypotenuusa on aina suorakulmaisen kolmion pisin sivu. Pidin myös kateeteista.” – Marja

”Kolmion kulmien summa on 180° ja vastainen kateetti/viereinen kateetti = tan a.” – Paula

”Jokien lisäksi osaan edelleen sujuvasti kaikki maakuntalaulut.”

”Muistan kaavan P=U*I. Tähän liittyi muistisana PUIMURI, josta en muista muuta kuin tuon alun. Kirjaimet laitetaan kolmion sisään, ja sitä käytän monestikin, kun matemaattisesti lahjattomana pitää jokin asia ratkaista.” – Tanja

”Nesteeseen upotettuun kappaleeseen vaikuttaa nostava voima eli noste, joka on yhtä suuri kuin syrjäytetyn vesimäärän paino. Arkhimedeen laki.” – Airi

Merkurius, Venus, Maa, Mars

Kunpa joskus kysyttäisiin, mitkä ovat Japanin pääsaaret tai Ruotsin suurin järvi.

”Tornio, Kemi, Simo, Ii, Oulu, Siika, Pyhä, Kala, Lesti, Perho, Ähtävä, Lapua, Kyröjoki, Kokemäki. Jokien lisäksi osaan edelleen sujuvasti kaikki maakuntalaulut.” – Mari

”Hokkaido, Honsu, Shikako ja Kuishy ovat Japanin pääsaaret. Maantiedossa olen aivan onneton. Nämä olivat ainoat, jotka jämähtivät vissiin ikuisesti päähäni.” – Emilia

”MATLE olivat Pohjois-Afrikan maat lännestä itään: Marokko, Algeria, Tunisia, Libya ja Egypti.” – Anna

”Yläasteen kemiantunnilla opettaja sanoi: ’Ensin vesi, sitten happo, muuten tulee käteen rakko.’”

”Vänern, vättern, mälaren, hjälmaren! Just jossain telkkarin tietokilpailussa kysyttiin Ruotsin suurinta järveä. Olipa kiva brassailla kotisoffalla!” – Heli

”Planeetat Auringosta poispäin lueteltuina ovat Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto. Tai olivat silloin, nykytiedon valossa ei Pluto taida enää olla mukana. Pänttäsin ala-asteella kokeeseen. Ei kysytty.” – Minna

Aina ensin asetyleeni

Ja sitten on niitä faktoja, joiden tarpeellisuudesta oltiin jo kouluaikoina montaa mieltä.

”Ysillä kokeessa kysyttiin Uudenmaan läänin maaherran nimeä. Opettaja sanoi, että jos hän joskus tulee vastaan ja kysyy nimeä, se on tiedettävä. Eipä koskaan tullut vastaan, mutta vieläkin muistan nimen: Kaarlo Pitsinki.” – Anne

”Yläasteen kemiantunnilla opettaja sanoi: ’Ensin vesi, sitten happo, muuten tulee käteen rakko.’ Niin ja kastemato liikkuu sukasillaan, ei sukkasillaan. Joku oppilas oli joskus kirjoittanut kokeeseen, että sukkasillaan.” – Sari

”Ruben, Simeon, Leevi, Juuda, Daan, Naftali, Gaan, Asser, Isaskar, Sebuolon, Joosef ja Benjamin. Olikos nuo kait Jaakobin poijjaat. Vielä ei ole tullut päivää, että tämän litanian opettelusta olisi ollut jotakin hyötyä.” – Niina

”Aktiivisesti selektiivinen semibermeaapelinen lipoidi ultra filteri membraani. Eli puoliläpäisevä kalvo, liittyy osmoosiin. ” – Marja-Leena

”Aina ensin asetyleeni! Puukässän ope takoi tämän meidän päähän niin, etten ikinä unohda, vaikken ole kuuna päivänä hitsannut sen jälkeen.” – Paula

Odotettavissa jälleen: draamaa ja jännitystä! Kotiin takaisin palaa pian.
Odotettavissa jälleen: draamaa ja jännitystä! Kotiin takaisin palaa pian.

Monelle tämä on päivän paras uutinen: Kotiin takaisin -sarjan uusi kausi alkaa lokakuussa.

Kuulutko sinäkin meihin, jotka olemme nauttineet australialaisen tv-sarjan Kotiin takaisin aiemmista tuotantokausista ja odottaneet sarjan paluuta? Nyt odotukset täyttyvät: sarjan kuudes, ennen meillä näkemätön tuotantokausi alkaa Yle TV1:llä perjantaina 12. lokakuuta kello 17.10. Itselle sopivana aikana jaksoja voi katsoa Yle Areenan kautta.

Mukana Ash Parkin upeissa maisemissa ja kartanomiljöössä ovat tutut hahmot kuten onnelliset Sarah ja George, suvun matriarkka Elizabeth ja muut perheenjäsenet. Vuodet ovat vierineet, ja nyt tapahtumat sijoittuvat 1960-luvulle.

Lokakuu on pelastettu: tiedossa on kymmenen uutta jaksoa!

Kyytiin hyppääminen on helpointa sarjaa aiemmin seuranneille, mutta sarjan katsominen ensi kertaakaan ei ole hassumpi ajatus.

Päivän huonoin uutinen lienee se, että uuden tuotantokauden kerrotaan jäävän viimeiseksi. Mutta sitä ennen: lokakuu on pelastettu, kymmenen uutta jaksoa tiedossa!

Alla olevista kuvista voit palauttaa mieleesi roolihenkilöt. Kuvien alla voit äänestää myös, kuka heistä oli sinusta kaikkein ihanin!

Kysely

Heistä suosikkini on...