Kesämökillä voi tulla houkutus sipaista perunankeittovedet ja muut omasta järvestä. Asiantuntijat kertovat, voiko järvivettä turvallisesti käyttää ja miten.
1. Voiko järvivettä juoda? Ja voiko siitä keittää kahvit?
Järvivettä ei pidä sellaisenaan juoda missään tapauksessa. Vaikka vesi näyttäisi puhtaalta, siinä voi olla mikrobeja ja epäpuhtauksia, joita ei voi paljaalla silmällä huomata tai maistaa. Järvivesi voi olla sopivaa uimiseen, mutta juotuna siitä voi saada äkäisen suolistoinfektion.
Kun järvivettä keittää usean minuutin ajan, mikrobit periaatteessa tuhoutuvat ja hätätapauksessa vettä voi käyttää esimerkiksi kahvinkeittoon. Jos muuta vettä ei ole tarjolla, keitä järvivedestä vanhanajan pannukahvia. Silloin vesi kiehuu ja puhdistuu. Kahvivedeksi ei kuitenkaan tule käyttää sameaa tai muutoin epäilyttävän näköistä tai hajuista järvivettä.
Kahvinkeittimeen järvivesi ei sovi. Keittimessä vesi ei ehdi kuumentua riittävästi, ja keitin voi mennä epäpuhtauksista tukkoon.
2. Voiko järvivedellä peseytyä? Entä pestä hampaat?
Jos järvivesi on uimakelpoista, sitä voi pääsääntöisesti käyttää pesuvetenä saunassa. Jotkut peseytyvät reippaasti myös merivedellä.
Hampaiden pesuun alan asiantuntijat eivät järvivettä suosittele. Jos muuta vettä ei ole saatavilla, vesi pitää ainakin ensin keittää.
Perunoiden keittäminen järvivedessä jakaa tutkijat kahteen leiriin.
3. Onko turvallista pestä ja kiehauttaa perunat järvivedessä?
Perunoiden keittäminen järvivedessä jakaa tutkijat kahteen leiriin. Osa voisi keittää kesäpotut kiehuvassa järvivedessä, mutta osa vain pesaisisi ne rannassa ja keittäisi sitten kypsiksi puhtaassa talousvedessä.
Salaattivihannesten huuhteluun keittämätöntä järvivettä ei kannata käyttää.
Jos epäilet rannan leväesiintymää sinileväksi, tee keppitesti.
4. Mitä muuta vaarallista järvivedessä voi olla kuin haitallisia mikrobeja?
Järviveden käyttö talousvetenä ei ole suositeltavaa myöskään siksi, että vedessä voi olla myrkyllistä sinilevää. Levämyrkky ei häviä keittämällä.
Jos järvivedessä on silmin havaittavaa sinilevää, vedessä ei pidä uida eikä sitä voi käyttää edes löylynheittovetenä. Höyryn mukana levämyrkky kulkeutuu hengitykseen.
Jos epäilet rannan leväesiintymää sinileväksi, kokeile sitä kepillä. Jos levämassa hajoaa hippusina eikä tartu keppiin, kyse on todennäköisesti sinilevästä. Keppiin roikkumaan jäävä levä on jotain muuta. Sinilevän määrä voi vaihdella nopeasti tuulen ja virtausten mukaan.
Sinilevä voi aiheuttaa ihon polttelua, pahoinvointia, vatsavaivoja, kuumetta sekä silmä- ja korvatulehduksia. Jos epäilet sinilevämyrkytystä, kysy lisäohjeita Myrkytystietokeskuksesta.
5. Mistä tietää, miten puhdasta vesi on?
Ei oikein mistään ilman laboratoriotutkimuksia. Terve järki, näkö- ja hajuaisti ovat avuksi. Jos ranta on likainen, vesi näyttää ja haisee kummalliselle, vettä ei kannata käyttää mihinkään.
Kun vesi virtaa ja vaihtuu, se myös puhdistuu nopeasti. Järvissä myös iso vesitilavuus auttaa asiaa.
Jos olet niin onnekas, että mökkisi lähellä on pulppuava lähde, voit melko turvallisesti käyttää sen vettä. Lähdevesi on pohjavettä, joka nousee pintaan.
Puhtaimmat luonnonvedet löytyvät Lapin tunturipuroista. Sielläkään ei voi olla varma, ettei esimerkiksi eläimen raato jossakin kauempana ole saastuttanut vettä.
6. Voiko järvivettä jotenkin puhdistaa?
Vettä voi hieman yrittää puhdistaa suodattamalla, mutta suodattimet tosin poistavat vain isokokoisimmat epäpuhtaudet. Juomavedeksi järviveden puhdistus ei ole mahdollista aktiivihiilisuodatuksellakaan.
Lisäksi vedensuodatin muuttuu helposti bakteeripesäksi, jos sitä ei puhdista riittävän usein tai muista vaihtaa uuteen.
Jos puhdasta vesijohto- tai kaivovettä ei ole saatavilla, on parempi kantaa mökille vesikanisteri kaupungista tai ostovettä kaupasta kuin kokeilla turhaan onneaan epäilyttävän järviveden kanssa.
Jokainen voi tehdä osuutensa vesien puhtauden eteen.
7. Miten kesämökkiläiset voivat vaikuttaa vesien ja rantojen puhtauteen?
Vaikka suuri osa vesistöjen likaantumisesta johtuu maanviljelystä ja lannoitteiden käytöstä, on tärkeää, että kesämökkiläiset huolehtivat omista rannoistaan.
Vedet pysyvät puhtaampina, kun muistat, että jäte- ja pesuvedet eivät saa valua järveen ja jos suosit saunassakin ympäristömerkittyjä tuotteita.
Pese matot vaikka saunan terassilla äläkä laiturilla, silloin pesuvedet imeytyvät maastoon eivätkä suoraan vesistöön. Jokainen voi tehdä osuutensa.
Juttua varten on haasteltu johtavaa tutkijaa Ilkka Miettistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, elintarviketarkastaja Mika Ilmastia Helsingin ympäristökeskuksesta, suunnitteluinsinööri Johanna Kalliota Suomen ympäristökeskuksen Kestävä vesihuolto –ryhmästä sekä erikoissuunnittelija Outi Zacheusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
