Kodin Kuvalehden entinen päätoimittaja haastatteli puutarhuria ja lähti puistoon hiekkatöihin. Olipa päivä -sarjassa tutut ihmiset kertovat, miten päivä sujui.

AAMULLA ON MUKAVAA herätä ennen muita. Tein aamupalaa itselleni ja yökyläläiselle, tyttären 8-vuotiaalle Neha-tytölle.

"Rosenthalin kuppi on muisto edesmenneestä Kodin Kuvalehden ruokatoimittajasta Kiia Rengosta."
"Rosenthalin kuppi on muisto edesmenneestä Kodin Kuvalehden ruokatoimittajasta Kiia Rengosta."

Niin kuin aina, Neha halusi kaksi kevyesti paahdettua ruispuikulaa ja niille mansikkahilloa. Syödessään hän katsoi Pikku Kakkosta. Mummolassa se on sallittua, ja lastenohjelmat tekevät hyvää hänen suomen kielen taidolleen.

Neha kasvoi elämänsä ensimmäiset vuodet Etelä-Intiassa mutta on nyt ihan Suomi-tyttö. Talvella hän kävi avannossakin.

"Tyttärentytär Neha oli yökylässä."
"Tyttärentytär Neha oli yökylässä."

POIKKESIN JUMPPAAN, kun mieheni Seppo oli lähtenyt saattamaan Nehaa kouluun. Työvuosina päätin, että eläkkeellä yritän tehdä vain asioita, jotka ovat elämässäni luksusta. Tämä on sitä: voin käydä jumpassa päivälläkin.

LOUNAAKSI LÄMMITIN eilistä bataatti-perunalaatikkoa ja sen seurana söimme savulohta ja salaattia. Jälkiruokana oli jätskiä ja lakritsikastiketta. Asuimme 1970-luvulla Ranskassa ja opimme siellä, että kunnon ateria päättyy aina jälkiruokaan, pieneen makeaan.

LOUNAAN JÄLKEEN Seppo lähti hoivakotiin tervehtimään 97-vuotiasta äitiään. Minä soitin mikkeliläiselle puutarhurille ja haastattelin häntä puutarhan kevättöistä.

Juttu tulee sähköiseen uutiskirjeeseen, joka palvelee Mikkelin seudun vapaa-ajan asukkaita. Meidänkin loma-asuntomme, paratiisimme, sijaitsee siellä Saimaan rannalla.

"Aura on kova juttelemaan suomeksi ja japaniksi."
"Aura on kova juttelemaan suomeksi ja japaniksi."

KAHDEN AIKAAN sain kylään pojantyttären, puolitoistavuotiaan Auran. Hän köllötti vatsani päällä, kun luimme yhdessä muumitarinaa ja kirjaa tytöstä, jolla on japanilainen ystävätär.

Aura juttelee kovasti suomeksi ja äitinsä kielellä japaniksi. Opin, että ”k¯oen” tarkoittaa leikkipuistoa. Sinne lähdimmekin, hiekkatöihin. Aina ämpärin täytettyään Aura huusi kovaan ääneen: ”Kakku!”

"Nalle on Auralle kovin rakas. Sitä halataan ja suukotellaan jatkuvasti."
"Nalle on Auralle kovin rakas. Sitä halataan ja suukotellaan jatkuvasti."

ILLALLA TAPASIMME leffakerhomme eli kaksi ystäväpariskuntaa. Muut menivät katsomaan Manchester by the Sean. Me olimme sen jo nähneet, joten valitsimme kotimaisen Saattokeikan. Sekin oli hyvä!

Elokuvan jälkeen otimme lasilliset viiniä ja suunnittelimme yhteistä kesäreissua Mikkelin musiikkijuhlille. Minä ja Seppo suosittelimme taas kovasti: käymme paljon kulttuuritapahtumissa ja kerromme auliisti muillekin, kun näemme jotain hyvää. Nyt olimme ihan sfääreissä Jevgeni Onegin -oopperasta.

VIIMEISEKSI ILLALLA kirjoitin päiväkirjaa mustakantiseen kalenteriin. Kirjaan aina päivän tapahtumat ja välillä teen listoja siitä, mitkä leffat ja näytelmät olemme nähneet.

Tunteista en kirjoita. Mitä suotta, kun yleensä olen hyvällä tuulella ja ikäviä asioita en välitä märehtiä. Olen perustyytyväinen elämään ja samaa mieltä kuin kuningatar Silvia: lapsenlapset ovat elämän jälkiruoka.

 

Leena Karo

 

68-vuotias Leena oli Kodin Kuvalehden päätoimittaja 1994–2011. Hän asuu Helsingissä puolisonsa, toimittaja Seppo Toivosen kanssa. Kävelymatkan päässä asuvat myös lapset Roosa ja Tuomas perheineen.