Tässä jutussa ei kerrota, kuinka Janne Puhakka kuoli vaan kuinka hän eli. Jannen sisko, äiti ja ystävä toivovat, että Jannea ja hänelle tärkeitä asioita ei unohdettaisi.
Isosisko Johanna ei pääse ajatusta karkuun. Kun hän aamulla herää, yleensä ensimmäisenä hän muistaa: minun pikkuveljeni on kuollut.
”Jokainen aamuni alkaa ajatuksella, että Jannea ei enää ole.”
Vuoden jälkeenkin ajatus tuntuu käsittämättömältä. Miten niin saattoi käydä? Olisiko tapahtuneen voinut estää? Miten elämässä pääsee eteenpäin?
Entinen ammattijääkiekkoilija Janne Puhakka kuoli vuosi sitten, 13. lokakuuta. Hänet surmasi entinen puoliso Rolf Nordmo.
”Tuntuu sietämättömältä, että Janne vain unohdettaisiin. Siksi haluan puhua hänestä.”
Jannen kuolemasta on kirjoitettu paljon. Istumme Jannen äidin kotona, koska Jannen sisko Johanna, Jannen äiti ja Jannen ystävä Christoffer Strandberg haluavat kertoa Jannen elämästä.
”Tämä vuosi on ollut hirveä, mutta haluan uskoa, että Jannen elämällä oli merkitys. Tuntuu sietämättömältä, että Janne vain unohdettaisiin. Siksi haluan puhua hänestä”, Johanna sanoo.
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/jannen_kuvat.jpg?itok=pBs7z4Vx)
”En halua, että Janne muistetaan kuolemansa kautta, uhrina. Haluan muistaa hänen ilonsa ja valonsa”, Christoffer sanoo.
Jannen läheiset eivät halua itselleen julkisuutta. Sen vuoksi Johanna ja hänen äitinsä eivät esiinny jutussa tunnistettavasti.
Heidän surunsa on yksityistä, mutta he toivovat, että Jannen elämästä ja myös sen päättymisestä puhumalla he voisivat auttaa muita.
Ketään ei voi omistaa
Janne Puhakka oli SM-liigatason pelaaja ja alle 18-vuotiaiden jääkiekon MM-pronssimitalisti. Hän oli Suomessa ensimmäinen ammattikiekkoilija, joka kertoi julkisesti homoseksuaalisuudestaan.
Kun Janne antoi aiheesta haastattelun Helsingin Sanomille lokakuussa 2019, nousi laaja yhteiskunnallinen keskustelu. Sitä Janne halusikin. Silloinen urheiluasioista vastannut ministeri Hanna Kosonen kiitti Jannea rohkeudesta.
”Jannelle oli tärkeää puhua siitä, että lapset ja nuoret saisivat kasvaa ilman häpeää.”
Entiset maajoukkuevalmentajat Jukka Jalonen ja Hannu Jortikka kommentoivat jääkiekkokaukaloiden yhdenvertaisuutta.
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/jannen_pride-pelipaita.jpg?itok=IeUHbOvb)
”Jannelle oli tärkeää puhua siitä, että lapset ja nuoret saisivat kasvaa ilman häpeää. Hän toivoi, että kenenkään ei tarvitsisi piilotella itseään”, Johanna sanoo.
Yksi tärkeä asia, josta Jannen äiti, Johanna-sisko ja ystävä Christoffer haluavat puhua, on lähisuhdeväkivalta.
”Toivon, että kenenkään ei tarvitsisi kuolla samoista syistä kuin Janne kuoli.”
”Toivon, että kenenkään ei tarvitsisi kuolla samoista syistä kuin Janne kuoli. Haluaisin, että kaikki ymmärtäisivät, että toista ihmistä ei voi omistaa. Vastoinkäymisiin on löydyttävä jokin muu ratkaisu kuin kuolema”, Johanna sanoo.
Miten äidin, siskon ja ystävän elämä on jatkunut Jannen kuoleman jälkeen? Mitä he haluavat Jannesta muistaa? Mitä he sanoisivat hänelle, jos voisivat? Mitä Johanna ja äiti tekisivät nyt toisin? Koko jutun pääset lukemaan Kodin Kuvalehdestä 19/2025. Tilaajana voit lukea jutun myös täältä. Jos et ole vielä tilaaja, kokeile Digilehdet.fi -palvelua.
