Juho-Jari Laine ajatteli, ettei hänestä voisi koskaan tulla isää. ”Sitten ystäväni kertoi siskonsa ystävästä, joka toivoi myös lasta. Lopulta lähetin hänelle viestin.”
”Ajattelin kauan, että minun ei kuulu saada lapsia. Ymmärsin nuorena, että olen homoseksuaali, ja ajattelin, ettei minun ole siksi mahdollista tulla isäksi.
Olin hoitanut 11-vuotiaasta asti isosiskojeni lapsia. Uskottelin, että minulle riittää, kun voin olla eno.
Lapsihaave, jota olin yrittänyt tukahduttaa, nousi kuitenkin myöhemmin pintaan.
Päätin lopettaa seksuaalisuuteni salailun kolme vuotta sitten ja osallistuin Suomen ensimmäiseen gay-realityyn, Marko Björs – rakkauden seikkailu -tv-ohjelmaan. Uskalsin vihdoin olla oma itseni pelkäämättä muiden reaktioita.
Puhuin ohjelmassa avoimesti myös lapsihaaveistani. Se tuli monelle pitkäaikaiselle ystävällenikin yllätyksenä. Kahvipöytäkeskustelut alkoivat pyöriä yhä enemmän aiheen ympärillä.
”Päätin, että en menetä mitään, jos edes tapaan hänet.”
Samana syksynä eräs ystäväni kertoi isosiskonsa ystävästä, joka oli alkanut miettiä kumppanuusvanhemmuutta, eli sitä, että jakaisi vanhemmuuden jonkun kanssa ilman rakkaussuhdetta. Ystäväni antoi minulle hänen numeronsa.
Pariin kuukauteen en tehnyt numerolla yhtään mitään. Ajattelin, että olisi vähän liian outoa lähestyä häntä. Enhän tuntenut koko ihmistä. En ollut mitenkään perehtynyt kumppanuusvanhemmuuteen enkä ollut koskaan aktiivisesti harkinnut sitä vaihtoehtona.
Sitten päätin, että en menetä mitään, jos edes tapaan hänet. Oli isänpäivä, kun lähetin viestin: ’Sain Marjukalta numerosi, ja meillä on kuulemma yhteinen haave. Voitaisiinko tavata?’
Raskaus alkoi koti-inseminaatiolla
Aluksi vain tutustuimme. Huomasimme, että meillä synkkasi ja arvomme kohtasivat. Perhe oli kummallekin tärkeä asia.
Kun aloimme pohtia mahdollisuutta yhteiseen vanhemmuuteen, puhuimme monista käytännön asioista. Totesimme esimerkiksi, että meillä oli suhteellisen sama tulotaso ja samankaltaiset asunnot. Kävimme läpi myös kummankin terveydentilan, mahdolliset perinnölliset sairaudet, tulevaisuudensuunnitelmat ja sen, millaisista perheistä tulemme.
”Päätöksen jälkeen asiat etenivät nopeasti.”
Tapasimme arkisten asioiden äärellä. Teimme ruokaa, kävimme kylmäuimassa ja lenkillä. Noin kuukauden tutustumisen jälkeen uskalsimme päättää, että yritämme saada lapsen. Tiesin, että koska tämä ihminen oli ollut pitkään lapsuudenystäväni siskon ystävä, oli aika pieni mahdollisuus siihen, että hänellä olisi yllättäviä luurankoja kaapissa.
Päätöksen jälkeen asiat etenivät nopeasti. Olin juuri avautunut seksuaalisuudestani ja lapsihaaveestani televisiota myöten ja työntänyt itseäni henkisellä tasolla paljon eteenpäin. Se varmasti vaikutti siihen, että uskalsin lähteä kumppanuusvanhemmuuteenkin. Olin myös ottanut enemmän selvää esimerkiksi kumppanuusvanhemmuuden juridisesta puolesta.
En myöskään pitänyt mahdollisuutta tulla isäksi mitenkään itsestään selvänä. Toista tilaisuutta ei ehkä tulisi.
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/main_media/b882970542z.1_20250627074414_000g8s7ksonb.10.jpg?itok=73OD6Lod)
Lapsi sai alkunsa koti-inseminaatiolla. Siitä, miten se tehdään, ei löytynyt kauheasti tietoa. Meidän ohjekirjamme oli muun muassa anonyymi keskustelusovellus Jodel. Se tuntui hassulta.
Ajattelin aluksi, että raskaaksi tulemisessa varmaan kestää. Olimme sopineet, että jos niin käy, lähdemme lapsettomuushoitoihin ja maksamme niiden kulut puoliksi. Naispareja, itsellisiä äitejä ja heteropareja hoidetaan julkisella puolella, mutta nainen ja mies, jotka eivät ole romanttisessa parisuhteessa, eivät ole siihen oikeutettuja. Meidän olisi pitänyt esittää heteroparia, jos olisimme halunneet hoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Se tuntuu aivan älyttömältä.
Hoitoihin ei kuitenkaan tarvinnut lähteä. Raskaus alkoi melko nopeasti.”
Miltä Juho-Jarista tuntui olla mukana neuvolassa ja synnytyksessä? Miten Juho-Jari ja lapsen äiti ovat jakaneet vanhemmuuden vastuut? Lapsen synnyttyä Juho-Jari muutti puoleksi vuodeksi lapsen äidin luokse. Miten tämä aika sujui? Mikä kaverivanhemmuudessa on yllättänyt? Millaisia kommentteja Juho-Jari on saanut kaverivanhemmuudesta? Millaista arkea hän elää lapsensa kanssa? Millainen Juho-Jarin lapsuus oli kodissa, jossa homouteen suhtauduttiin kammoksuen? Millaista oli olla aina outo poikaporukoissa? Millä tavalla homous oli tabu Juho-Jarin päättyneessä parisuhteessa? Koko jutun pääset lukemaan Kodin Kuvalehdestä 12/2025 tai tilaajana täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.
Juho-Jari Laine
35-vuotias asiakaspalvelupäällikkö asuu Turun keskustan tuntumassa yksivuotiaan tyttärensä kanssa. Hän on vanhempainvapaalla työstään muovialan yrityksessä. Juho-Jari harrastaa muun muassa kuntosalilla ja museoissa käymistä. Vuonna 2023 hänen värikäs kerrostalokotinsa nähtiin Suomen kaunein koti -ohjelmassa. Olohuoneen sydän on vihreä vintagesohva, joka on ollut Juho-Jarilla teini-iästä lähtien. ”Se kaipaisi jo vähän kunnostusta, mutta nyt ei ole sille oikea aika.”
