”Olisinpa nuorena tiennyt, että joskus vielä pidän siitä, mikä olen, keskeneräisestä kokonaisuudesta. Silloin se ei tuntunut mitenkään mahdolliselta. Siis ei mitenkään. Surullista.”
”Olisinpa nuorena tiennyt, että joskus vielä pidän siitä, mikä olen, keskeneräisestä kokonaisuudesta. Silloin se ei tuntunut mitenkään mahdolliselta. Siis ei mitenkään. Surullista.”

Hannu Mäkelä  oli murheellinen kuusikymppiseksi asti. Sitten alkoi helpottaa. ”Minusta tuli aikuinen. Itsensä voi löytää missä iässä tahansa.”

50-vuotiaana Hannu Mäkelä ilmoittautui autokouluun.

Ensimmäisellä ajotunnilla hän painoi kytkimen alas, työnsi vaihteen vapaalle, käynnisti moottorin, irrotti käsijarrun, työnsi ykkösen silmään, antoi varovasti...

Sisältö jatkuu mainoksen alla