”Sinä olet rakkauden ja nautinnon arvoinen.” Se on lause, jonka seksuaaliterapeutti Marja Kihlström sanoo usein vastaanotollaan.
”Sinä olet rakkauden ja nautinnon arvoinen.” Se on lause, jonka seksuaaliterapeutti Marja Kihlström sanoo usein vastaanotollaan.

Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström, 34 pohtii vastaanotollaan, miksi omista tarpeista kertominen on ihmisille niin vaikeaa. Kodin Kuvalehden Työviikko-sarjassa Marja kertoo, millaisia tähtihetkiä ja harhaluuloja hänen ammattiinsa liittyy.

Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström, mikä on yleisin kuulemasi kysymys, joka liittyy työhösi?

”Eniten ihmiset kyselevät, mistä seksuaaliterapiassa puhutaan. Eniten puhutaan haluttomuudesta ja orgasmivaikeuksista. Myös erilaisista seksuaalisista mieltymyksistä keskustellaan ja aika usein perisuhteeseen muuten liittyvistä kysymyksistä.

Terapiassa puhutusta vain noin viidesosa koskee varsinaista seksiä. Seksuaalisuutta koskevat ongelmat nivoutuvat yleensä laajempiin ihmisenä olemisen kysymyksiin, ja puhumme paljon niistä. Yritämme yhdessä löytää syyt, jotka estävät asiakasta ilmaisemasta itseään tai kertomasta tarpeistaan tai omista rajoistaan. Seksuaalisuuteen liittyvien pulmien taustalla voi olla vaikka se, että on lapsena tullut jätetyksi yksin tunteidensa kanssa ja on oppinut nielemään ne.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Terapiassa puhutusta vain noin viidesosa koskee varsinaista seksiä.”

Jokaisen asiakkaan kanssa kartoitan myös yleistä vointia. ’Miten voit?’ -kysymys saa usein padot aukeamaan.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mihin harhaluuloihin työstäsi törmäät?

”Siihen, että täällä puhuttaisiin vain seksistä. Puhumme enimmäkseen ihmisyydestä ja seksuaalisuudesta osana sitä. Seksi on sitä, mitä me teemme, ja seksuaalisuus sitä, mitä me olemme. 

Täällä ei myöskään varsinaisesti harjoitella seksiä. Saatan halaamalla tai kädestä pitämällä tukea asiakasta, mutta terapiaan ei koskaan kuulu seksuaalista koskettelua. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on seksivalmentajia, jotka tekevät vastaanotolla fyysisiäkin harjoituksia, mutta terapiaan se ei kuulu.

Voin neuvoa kotona tehtäviä harjoituksia, mutta niitäkään ei kannata tehdä, jos kokee ne kuormittaviksi. Annan myös neuvoja esimerkiksi hyväilyyn tai seksilelujen käyttöön.”

”Jokaisella ihmisellä on oikeus rakkauteen ja nautintoon.”

Mitä lausetta toistat työssäsi usein?

”Varmaankin sitä, että sinä olet rakkauden ja nautinnon arvoinen. Jokainen ihminen on. Jokaisella ihmisellä on oikeus rakkauteen ja nautintoon.”

Mitkä ovat työsi helmihetkiä – sellaisia, jolloin ajattelet, että on tämä hienoa työtä?

”Koen työssä paljon hienoja ja merkityksellisiä hetkiä. Sellainen on aina, kun ihminen kertoo jotain, mitä hän on pitkään kantanut mielessään ja saa vihdoin sanottua sen ääneen. Vaikka asia ei ole ratkennut, jo se helpotta, ettei sitä tarvitse kantaa yksin.

Hienoja ovat myös ne hetket, jolloin terapiaprosessi alkaa tuottaa oivalluksia. Kun ihminen alkaa löytää vastauksia ja tehdä päätöksiä, jotka vievät kohti sellaista elämää, jota hän haluaa elää. Iso oivallus on se, että antaa itselleen luvan nauttia ja rohkaistuu puhumaan kumppanilleen seksuaalisuudesta, omista toiveista ja tarpeista.

Ja tietysti ihana on se hetki, kun ihminen toteaa, että ei enää tarvitse minua. Silloin terapia on täyttänyt tehtävänsä. Se on liikuttava hetki.”

”Seksuaalisuus on tärkeä osa hyvinvointia.”

Millaisina hetkinä ajattelet, että olisi tämän työn voinut paremminkin valita?

”Tässä työssä täytyy olla hirvittävän tarkkana, ettei uuvu. Kuulen paljon surua, kipua ja pahaa oloa. Se pitää pystyä jättämään pois ja erottamaan itsestään niin, ettei kanna sitä kaikkea mukanaan. Auttajan uupumus on ihan aito vaara ja riski.

Puran asioita työnohjauksessa, mikä on käytännössä toiselle terapeutille puhumista omista työhön liittyvistä tuntemuksista.

Liikunta eli jooga, jumppa tai salilla käyminen toimivat myös hyvin mielen tyhjentämisessä. Pieni palautumishetki on se, kun tiskaan kahvikupit jokaisen terapiatapaamisen jälkeen. Olen silloin usein ihan hiljaa ja annan vain ajatusten virrata.”

Mitä haluaisit muuttaa tässä työssä?

”Toivoisin, että seksuaaliterapia hyväksyttäisiin yhdeksi kuntouttavan terapian muodoksi. Seksuaalisuus on tärkeä osa hyvinvointia. Kela ei toistaiseksi korvaa seksuaaliterapiaa toisin kuin psykoterapiaa. Seksuaaliterapia on myös arvonlisäveron alaista toisin kuin psykoterapia.”

Lue juttu seksuaaliterapeutin työviikosta Kodin Kuvalehdestä 1/2020. Tilaajana voit lukea sen myös digilehdestä tai tähtiartikkelina alla olevasta linkistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla