Muusikko Antti Tuiskun päivä: Haluan kantaa vastuuta muustakin kuin itsestäni

NOUSIN SEITSEMÄN JÄLKEEN, kun koira hyppäsi nuolemaan naamaani. Edessä oli uuden levyn markkinointipäivä, joten minun piti­ panostaa tukkaan ja vaatteisiin normaalia enemmän. Siihen suttaantui puoli tuntia. 

Normaalisti käyn aamuisin juoksemassa koiran kanssa kympin lenkin, mutta tänään en ehtinyt.

Viljo on kolmevuotias ranskalainen vesikoira, mahtava seuramies, joka kulkee mukana keikkareissuillakin.

Pari vuotta sitten minulle tuli olo, että haluan kantaa vastuuta muustakin kuin itsestäni. Koira oli siihen kohtaan sopiva ratkaisu. Nyt arjen luksusta on katsoa, kun koira juoksee metsässä viettiensä perässä.

Välttelen hiilihydraatteja arkena.

NAPPASIN TEEN MUKAAN termariin ja suuntasin Helsingin keskustaan radiolle. Pääsin valmiiseen pöytään vetelemään bändin kanssa biisit purkkiin.

Bändin pojat eivät­ olleet tyytyväisiä ensimmäisiin versioihin, ja minua alkoi ärsyttää.­ Minusta tuntui, etten vain jaksa laulaa uudestaan.

Tuli kiukuteltua turhaan, sillä kyllä toiset versiot olivat paremmat. 

Viime viikkoina yöunet ovat jääneet vähiin työputken vuoksi. Päätin raivata seuraavalle päivälle lepoaikaa.­ Se tulee tarpeeseen.

Työtehtävät veivät minut radioon.

KUN TYÖ ON HEKTISTÄ, arjen perusasiat pitävät pään kasassa. Olen tavallinen verkkaripelle ja ylpeä siitä. Eteläsuomalaiset kaverit sanovat minua Lappi-juntiksi.

Arkiset jutut ovat minulle tärkeitä.

Eilen löysin Lidlin alelaarista ikkunapesurin­ 29 eurolla. Se jäljittelee kallista Kärcheriä. Testasin pesuria kotona ja lähetin kaverille videoviestin, jossa esittelen laitteen toimintaa.

Kävikin niin, että pesaisin neljä ikkunaa. En tiedä, onko se kovin tavallista toimintaa 31-vuo­tiaalle jätkälle. 

OTIN TIRSAT LEVY-YHTIÖLLÄ, jossa piipahdin iltapäivällä. Kävimme läpi alkuvuoden tapahtumia ja levyn lanseeraamista.

Totesimme, että asiat ovat menneet nappiin. Ensimmäistä kertaa myös kriitikot ovat kehuneet levyäni. Työ on suurin rakkauteni.

Alkuillasta jaoin nimikirjoituksia ostoskeskuksessa.

Valehtelisin, jos väittäisin, ettei minulla ole minkään sortin ikäkriisiä. Popkulttuuriin liittyy vahvasti ulkonäköpaine, ja onhan se 31-vuotias Antti peilissä erinäköinen kuin 19-vuotias.

Päiväunet levy-yhtiön sohvalla.

Toisaalta peilissä on nyt paljon parempivointinen Antti kuin kymmenen vuotta sitten. Urheilen nykyisin enemmän ja huolehdin tarkkaan ruokavaliosta.

Juhliminen on vähentynyt murto-osaan, mutta en kaipaa menneiden vuosien hurlumheitä.

HIERONTA PÄÄTTI PITKÄN päivän. Se katkaisi kiireen.

Illalla kellistyin kotisohvalle katsomaan lempisarjaani Game of Thronesia.

Viimeisenä illalla huokaisin tyytyväisenä, että seuraavana aamuna saan nukkua pitkään.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 14/2015.