Keräykseen kelpaavat vain tyhjät muovipakkaukset, mutta putipuhtaaksi jugurttipurkkia ei kannata pestä. Turha tiskailu vain kuormittaa ympäristöä.
Keräykseen kelpaavat vain tyhjät muovipakkaukset, mutta putipuhtaaksi jugurttipurkkia ei kannata pestä. Turha tiskailu vain kuormittaa ympäristöä.

Keräykseen vietäviä muovipakkauksia ei kannata tiskata – talouspaperilla pyyhkiminen riittää, neuvoo asiantuntija. 

1. Millaiset muovit voi viedä muovinkeräyspisteeseen, ryhmäpäällikkö Sari Kemppainen Helsingin seudun ympäristöpalveluista?

"Nyrkkisääntö on tämä: jos se on muovia ja jos se on pakkaus, se sopii kierrätykseen.

Kierrätykseen sopivat siis esimerkiksi tyhjät jugurttipurkit, voirasiat, juusto- ja leikkelepakkaukset, lihapakkaukset ja valmisruokapakkaukset. Myös pesuaine-, sampoo- ja saippuapullot, muovipurkit, kanisterit sekä muovipussit voi viedä keräykseen.

Sen sijaan muoviesineet, kuten rikkinäiset lelut ja keittiövälineet, eivät sovi kierrätykseen. Ne pitää viedä sekajäteastiaan.

Sekajätekin hyödynnetään, sillä se kuljetetaan jätevoimalaan, jossa siitä tehdään kaukolämpöä ja sähköä." 

2. Mistä tunnistaa muovin, joka ei sovi kierrätykseen?

"PVC-pakkaukset eivät sovi keräykseen, ja ne tunnistaa 03-merkinnästä. PVC:tä on elintarvikepakkauksissa harvoin, mutta joskus sitä on esimerkiksi elektroniikkapakkauksissa.

"Jos lajittelet kaikki selkeät ja helpot pakkaukset, sekin on jo älyttömän hyvä."

Kierrätyksestä ei kannata tehdä itselleen liian vaikeaa eikä pakkausten numerokoodeja kannata ruveta tutkimaan tuntitolkulla. Jos lajittelet kaikki selkeät ja helpot pakkaukset, sekin on jo älyttömän hyvä. Pulmatilanteissa apu voi löytyä myös HSY:n jäteoppaasta

Jos et ole varma, sopiiko muovi kierrätykseen, vie se sekajäteastiaan."

3. Pitääkö jugurttipurkit ja muut likaiset pakkaukset tiskata ennen lajittelua?

"Ei. Riittää, jos esimerkiksi rasvaiset pakkaukset pyyhkäisee talouspaperilla. Jos pakkaus on niin puhdas, että siitä ei tule kotiroskiksessa hajuhaittaa, se on tarpeeksi puhdas kierrätykseen.

On suorastaan suositeltavaa, ettet ala tiskata esimerkiksi jugurttipurkkeja astianpesuaineella ja lämpimällä vedellä. Turha tiskaaminen on nimittäin haitaksi ympäristölle.

Esimerkiksi kun jugurtinjämät päätyvät viemäriin, ne rehevöittävät vesistöjä. Astianpesuaine ei ole hirveä myrkky mutta sekin on kemikaali, joka kuormittaa luontoa. Lämpimän veden käyttö taas vie turhaa energiaa."  

4. Meneekö koko kierrätys pieleen, jos lajittelen mukaan kovin likaisia pakkauksia?

"Ei mene. Suurin ongelma on se, että jos pakkauksissa on ruuanjämiä, ne homehtuvat varastoinnin aikana helposti ja syntyy hajuhaittoja. Homeitiöt taas eivät ole hyväksi käsittelylaitoksen työntekijöille.

Jos muovipakkaus on kovin hankala puhdistaa, laita se sekajätteeseen."

5. Entä jos pakkaus sisältää muovin lisäksi muutakin materiaalia?

"Jos pakkauksen osat ovat helposti irrotettavissa, irrota ne toisistaan ja lajittele materiaalit erikseen. Jos osia on vaikea irrottaa, lajittele pakkaus sen materiaalin mukaan, jota on yli puolet pakkauksen painosta.

Esimerkiksi jotkut sipsipussit sisältävät muovin lisäksi myös alumiinia. Pussit voi laittaa muovinkeräykseen, vaikka niitä ei voikaan käyttää uusien muoviesineiden raaka-aineena. Energiaksi sipsipussitkin voidaan kuitenkin hyödyntää.

Jos olet kaikesta huolimatta epävarma, miten pakkaus pitäisi lajitella, laita se sekajätteeseen. Kuten sanottu, sekajätettä ei kuljeteta kaatopaikalle, vaan siitä tehdään kaukolämpöä ja sähköä."

6. Fleecehuopakin on tekokuitua, josta irtoaa pestäessä mikromuovihiukkasia. Pitäisikö sekin laittaa siis muovinkeräykseen?

"Kannattaa taas kysyä: onko se muovia ja onko se pakkaus? Fleece ei ole pakkaus, joten se kuuluu sekajätteeseen." 

7. Mitä muovipakkauksille tapahtuu sen jälkeen, kun ne on viety keräyspisteisiin? 

"Ne viedään muovijalostamoon, jossa ne murskataan, prosessoidaan ja lajitellaan eri muovilaaduiksi. Lopulta ne menevät teollisuuden käyttöön, ja niistä tehdään esimerkiksi muovikasseja ja ämpäreitä."

Lisätietoja: hsy.fi/muovipakkaukset, rinkiin.fi

Liinuli

Tiskaatko jugurttipurkit ennen kuin viet ne muovinkeräykseen? Siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä

Asia ei ole ihan noin yksioikoinen; joudun tiskaamaan kaikki astiat käsin altaassa, jolloin siinä menevät pienet jugurttipurkit, keittopakkaukset yms. ihan samalla vesimäärällä kuin astioidenkin tiskaus. Jos jokaiseen muovipakkaukseen käyttää yhden käsipyyhepaperin, (kertakäyttöisen) paperin kulutus on nykyaikana aika suurta. Lukuunottamatta ruoanjämien viemäriin joutumishaittaa esim. pienen jugurttipurkin erikseen puhdistamiseen kylmällä vedellä kuluu vettä vain noin 1/2 dl - eihän sitä...
Lue kommentti
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.