Toimituksen sienihullu-graafikko kokosi yhteen kolme kirjaa, jotka sienistä innostuneen kannattaa hankkia hyllyynsä.

Napakkaa infoa

Lasse Kosonen: Sienenmetsästystä. Tunnista parhaat ruokasienet (WSOY 2015)

Viime syksyn uutuussienikirja on perusteellinen ja erittäin havainnollinen teos, jossa faktat on esitetty kiinnostavasti ja selkeästi.

Erityisen plussan kirja saa runsaasti kuvitetusta osiosta "Näin ryhdyt tunnistamaan sientä". Valokuvista aloittelevankin sienestäjän on helppo oppia harrastuksen kannalta tärkeitä yksityiskohtia, kuten esimerkiksi miltä näyttää vyöhykkeinen lakin pinta, millaista on itiöpöly tai mitä eroa on nukkatupsuisella ja karvaisella jalalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sienilajeja kirjassa on lähes 300, joten sieniretken tuotokset löytyvät suurella varmuudella kansien välistäkin. Valokuviin on hienosti saatu sekä nuoria että vanhoja sieniyksilöitä (monet sienilajit kun muuttuvat vanhetessaan paljonkin!), ja mikä tärkeintä; sieni on näytetty myös alhaaltapäin.

Avuksi sienten tunnistukseen on kuvien yhteyteen laitettu näppärät pienet ikonit, parhaat tuntomerkit, joihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota. Lajikuvaus on hyvin jäsennelty ja oleelliset tiedot (kasvupaikka- ja aika sekä käyttötapa) on helppo selkeiden väliotsikointien avulla löytää nopeasti.

Tuntomerkit on koottu erilliseen laatikkoon, josta ne näkee yhdellä silmäyksellä. Monissa sienissä on myös hauska pieni pätkä knoppitietoa perässä, kuten että lehmäntattia on kutsuttu ennen löpötatiksi ja mesisienten rihmasto tuottaa pimeällä heikkoa valoa!

Kirjan lopussa on infopaketti myrkyllisistä sienistä ja siitä, miten eri tavoin sienimyrkyt vaikuttavat - kiinnostavaa ja samalla karmivaa. Raakoina vatsanväänteitä aiheuttavat sienet on listattu kätevästi yhteen.

Tästä listasta olisi ollut apua punikkitattia raakana maistaneelle ystävälleni, joka aamuyöllä heräsi ja luuli kuolevansa sienimyrkytykseen... Ja toki mukana on myös toimintaohjeet oikean myrkytyksen varalle. 

Plussat: Selkeä taitto, havainnolliset kuvat ja jäsennelty, ytimekäs teksti. Ei liian laaja. Sopii aloittelevalle sienestäjälle.

Miinukset: Kirjan sidonta on huono, se ei pysy itsekseen auki.

 

Uppoudu ja fiilistele

Saimi Hoyer ja Petri Salmela: Sieniä ja ihmisiä. (Tammi 2014)

Toissavuonna ilmestynyt fiilistelykirja on jokaisen sieni-ihmisen unelmateos. Ei pelkkää kovaa tieteellistä faktaa ja lajintunnistusta, vaan kirjan täydeltä kiinnostavia tarinoita, hurmaavia ihmisiä ja herkullisia reseptejä.

Ja kirjan kuvamaailma vasta herkullinen onkin. Jo kantta katsoessa pääsee fiilikseen mukaan - saappaan alla upottavat sammalet, syksyisen metsän raikkaan kirpeä tuoksu, maastoa haravoiva katse...

Kirja yhdistää nimensä mukaisesti sienet ja ihmiset. Himosienestäjien tarinoiden kautta pääsee kulkemaan haperojahdissa, tattimetsällä, kasvattamaan korvasieniä, maistamaan japanilaisten himoitsemaan matsutakea, katsomaan huikeaa sienikokoelmaa...

On ihana huomata, ettei suinkaan ole sienihulluutensa kanssa yksin - meitä on iso joukko, joita sienet yhdistää!

Sieniä & ihmisiä sopii mielestäni erityisesti sienikauden ulkopuolella lueskeltavaksi herkkupalaksi. Kun ei vielä pääse apajille, voi kirjasta tankata tunnelmaa ja inspiraatiota.

Plussat: Kaunis, kaunis kirja! Sopii hyvin lahjakirjaksi innokkaalle sienestäjälle. Erilainen ja antoisa. Paljon hyviä ruokaohjeita.

Miinukset: Ei sovi hyllyn ainoaksi sienikirjaksi.

Muhkea klassikko tosiharrastajalle

Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo: Suomen sieniopas. (WSOY 2006)

Tämän kirjan avulla on tunnistettu monen monta metsästä kotiin kannettua sientä. Laaja ja tiiliskiven paksuinen sienikirja on hyvä perusteos innokkaalle sienestäjälle: sivuilta löytyy liki 900 lajia värikuvin. Jos löytämääsi sientä ei tästä kirjasta löydy,  olet todennäköisesti törmännyt superharvinaisuuteen.

Kirja on täyttä asiaa, paikoitellen jopa vähän kuivakkaa ja tieteellistä, vaikeaselkoistakin. Mutta sienten lajikuvaus on tiivisti ja tarkasti kirjoitettu, kuvat havainnolliset ja hakemisto hyvä.

Kirjaa on hauska selailla myös muuten vain. Sienimaailman nimistö on hupaisaa luettavaa: Tunnetko liuskahytykän tai vihvilänpahkapikarin? Entä konnankorvan, pikipallon tai mäntymaahikkaan? Suomen sieniopas on hintavahko kirja, mutta tämän hankittuaan ei välttämättä tarvitse muita.

Plussat: Laaja ja erittäin kattava perusteos. Hyvä sidonta, pysyy auki pitämättä.

Miinukset: Aloittelijalle ehkä liiankin laaja. Tekstimassasta oleellisen asian löytäminen vaatii haeskelua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla