Janne Käpylehto latasi YouTubeen videon mökkijärvensä jäälle tekemästään jääkarusellista. Videosta tuli hetkessä hitti ulkomaita myöten.

Janne Käpylehto on ennenkin kehitellyt keksintöjä, mutta tänä talvena hänestä tuli äkkiä kuuluisa. Mies toteutti Helsingin edustalle merenjäähän valtavan, pyörivän jäälautan ja pääsi sillä uutisiin. 

Käpylehdon elämäntavassa on paljon sellaista, mistä voi oppia. Tässä keksijän vinkit siihen, kuinka jokainen voi elää omannäköistä elämää.

1. Usko siihen, mitä teet.

"Jos olisin lannistunut niiden ihmisten sanomisista, jotka ovat epäilleet ideoitani, en olisi saanut elämässäni aikaiseksi mitään. Olen aina uskonut omiin visioihini, olipa kyse sitten opiskeluaikojen kahjosta teekkarihuumorista tai aurinkoenergian mahdollisuuksien esille tuomisesta Suomen kaltaisessa ankaran talven maassa."

2. Ajattele isosti.

"Jääkaruselleja on tehty ennenkin, mutta minä jalostin ideaa nikkaroimalla maailman ensimmäisen jääkarusellin rakennuskoneen. Sillä voi leikata tarkasti ja nopeasti. Ensimmäisen karusellin jälkeen tein Helsingin Vanhankaupunginlahdelle toisen, suuremman. Sen halkaisija oli 26 metriä ja paino 250 tonnia. Lautta toimi rock-bändi Panssarijunan esiintymislavana. Luulen, ettei kukaan ole aiemmin tehnyt vastaavaa."

3. Kulje omaa polkuasi.

"Jos jotakin rakastaa, siihen kannattaa panostaa. Itse rakastin koulussa matematiikkaa ja pelasin shakkia matikanopettajan kanssa, mikä sai jotkut pilkkaamaan minua shakkimadoksi. En lannistunut. Lukiossa sain stipendin pitkästä matematiikasta. Myöhemmin pyrin ja pääsin opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun."

Keksijä ja tietokirjailija Janne Käpylehto on 2-vuotiaan Karhu-pojan ylpeä isä.
Keksijä ja tietokirjailija Janne Käpylehto on 2-vuotiaan Karhu-pojan ylpeä isä.

4. Muista hauskuus.

”Olen osaomistajana seitsemässä eri firmassa, vapaa-aikani kuluu keksijänverstaassani kotitaloni kellarissa. Kehittelen villejä ideoita ja erilaisia härveleitä. Joskus minulla oli itse pystytetty tuulivoimala talon kyljessä, nyt aurinkopaneelit katolla. Tavanomaista työpaikkaa minulla ei ole, mutta yrittäjänä en ole oikeastaan koskaan pois töistä. Lähden mukaan vain hauskoihin ja kiinnostaviin juttuihin.”

5. Uskalla innostua.

”Kun tekee asioita, joita kohtaan tuntee aitoa intohimoa, innostuu aina vain enemmän. Jos saan ensimmäinen version jostakin keksinnöstäni toimimaan jotenkin, haluan heti tehdä seuraavan, paremman ja toimivamman. Innostus ruokkii itse itseään. Uskon, että luovuudessa on pohjimmiltaan kyse samantyyppisestä flow-tilasta kuin lasten keskittyneessä leikissä. Aikuisen olisi hyvä säilyttää itsessään hitunen leikkivää ja innostuvaa lasta.”

Janne Käpylehdon jääkarusellin pyörimässä näet tästä.

 

Supersuosittu jännityssarja Silta päättyy sunnuntaina. Mikä on sinun veikkauksesi loppuratkaisusta?

Paljon on vielä auki. Muun muassa nämä kysymykset askarruttavat Silta-sarjan faneja:

  • Onko Henrikin tytär Anna, Astridin sisko, kuitenkin elossa?
  • Mitä tarkoitti, kun lahkokylän mies sanoi alussa äidistä ja pojasta, että "nämä ovat täydellisiä meidän tarkoituksiimme"?
  • Kuka on varastelevien orpotyttöjen paha isäpuoli? Ehkäpä vangittu lahkolaismies?
  • Nouseeko pyörätuolissa oleva Tommyn poika jaloilleen?
  • Kuoleeko joku päähenkilöistä lopussa? Henrik, Saga tai Henrikin tytär Anna, joka on sittenkin ollut elossa? 
  • Kuka Henrikin läheisistä joutuu hengenvaaraan? Saga vai Astrid? Vai kenties Anna?
  • Olisiko onnellinen loppu mahdollinen? Kukaan ei kuole. Saga ja Henrik menevät naimisiin. Anna löytyy. Martin pääsee vankilasta täydelliseen kotiinsa ja hänestä tulee Sagan ja Henrikin yhteisen lapsen kummisetä, sillä Sagan abortti onkin epäonnistunut.

Kiitos Silta! Jäämme kaipaamaan aivojumppaa, rennon tyylikästä beigeä puvustusta ja tanskalaisia huonekaluja.

Vastaa jutun lopussa olevaan kyselyyn siitä, kuka on syyllinen.

Mukana on myös linkki, josta voit samalla kuunnella sarjan tunnuskappaletta. Kommenteissa voit kertoa oman spekulaatiosi.

Kuka on syyllinen?

Valitse vaihtoehdoista

Urheilunvihaaja elää nyt raskaita aikoja, mutta muille kotikatsomon tyypeille olympialaiset tarjoavat mahdollisuuden harjoittaa itselleen ominaista käytöstä.

Kotiselostaja

Raportoi tauotta kaiken, mitä televisiosta näkee. Lisäksi ennakoi senkin, mitä ei vielä näy. Muiden kotikatsomoon kokoontuneiden on vaikea kuulla ammattiselostajan puhetta.

Hokema: ”Aijaijai, tuolta tulee takaata norjalainen ja ohittaa Pärmäkosken.”

Peruspessimisti

Näkee ja tietää ennalta, että taas Suomi tai suomalainen häviää. Hokee varmaa tappiota kisan loppuun saakka, vaikka voitto muiden mielestä näyttää jo selvältä. Salaa sydämessään toivoo koko ajan, että olisi väärässä. Siksi pessimisti pettyy, jos Suomi oikeasti häviää. Jos Suomi kaikesta huolimatta voittaa, pessimistikin yhtyy täysin rinnoin riemuun ja unohtaa, että oli hetki sitten jotain ihan muuta mieltä.

Hokemat: ”Ei suomalainen pärjää.” ”Mitä minä sanoin!”

Pessimisti hokee varmaa tappiota loppuun saakka, vaikka voitto muiden mielestä näyttää jo selvältä.

Hengailija

Tulee katsomaan urheilua ihan muiden asioiden takia: seuran tai/ja syötävän. Hengailija napsii nachot ja naksut ja hölöttää omiaan. Pitkästyy ja nukahtaa rakkaansa kainaloon. Hänelle urheilulähetykset ovat turvallinen äänimatto.

Hokema: ”Mitkä kisat nää olikaan?” ”Onko suomalaisia mukana?”

Kaikki pitäisi tehdä itse -tyyppi

Huomauttelee, ettei olympialaisiin mennä harjoittelemaan eikä kisaturistiksi. Tietää, että menestystä tulisi ihan eri tavalla, jos vain hänen neuvojaan kuunneltaisiin.

Hokemat: ”Ei voi olla totta! Jos ei tee maaleja, ei voi voittaa!” ”Tuota ampumista on harjoiteltu kymmenen vuotta! Miten voi olla noin vaikeaa!” ”Taas on voideltu väärin.”

Olosuhdeselittäjä

Kaikki pitäisi tehdä itse -tyypin vastakohta. Voivottelee suomalaisten huonoa tuuria sään ja kaiken mahdollisen suhteen. Ihmettelee, miten juuri suomalaisilla ei ole yhtään onnea mukana.

Hokemat: ”Huonoon tuulirakoon joutui suomalainen hyppäämään.” ”Yhtään ei pompi kiekko Suomelle.” ”Taas tuli sivutuuli, kun Mäkäräinen ampui.”

Urheilun vihaaja pukeutui nuorena ironikkona paitaan, jossa luki ”Musiikki pelasti minut urheilulta”.

Urheilun vihaaja

Kommentoi kaikkea urheilua ja urheilufaneja vähättelevästi, jopa vihamielisesti. Pukeutui nuorena ironikkona paitaan, jossa luki ”Musiikki pelasti minut urheilulta”. Vanhempana kertoo mielellään katsovansa uutisia ja (luonto)dokumentteja. Tuhahtelee.

Hokemat: ”Kyllä on tyhmää hiihtää ympyrää tuolla.” ”Isot miehet jaksavat luistella pienen kumilätkän perässä.”

Lohduttaja

Yrittää epätoivoisesti keksiä hyviä puolia silloinkin, kun kisan jälkeen Suomen joukkueen sijoitukset näkyvät televisioruudun kolmannella tulossivulla. Lohduttaa puheillaan lähinnä itseään.

Hokemat: ”Enempää ei voi tehdä kuin parhaansa.” ”Tämä on vain urheilua.” 

Supereläytyjä

Eläytyy koko ajan kaikkeen voimakkaasti, kannustaa kovaan ääneen ja innostuu vähän väliä huutamaan. Ei pysy penkissä. Kisan käänteet menevät tunteisiin, eikä hermo kestä katsoa: kuljeskelee pitkin asuntoa ja ramppaa tupakalla. Kiroilee kovaan ääneen. Hakkaa nyrkillään sohvaa niin, että naapurit epäilevät perheväkivaltaa ja soittavat poliisin (tositarina).

Hokema: ”V***u s****a!” ”Ei tätä kestä!” ”Eikäääääää!

Supereläytyjä hakkaa nyrkillään sohvaa niin, että naapurit epäilevät perheväkivaltaa ja soittavat poliisin (tositarina).

Vahinkoinnostuja

Löytää sattumalta itsestään penkkiurheilijan, vaikka oli luullut, ettei voisi koskaan kiinnostua urheilusta. Jää hypnotisoituna tuijottamaan televisiosta jotain aivan yllättävää lajia, kuten kelkkailua tai curlingia. Intoilee innostumisestaan. Hyvin yleistä isojen arvokisojen aikaan.

Tilastoniilo

Rasittava tyyppi, joka muistaa kaikki tulokset ulkoa eikä jätä niitä kertomalla joka välissä: ”MM-lätkässä 2003 Suomi hävisi 5-6 Ruotsille, vaikka johti  5-1.” Häneltä voi myös tarkistaa milloin tahansa, minä vuonna Thomas Wassberg voitti Juha Miedon hiihdossa sadasosasekuntilla tai mikä oli Matti Nykäsen hypyn pituus suurmäessä Calgaryssa 1988. Tilaa Urheilulehteä, on arkistoinut päähänsä kaikki numerot. Pystyy pätemään myös vähemmän tunnettujen lajien tilastoilla, tietää esimerkiksi pöytätenniksen maailmanmestarit vuodesta 1938 lähtien.

Tilastoniilo pystyy pätemään myös vähemmän tunnettujen lajien tilastoilla, tietää esimerkiksi pöytätenniksen maailmanmestarit vuodesta 1938 lähtien.

Penkkiurheiluhullu

Seuraa kaikkia mahdollisia lajeja kaiken mahdollisen käytettävissään olevan ajan. Ilmoittaa perheelle ruoka- ja kahvitauot sen mukaan, miten ne sopivat hänen kisaohjelmaansa. Lomansa hän suunnittelee olympialaisten ja jalkapallon MM-kisojen mukaan. Käy katsomassa myös piirimestaruuskisoja ja paikallisotteluita. Lähettää Yleisradiolle kitkerää palautetta selostuksista ja ohjelmistomuutoksista. Viimeistään eläkkeellä homma repeää täysin käsistä: elämässä ei ole enää juuri muuta kuin penkkiurheilua.

Esteetikko

Katsoo lajeja, joista saa esteettistä nautintoa, kuten taitouintia ja luistelua. Nauttii liikkeiden sulokkuudesta ja urheilijoiden veistoksellisuudesta. Huokailee paljon. Katsoo myös olympialaisten avajaiset ja päättäjäiset, koska ne ovat kulttuurihistoriaa ja päättyvät uskomattomiin ilotulituksiin.

Lajinrakastaja

Katsoo vain rakastamaansa lajia, eikä juuri anna arvoa muille. Ajattelee esimerkiksi, että jalkapallo – tuo vihreän veran shakki – on älykkäiden ihmisten laji, jääkiekkoa katsovat vähemmän älykkäät. Kommentoi korkeintaan sarkastisesti muita lajeja.

Superfani

Katsoo kaikista kanavista kaiken, jossa hänen rakastamansa urheilija on mukana. Lähetti ennen vanhaan fanikirjeitä ja piti leikekirjaa, nyt stalkkaa sosiaalisessa mediassa idoliaan herkeämättä.

Ruotsin- tai Norjan vihaaja

Tietää tarkkaan, ketkä ovat verivihollisia. Masentuu, kun Ruotsi tekee viime sekunneilla kolme maalia tai Norja ottaa kolmoisvoiton. Rakastaa ruotsalaisvitsejä ja viljelee mielellään myös astmalääke- ja huulirasvakaskuja.