KK:n lukijat ovat tienneet kumppaninsa olevan se oikea esimerkiksi katseen tai tuoksun perusteella.

KK kysyi lukijoilta, mistä he tiesivät nykyisen kumppaninsa olleen se oikea. Moni pohti, että tunne syttyi ajan kuluessa, pikkuhiljaa. Toinen tiesi jo ensimmäisestä katseesta, että edessä oleva ihminen oli juuri häntä varten. Tässä koskettavimmat ja romanttisimmat tarinat!

”Olin aina ollut kauhean levoton ja minulla oli kiire joka paikkaan. Kun tapasin mieheni 10 vuotta sitten, löysin mielenrauhan ja pystyin yhtäkkiä vain olemaan.”

”Ihastuin mieheni silmiin, kun hän katsoi minua auton taustapeilistä. Siitä tiesin.”

”Kun toinen tuli keskelle erotilannetta, näki karut huoltajuustaistelut eikä lähtenyt, vaikka sanoin että hänen olisi helpompi muualla.”

”Se oli hänen ihonsa ominaistuoksu. Hänen lähellään oli hyvä olla, ihan hiljaakin.”

”Pystyin olemaan täysin oma itseni hänen seurassaan.”

”Näin tulevan mieheni ensimmäistä kertaa takaa päin. Hän käveli pöytämme ohi suositussa diskossa. Siniset farkut ja raitapaita, tumma tukka, pitkä ja hoikka. Tiesin heti, että se on hän! Kun hän kääntyi, olin myyty. Yhteistä elämää meillä on takana jo 33 vuotta.”

”10 vuotta sitten juutuin juttelemaan tapaamani miehen kanssa niin pitkäksi aikaa, että yläselkäni paloi rakkuloille auringossa. Mieheni on ensimmäinen, joka sai minusta irti hersyvän naurun.”

”Lihastautiliiton liikuntaleiri yhdisti meidät, kaksi kovia kokenutta. Ymmärrämme toistemme sairauksia paremmin, kun kumpikaan ei ole täysin terve.”

”Sen piti olla yhden yön juttu. Hän lupasi soittaa, ja ajattelin että katsellaan nyt. Mies soitti heti seuraavana päivänä ja on myös sen jälkeen pitänyt sanansa.”

Tuntui, kuin olisin tullut kotiin.

”Olin 16-vuotias ja olimme olleet yhdessä vain viikon. Lääkärin rutiinitarkistuksessa minulla todettiin syöpä munasarjassa. Puolisoni oli silloin armeijassa, ja soitin hänelle varmaan 50 kertaa ennen kuin hän vastasi keskellä metsää. Kerroin uutiset, ja hän kertoi pysyvänsä rinnallani. Silloin tiesin, että tästä en päästä irti.”

”Siitä tiesin, kun hän heti seurustelumme alussa otti ensimmäisestä liitostani olevat lapseni hyvin huomioon. Hän piti heitä samanarvoisina kuin omiaan.”

”Ei ole ollut tiettyä valaistumisen hetkeä, vaan luottamus ja rakkaus kasvoivat ja vahvistuivat pikkuhiljaa. Jonkin ajan kuluttua huomasin miettiväni, että tämä taitaa olla tässä.”

”Hän haki minua tanssimaan laivalla ja tiesin heti, että tässä hän on. Tuoksu ratkaisi asian: hän tuoksui tutulle ja hyvälle.”

”Hän oli sen verran pöljän näköinen. Valinta onnistui.”

”Tiesin sen siitä, että minulla oli häntä ikävä, kun hän nukkui vieressäni.”

”Siitä tietää, että toinen on oikea, kun pierutkaan eivät hävetä!”

”Olimme todella nuoria, kun menimme naimisiin. Hän oli silloin jo huolehtivaa tyyppiä ja se tuntui nuoresta naisesta hyvältä.”

”Rakastuin kumppaniini ensisilmäyksellä. Kun juhlimme 1-vuotispäiväämme ravintolassa, hän purskahti hervottomaan nauruun kun viinit kaatuivat syliini. Silloin tiesin, että viettäisin hänen kanssaan loppuelämäni.”

”Kun nojasin selkäni hänen rintaansa vasten, tuli tunne, kuin kotiin olisi tullut.”

Hyvä, lämmin ja hellä oli mieli jokaisen, kun Helsingin Sanomatalon Mediatorilla vietettiin monen hyvän asian merkeissä Joulu jokaiselle -tapahtumaa.

Kodin Kuvalehti oli mukana järjestämässä kaikille avointa Joulu jokaiselle -tapahtumaa, jolla tarjottiin tilaisuus antamiseen ja saamiseen monella tavalla. HelsinkiMissio oli kertomassa tavoistaan vähentää ikäihmisten ja lapsiperheiden yksinäisyyttä, Hope ry vastaanottamassa tavaraa, jota tuotiin joululahjoiksi vähävaraisiin lapsiperheisiin.

Hyvien tekojen lisäksi kuultiin upeaa joulumusiikkia, jota esittivät Mikko Harju, Ilta, Sibelius-lukion Tyttökuoro sekä tuore Tähdet, tähdet -kilpailun voittaja Elias Kaskinen.

Pikkuväelle oli järjestetty mahdollisuus piirtelyyn ja värittämiseen.
Pikkuväelle oli järjestetty mahdollisuus piirtelyyn ja värittämiseen.

Lahjoituspöytä täyttyi ihanista joululahjoista, joita Hope ry välittää vähävaraisille ja kriisejä kokeneille lapsiperheille. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!
Lahjoituspöytä täyttyi ihanista joululahjoista, joita Hope ry välittää vähävaraisille ja kriisejä kokeneille lapsiperheille. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!

Laulaja Mikko Harju johdatti yleisön joulutunnelmaan ihanilla joululauluilla.
Laulaja Mikko Harju johdatti yleisön joulutunnelmaan ihanilla joululauluilla.

Nuorten laulajien heleät naisäänet soivat upeasti Sanomatalon korkeassa tilassa. Sibelius-lukion Tyttökuoro hiljensi yleisön upeilla klassikoilla.
Nuorten laulajien heleät naisäänet soivat upeasti Sanomatalon korkeassa tilassa. Sibelius-lukion Tyttökuoro hiljensi yleisön upeilla klassikoilla.

Jotkut rohkaistuivat istumaan joulupukin syliin.
Jotkut rohkaistuivat istumaan joulupukin syliin.

Pienimmät vieraat pysyivät äidin sylissä.
Pienimmät vieraat pysyivät äidin sylissä.

Elias Kaskinen esitti tapahtumassa aivan uutta musiikkiaan, muun muassa uuden biisinsä Haloo.
Elias Kaskinen esitti tapahtumassa aivan uutta musiikkiaan, muun muassa uuden biisinsä Haloo.

Tilaisuuden päätyttyä fanit piirittivät Eliasta. Yhteisselfiet ja nimikirjoitukset olivat kuumaa kamaa.
Tilaisuuden päätyttyä fanit piirittivät Eliasta. Yhteisselfiet ja nimikirjoitukset olivat kuumaa kamaa.

Miksi niin herttainen asia kuin joulukorttien lähettäminen saa ihmisen tuntemaan itsensä kunnottomaksi?

Voi ei, taas on SE päivä vuodesta.

Kunnon ihmiset ovat kirjoittaneet joulukortit viimeistään viime viikonloppuna. He postittavat ne viimeistään tänään. Hyräilevät jouluyöjuhlayötä samalla, kun kopsauttavat kortit laatikkoon.

Minä kunnoton olen hankkinut vasta listallisen joulupostimerkkejä. Jos päässä ylipäänsä soi jokin joululaulu, niin sitten se, jossa ihmetellään, missä joulukorttilista viimevuotinen, mä tänne laatikkooni aivan varmaan talteen panin sen. Kun se olisikin joulukorttihuolistani suurin.

Miksi, oi miksi niin herttainen asia kuin joulukorttien lähettäminen aiheuttaa niin paljon syyllisyyttä? Pohdimme asiaa parin muun kunnottoman kanssa. Päädyimme yhdessä siihen, että jokavuotinen joulukorttisouvi saa meidät tuntemaan vähintään kuudenlaista syyllisyyttä.

1. Jos päätän olla lähettämättä korttia jollekulle,

saan sitäkin varmemmin kortin häneltä. Tilanteen ratkaisemiseksi on vain huonoja vaihtoehtoja:

a) Lähetän hänelle kortin ykkösmerkillä, jolloin hän arvaa, etten aikonutkaan lähettää hänelle korttia.

b) Jätän kortin lähettämättä, jolloin hän todennäköisesti ei lähetä minulle korttia enää ensi vuonna mutta loukkaantuu tänä vuonna.

c) Lähetän hänelle joulutervehdyksen tekstiviestinä jouluaattona ja toivon hänen kuvittelevan, että juuri sillä tavalla minä aioinkin lähettää joulutervehdykset.

2. Jos lähetän kortin jollekulle, joka ei lähetäkään korttia minulle,

saatan hänet kiusalliseen tilanteeseen (ks. edellinen kohta).

3. Jos ostan ajoissa halvat joulumerkit, 

huomaan taas kerran, että halpojen postimerkkien viimeinen postituspäivä oli eilen. Ei muuta kuin ostamaan täyshintaisia merkkejä.

Syyllisyyden aihe: kehno taloudenpito.

4. Jos halvat postimerkit jäävät käyttämättä,

en osaa päättää, mitä teen niillä. Nolottaa käyttää niitä ensi vuonna, kun on tänä vuonna joutunut lähettämään kortit täyteen hintaan.

Yhtä noloa on, jos niitä yrittää kuluttaa myöhemmin muihin kortteihin. Hyvää pääsiäistä, lukee kortissa, ja sen yläreunassa on joulupostimerkki ja rivi 10 sentin merkkejä.

5. Jos lähetän ihania (ja kalliita) joulukortteja,

itse saan vain tylsiä kortteja, joita ei viitsisi millään ripustaa esille.

Tiedän tiedän, ajatus on tärkein. Silti käy mielessä, että miksen pitänyt kivoja (ja kalliita) korttejani itse. Sitten taas tunnen syyllisyyttä siitä ajatuksesta.

6. Jos päätän olla lähettämättä kortteja ollenkaan,

posti tuo minulle joka päivä lisää toisten itse askartelemia tai muuten vain ajatuksella hankkimia taideteoksia. Näyttelen, ettei tunnu missään.

Kieriskeltyäni koko joulun syyllisyydessä sorrun lähettämään kortteja tapaninpäivänä halvoilla merkeillä, jotta näyttäisi, että posti on ne hukannut.

Sitten kieriskelen taas syyllisyydessä, kun mietin, joutuvatko vastaanottajat nyt lunastamaan kortit, kun niissä ei ole tarpeeksi postimerkkejä.